*

KVASITIETOYHTEISKUNTA Mediakritiikkiä. Tulevaisuus ei tuonutkaan tietoyhteiskuntaa, tuli vain tietoistettu yhteiskunta.

Innovaatiot

VM ja TEM eri linjoilla julkisen innovaatiotoiminnan kilpailuttamisesta

Merkittäviä valtion toimintoja ollaan vauhdilla siirtämässä markkinavoimien hoidettavaksi kuten jokainen voi mediasta lukea. Monilta on kuitenkin jäänyt lähes huomaamatta VM:n budjettiesitykseen sisältynyt heitto valtion innovaatiotoimijoiden alasajosta. Suora sitaatti budjettikirjasta:

Miksi Hesari peittelee jakamistalouden ongelmia?

Uudet innovaatiot voivat muokata rajusti ihmisten elämisen ehtoja ja yhteiskunnan kehitystä. Siksi olisi äärimmäisen tärkeätä, että innovaatioiden vaikutuksia analysoidaan ja niistä käydään avointa yhteiskunnallista keskustelua. Tässä medialla on iso vastuu, jonka Helsingin Sanomat 15.7. näytti unohtavan totaalisesti.

Vesterbacka höpsi innovaatioista SuomiAreenassa

Innovaatiot ovat käsitteellisesti uusia menestyksellisesti lanseerattuja tuotteita, prosesseja tai palveluja. 

Ideat, keksinnöt, jne. eivät sellaisenaan ole innovaatioita. Eivät myöskään sisältötuotteet kuten, pelit, romaanit, elokuvat... 

 

Peter Vesterbacka höpsi SuomiAreenassa: 

"... nyt jo vuosi säädetty tätä (Tallinnan) tunnelia ja on jo tullut vaikka mitä uusia innovaatioita..."

Jakamistalouden hymypojat vaikeuksissa.

Innovaatiotoiminnassa pitää asettaa hurjia tavoitteita ja ratkaista isoja tulevaisuuden ongelmia. Ratkaisut ovat usein puutteellisesti ymmärrettyjä, joten monenlaisille pelureille avautuu pelimahdollisuuksia. Alf Rehn nosti eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle antamassaan lausunnossa esiin kysymyksen olemmeko varmoja että ymmärrämme kehittyvän teknologian potentiaaliset rajoitukset, ja tavat jolla sen kehitys voi taittua tai tulla mahdottomaksi?

Onko Stalinin poliittinen ohjaus hiipimässä Suomeen?

Mestariluokka näytelmässä Josif Stalin vaati vuonna 1948 Sergei Prokofjevia ja Dmitri Šostakovitšia säveltämään hänen makunsa mukaan. Säveltäjät eivät ymmärtäneet säveltää valtiota parhaiten palvelevia sinfonioita ja valtionjohtajan oli opetettava kuinka sävelletään.

OECD: Suomessa menetettiin itseluottamus ja usko innovaatioiden merkitykseen.

OECD:n arvio Suomen tutkimus-ja innovaatiojärjestelmästä julkistettiin tänään. Periaatteessa raportissa ei ole yhtään asiaa, jota suomalaiset asiantuntijat eivät olisi jo tienneet: Innovaatiot ovat talouskasvun keskeinen tekijä, joten innovaatiorahoituksen leikkaukset olivat paha virhe. Rahoitus pitää suunnata radikaaleihin innovaatioihin eikä pieniin parannusten viilaamiseen. Vika ei ole niissä asioissa, jotka toimivat hyvin kuten Tekes ja Tekesin ohjelmat, Akatemia ja VTT. Toiminnan kehittämistä tietysti tarvitaan.

Suomen jalkapallon ja innovaatiotalouden romahdus

Jalkapallon kansainvälinen FIFA:n rankingjärjestelmä asettaa Suomen maailman maista sijalle 108, joka on Suomen kaikkien aikojen heikoin. Suomen edellä on mm sellaisia mahtimaita kuin Fär saaret, El Salvador, Mosambik, ja Liettua. Mielenkiintoista on, että rankingin lasku alkoi 2006-2007 samaan aikaan kun maan talouskasvu hyytyi ja alkoi näihin päiviin kestänyt lama.

Kilpailukyky komedia

Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen laski lomarahojen 30%:n leikkauksen todellisen vaikutuksen ottaen huomioon samalla tehdyt verotuksen ja sosiaalivakuutusmaksujen kevennykset. Tulos oli, että esimerkiksi julkisen puolen palkansaaja, joka tienaa 3000€ kuukaudessa, menettää tosiasiallisesti lomarahojen leikkauksessa n yhden euron! Toistan: yhden euron.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/muutama-euro-vai-400-euroa-e...

Armotonta menoa innovaatiopolitiikassa.

Hallituksen puolivälitarkastelun tuloksena hallitus ilmoittaa TEM:n sivuilla, että

..” Lisäksi Suomen Akatemiaa ja Tekesiä varaudutaan pääomittamaan kumpaakin 60 miljoonalla eurolla.Tekesin pääomittamisella tuetaan yritysten, tutkimuslaitosten ja valtion yhteishankkeita, eli niin sanottuja kasvun moottoreita. Niillä tavoitellaan uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja 3–5 vuoden aikajänteellä..”

Siirtyykö tuki tavanomaisesta teknologiasta ja tieteestä innovaatioihin?

Suomen hallitukset ovat leikanneet innovaatiorahoitusta oikein olan takaa. Vuodesta 2010 lähtien Tekesin jakamaa rahaa on leikattu melkein 40%. Samaan aikaan yliopistojen rahoitusta on lisätty 14% kuten Suomen Akatemian jakama rahaa (HS 21.4.). Tutkimuksella pyyhkii siis hyvin mutta innovaatioiden tekijöillä heikommin.  Ja siis niillä tutkijoilla, jotka haluaisivat olla mukana innovaatiotoiminnassa yhdessä yritysten kanssa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä