*

KVASITIETOYHTEISKUNTA Ei tullut tietoyhteiskuntaa. Tuli markkinointihöpöinen tietoistettu yhteiskunta.

Kaikki blogit puheenaiheesta Tulevaisuus

Mistä visioissa on kyse

Matti Alahuhta on erinomaisessa kirjassaan Johtajuus määritellyt mitä visio hänelle tarkoittaa, kuva. Tuohon voi yhtyä. Tosin Koneen oma visio on ristiriidassa kuvan tekstin kanssa: 

Arvostelukyvytön opetusministeri

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on asettanut osaamisen tulevaisuuspaneelin, jonka tehtävänä on ennakoida koulutuksen muutostarpeita.

Paneelissa on henkilöitä, joiden kyvyt ilmenevät oheisesta kuvasta ja tästä linkistä

Paneeli:

Cristina Andersson, tietokirjailija

Futurologian filosofian peruspalikat?

Sisällöltään ns. tulevaisuudentutkimus ei ole muuta kuin konsultin heppoinen työkalupakki. Ja sitäkin käytetään usein väärin esimerkiksi nimittämällä tulevaisuuskuvia skenaarioiksi jättäen tulevaisuuspolut kuvaamatta.

 Toinen väärinkäyttö on strategiatyössä. Strategian pitäisi tavalla tai toisella toimia kaikissa skenaarioissa ja tämä pitää testata eksplisiittisesti. Aikoinaan Sitran tietoyhteiskuntastrategioissa valittiin joku "skenaarioista" toteutettavaksi, hohhoijaa! 

Matka ideasta tuotteeksi saattaa kestää vuosisadan

Tie ideasta tuotantoversioon saattaa kestää yli vuosisadan (kuva). Mutta aina löytyy hömppäkonsultteja ym., jotka kstsovat että sen ja sen suuri kaiken entisen muuttava tulevaisuus on nurkan takana. Olkoon esimerkkeinä vaikka lentoauto, tekoäly ja kotirobotit. 

Richard Bellman, mathematician and father of dynamic programming, concluded in 1964 that technological advances thus far implied that it would take only 2 percent of the working population to produce what was needed for the American population.  

Tulevaisuudentutkimus ei ole tiede

Ns. tulevaisuudentutkimus ei ole tiede, vaan taustalla on erittäin rajallinen työkalupakki, jota tulevaisuuteen suuntautuneet konsultit käyttävät toimeksiannoissaan. Skenaariotkin jäävät usein vain tulevaisuuskuviksi. Vastuu jää aina kuulijalle. 

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/222699-ns-tulevaisuudentu...

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/24979-kuinka-tulevaisuusvaliokunta...

Mietteitä lasikuutiosta

Näiden mustien aukkojen * vetovoima on niin suuri, että ne voivat nielaista itsensä - minne? Yksinkertaista, sillä riittävän suuri vetovoima kääntää eilisen huomiseksi, näin voimme juuri ennen ajallista loppuamme, syöksyessämme "neulanreikään" nähdä koko tuon vajaan 14 miljardia vuotta "silmänräpäyksessä", kunnes juuri ennen neulanreiän pohjaa aika hidastuu nollaan ja jäämme tuijottamaan ainoaa tosiasiaa - äärettömän lyhyttä nyt hetkeä.

Vetovoima on niin jättimäinen, että se käänsi historian tulevaisuudeksi. 

 

...

Kirja-arvio: "Physics of the Future", Michio Kaku

Mielestäni kauas tulevaisuuteen suuntauneita visioita ei ole liikaa, sillä vaikka ne kertoisivat enemmän omasta ajastamme ovat ne kuitenkin usein perehtymisen arvoisia. Ehkäpä nykyinen postmoderni (vai postpostpostmoderni?)  aikamme ei kannusta tulevaisuuteen liittyviin spekulaatioihin, paitsi erinäisten dystopioiden muodossa. Ehkä kiinnostukseni tulevaisuutta koskevaan kirjallisuuteen vaikuttaa myös oma ammattini ja perheeni. Opettamani nuoret ovat työelämässä todennäköisesti vielä  vuosisadan loppupuolella, lapseni ovat kenties elossa jopa ensi vuosisadan puolella.

Tulevaisuudentutkimus ei ole tiede

Ns. tulevaisuuden tutkimuksen ydin on tulevaisuuteen suuntautuvan suunnittelun työkalupakki. Tulevaisuudentutkijat eivät ole tiedemiehiä, vaan konsultteja, jotka hallitsevat tuon työkalupakin käytön. Tulevaisuuteen "katsovat" visionäärit alkaen Alvin Tofflerista kirjoittelevat ekstrapolaarioitaan tulevaisuudesta suurelle yleisölle hypettäen. Hauskaa ajanvietettä. 

Tulevaisuudentutkimus sopii hyvin kauppiksiin tulevien konsulttien koulutukseen siinä missä markkinatutkimuskin...

 

Ns. tulevaisuudentutkimuksen rappio

Tulevaisuudentutkimuksen professori Markku Wilenius on vuosikaudet jankannut tällaista:  

"on käynnissä siirtymävaihe venäläisen taloustieteilijä Nikolai Kondratjevin taloussykliteorian kuudenteen aaltoon, jonka muutosmoottori on älykäs teknologia." Taloussanomat   

Maapallon tulevaisuuden metafora

Merimetsojen yhdyskunta voisi havainnollistaa maapallon mahdollista tulevaisuutta, kuva 4. 

Näkemyksiä merimetsojen puolesta ja vastaan.  Suomessa on noin 24000 pesivää merimetsoparia.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä