Isokallio höpsii Nokian Symbian-ohjelmoijista
Hyvät Symbian-ohjelmoijat ovat pakostakin autistisia friikkejä, mutta mitä Kalle Isokallio sanoikaan jälkiviisaissa:
”Se joukko on ohjelmoijien aatelia. Ne, jotka ovat Symbianilla pystyneet tekemään ohjelmointia, ovat todella kovia jätkiä.”
Ja heti perään Isokallio ehdottelee, että nuo ”älykkäät miehet” kannattaisi laittaa panemaan valtion ja kuntien atk:n kuntoon.
Täydellistä höpöä. Tuoteohjelmointi ja atk ovat kaksi täysin eri asiaa ihan yleisesti ottaen ja myös projektiteknisesti. Ihan kuriositeettina tässä vanha kirja-arvosteluni vuodelta 1983:http://www.kolumbus.fi/lauri.grohn/yk/inet/vanhat/fox.html
Poimin siitä muutaman kohdan:
6. Ohjelmistotuotteet ja ohjelmistoprojektit ovat kaksi eri asiaa.
7. Kun pätevä ja kokenut ohjelmistoprojektimies pannaan tekemään ohjelmistotuotetta seuraa katastrofi ja kääntäen.
8. Ensimmäinen vaatimus suurelle ohjelmistoprojektille on, että ohjelmisto suunnitellaan helposti muutettavaksi.
9. Monet ohjelmistohankkeet kuolevat ns. ”ryömivään eleganssiin”, eli kehityspäällikkö sanoo yes liian monille vaatimulsille.
10. Monet uusista suunnittelutekniikoista ovat itse asiassa vain kuvausmenetelmiä.
11. Terminä käsite ohjelmien luotettavuus perustuu väärinkäsitykseen.
12. Emme pysty mittaamaan ohjelmistokehityksen tuottavuutta.
13. Pahimmat ohjelmistoalan johtamisvirheet ovat: Ei suunnitella, vaan kehitys kehittyy. Ei käytetä riippumatonta testausryhmää. Ei käytetä riippumatonta spesifiointiryhmää.
14. Menestyksen avain on SW kehityksen vetäjä.
15. SW päällikön tärkeimmät ominaisuudet: Henkinen kypsyys ja jämäkkyys. Toisena on yksityiskohtien hallinta ja kolmantena yleiset johtamistaidot. Myyväkkäitä päälliköitä on varottava.
16. Jokaisella suurella yrityksellä pitäisi olla toimitusjohtajan alainen SW johtaja.
17. Strukturoitu ohjelmointi puree vain pieniin projekteihin.
Samaa mieltä. Olet ollut aikaasi edellä monissa ohjelmoitiin liittyvissä asioissa.
Sen lisäisin, että ohjelmointi on myös tuotekehitystä. Tuotekehityksessä tulevat monet kulttuuriset erot mukaan (niin yritys kuin maakulttuurit). Kärjistetty esimerkki on akselilla Saksa – Japani: edellisessä jos laatu on huonoa, lisätään laatuosastolle resursseja. Japanissa koulutetaan ja jalkautetaan vastuut sinne, missä laatu tehdään. Eli suunnitteluun ja tuotannon laadussa työpisteelle.
Laatuosastot ovat huomattavasti pienempiä Japanissa kuin missään muussa teollistuneessa maassa. Siellä on myös huomattavan vähän juristeja per kapita. Silti japanilainen toimintamalli ei sovi hyvin suoraan ainakaan meille, johtuen lähinnä erilaisesta yksilön asemasta osana yhteisöä.
Ilmoita asiaton viesti
Ohjelmointi on osa ohjelmistokehitystä. Mutta on eri asia, tehdään räätälöityä sovellusta (atk) asiakkaan speksiin, vaiko ohjelmