Wahlroosille improbatur tilastotieteestä
Björn Wahlroos toteaa "Tilastotieteen peruskurssillakin opetetaan, että korrelaatio ja syy-yhteys ovat kaksi eri asiaa." (HS 12.2.)
Wahlroosin mukaan terveyserojen kasvu ei voi johtua tuloeroista, vaan "Taustalla on yhteinen muuttuja, joka on joko yksilöiden piittaamattomuus tai syrjäytyminen."
Wahroosin mukaan siis joko
A) terveyserot ja tuloerot johtuvat YKSILÖIDEN PIITTAAMATTOMUUDESTA
tai
B) terveyserot ja tuloerot johtuvat SYRJÄYTYMISESTÄ.
Skenaarioita:
1) Asuntovelallinen joutuu työttömäksi ja joutuu tinkimään myös terveydenhoidosta.
Wahlroosin mukaan tuo johtuu joko YKSILÖN piittaamattomuudesta tai syrjäytymisestä.
2) Ihmisen sairastuu kroonisesti ja joutuu jäämään pois työelämästä.
Wahlroosin mukaan tuo johtuu joko YKSILÖN piittaamattomuudesta tai syrjäytymisestä.
3) Nuori ihminen ei saa työtä opiskelujen jälkeen ja joutuu elämään tuen varassa saaden mielenterveyongelmia.
Wahlroosin mukaan tuo johtuu joko YKSILÖN piittaamattomuudesta tai syrjäytymisestä.
Löytyisikö parempia selityksiä kuin Wahlroosin antamat?
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Wahlroosista kirjoitettu juttu teki hänestä hävettävän ökypersoonan. 14 miljardin pääomatuloilla + kaikella muulla rahavirralla on vaikea nähdä asioiden välisiä syy seurausyhteyksiä. Siinä ei auta vetoaminen väärin perustein tilastotieteeseenkään. Wahlroos on vieraantunut suomalaisten arjesta, eikä lie koskaan edes sellaiseen tutustunut. Se on itsestään selvää.
Oman elämäntapansa oikeuttajana tilastotiedettä avukseen käyttäen antaa hänestä entistäkin vastenmielisemmän kuvan. Hän ei puheessaan luo hyvää kuvaa tulevasta presidenttistäkään, vahinko, jota voi jatkossa olla vaikea korjata.
Köyhät eivät näe oman elämänsä syy-seuraus-suhteita. Siitä se köyhyys johtuu. Tietysti joillain köyhyys on asioiden tärkeysjärjestyksestä johtuva valinta, mutta näitä köyhiä ruikuttajia joiden mielestä vika on aina jossain muusa kuin itsessä, on liikaa. Tottakai Wahlroosin arki on erilaista kuin köyhän arki, mutta uskon, että Wahloorissa on parempi näkemys köyhän arjesta kuin köyhällä rikkaan arjesta.
Entä nuo kolme skenaariota yllä. Kyllä jokainen näkee mistä kyse.
Ei vaadi kovinkaan kummoisia älynlahjoja tai analyysitaitoja sanoa että "omahan on vikas". Sehän antaa aina kivan vastuuvapauden.
Olisikin suuri ponnistus nallekallelle pohtia yhteiskunnan rakenteellisia vääristymiä. Ei vaadita liikoja rikkaalta.
_Varmasti_ oma vaikutuksensa on myös sillä, että korkeakoulutetut ovat terveydestä keskimäärin tietoisempia. Esimerkiksi tupakoivat vähemmän.
Mutta kokeillaan omaa selitystä, se on lähinnä ehdotus jota voisit idioottimaiseksi muuttuneen pätemisdissauksesi sijaan yrittää vaikka parantaa.
"Asenne elämään ja sattuma"?
Ilmeisesti olet sinäkin eri mieltä Wahlroosin kanssa.
Ihan periaatteessakin Wahlroosia saa mätkiä kuin vierasta sikaa, se kun on niin rikaskin (-; Tällä kertaa LG:llä on jopa vähän asiaakin mätkimiseen, vaikka Wahlroosin alkuväite on kuin lainaus Gröhniltä, siis tämä: "korrelaatio ja syy-yhteys ovat kaksi eri asiaa."
Tuo pitää paikkansa, mutta Wahlroosin selitysyritys on hämmästyttävän typerä noin fiksulle miehelle.
Pitkään olen ihmetellyt, että minne kaikki Suomen viisaat ja ajattelukykyiset yksilöt ovat hävinneet, kun niitä ei enää näy julkisuudessa, ei ainakaan Hesarin sivuilla.
Hesarikin on kaupallinen media, joka pitää tarkoituksella rimaa matalalla. Aatos Erkkokin tämän tunnusti sanomalla jo aikoja sitten, että jos Hesarin tasoa nostaisi niin sillä olisi vähemmän lukijoita.
Mitä tilastotieteeseen tulee niin Wahlroos viittaa mallista puuttuvan muuttujan mahdollisuuteen ja toivoo sellaisen olevan olemassa sekä hänelle mieluisan. Gröhn toivoo päinvastaista. Minä en usko kummankaan olevan asiantuntijan tilastotieteessä.
Vastaavasti voidaan spekuloida, vähentääkö koulutus työttömyyttä vai onko koulutuksen hankkiminen vain osoitus motivoituneemmasta ihmisestä. Tätäkään ei voi helposti suoraan mitata.
Nykyään onneksi kuitenkin tilastotieteessä osataan tuollainen puuttuva muuttuja ottaa huomioon malleissa. Minä olen lukenut tästä menetelmästä jopa kokonaista yhden paperin.
Wahlroosin lausuman voi sanoa pitävän paikkansa, mikäli hänen määritelmänsä syrjäytymisestä hyväksytään.
Esittämiisi esimerkkeihin 1 ja 3 sitä voi soveltaa, kun vetää rennosti yhtäläisyysmerkit työttömyyden ja syrjäytymisen välille.
Esimerkissä 2 ei esitetä sairastumisen syytä, joten sitä on vaikea arvioida.
Vein jo Hesarin naapurille, haen ja luen ensin hänen lehtensä. Miten Wahlroos määrittelee syrjäytymisen?
Saahan tuo Wahlrooskin sosiaaliapua 300000 euroa vuodessa, maataloustuki kun on köyhän viljelijän tulontäydennystä.
Nykyään tuo tuki perustuu maanomistukseen ,ei viljelyyn eli jos on saanut joskus maataloustukea, sitä saa suku ikuisuuteen ,ei edes mitään tuottavaa maanviljelystä tarvita.
Eniten tulonsiirtoja saadaan tuloluokassa 40000-59999 ja toiseksi eniten tuloluokassa yli 140000 euroa
Vähiten tulonsiirtoja saatiin taas tuloluokassa alle 15000 euroa.
Tämä johtuu siitä, että edut ovat yleensä tulosidonnaisia
Varmaan noita tukia käytetään väärin kaikissa tuloluokissa, mutta kokoomuslainen propaganda hyökkää vain kaikkein pienituloisimpien kimppuun
Wahlroos ehkä perimmiltään näkee, että jos sosiaaliturva on avokätinen, se mahdollistaa masentumisen ja passivoitumisen. Nälän kynnyksellä keikkuva sen sijaan pysyy aktiivisena elämästään kiinni pitävänä yksilönä, jolla yritys ei jää kesken. Kun on hätä, ei ole varaa masentua ja passivoitua.
Voisi sanoa, että epäinhimillistä, mutta eivätpä länsimaiset näytä välittävän Afrikan ja Aasian nälkäänäkevistäkään, kun kyseinen ongelma on edelleen ratkaisematta. Toki oman kansan ihmisiä tekee mieli enemmän tukea, koska ovat meitä lähellä.
Vaikea asia tämä, mutta toivotaan ongelmien ratkeamista ja tehdään töitä mahdollisimman toimivien tapojen keksimiseksi.
Korrelaatio ei todista syy-seuraussuhdetta
Korrelaatio voi olla pienestä otoksesta johtuva sattuma. Voi myös olla, että y on x:n syy tai päinvastoin, tai sitten jokin kolmas asia voi olla molempien syy, esimerkiksi jäätelönsyönti ja hukkumiset ovat kumpikin runsaampia kesällä mutta eivät silti ole toistensa syitä vaan kuumuus on molempien syy. Siis korrelaatio ei implikoi kausaliteettia. Usein se on kuitenkin hyvä vihje mahdollisesta syy-seuraussuhteesta.
Tässä on varmaankin Wahlroosin oppimateriaali.
Wahlroos aloittaa oikein, mutta kikkailee sitten itsensä suohon. Yritätkö jotekin puolustella Wahlroosia?
STT muuntaa Wahlroosin viestiä:
"...terveyserot Suomessa ovat kasvaneet tuloerojen kasvun myötä.
Wahlroosin mukaan tämä ei pidä paikkaansa, sillä syy heikkenevälle terveydelle on se, että syrjäytyneet eivät panosta terveytensä hoitamiseen." STT
Wahlroos tai ei, niin aivan jonninjoutavaa, jos ei eroteta proksimaattisia ja ultimaattisia syitä. Edellisen selitysvoima yhteiskunnallisessa katsannossa nyt vaan on kovin heikko.
"Selitys voi olla joko proksimaalinen tai ultimaattinen. Esimerkiksi ihmisten tapauksessa proksimaalinen selittäminen viittaa siihen, miten ihminen käyttäytyy. Nälkä saattaa ajaa ihmisen etsimään ruokaa. Ultimaattinen selitys puolestaan kertoo siitä, miksi ihminen käyttäytyy siten kuin käyttäytyy. Esimerkiksi evoluutioteoria on ultimaattinen selitys siitä, miksi eläimelle on kehittynyt näläntunne." wiki
Laurilta hyvä kirjoitus! vaik useimmiten ollaan eri mieltä ;)
Arvon kirjoittajat eivät taida tietää,että Wahlroos toimii Rkp:tä rahoittavan säätiön hallituksessa.(Stiftelse för det tvåspråkiga Finland r.f.)
Näin ollen siinä kun Teuvo Hakkaraisen mielipiteet yleistetään Perussuomalaisiin voidaan Wahlroosin mielipiteet yleistää Rkp:hen.
Kemppinen blogissaan: "Helsingin Sanomat toteutti taidokkaasti todella tuhoisan häväistyskirjoituksen Björn Wahlroosista. Hänelle tarjottiin tilaisuus häpäistä itsensä, ja sen hän teki."
"Kuten tämän kirjoituksen alusta käy ilmi, Wahlroos sekoittaa itse korrelaation ja syy-yhteyden. Lisäksi häneltä puuttuvat faktat. Köyhimmän väestönosan huono terveys ja alhainen eliniänodote ovat tosiasioita. Wahlroosin mainitsema piittaamattomuus on hänen arvauksensa. Tietääkseni asiasta ei ole selvitystä. Köyhät saavat yhä huonompaa hoitoa vaivoihinsa. Piittaamattomuus tarkoittanee lihavuutta, juopottelua ja tupakointia. Syytös on kova. Osa köyhistä on hyvin nuoria ihmisiä."
""Wahlroos epäilemättä samastaa itsensä ja kaverinsa Atlas Shruggedin sorron kohteeksi joutuneisiin yritysjohtajaneroihin. Lehtitietojen mukaan Wahlroos puhuu tänä keväänä ilmestyvässä kirjassaan "enemmistön pakkovallasta". Se ajatus on peräisin suoraan Ayn Randilta. "
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 29 kommenttia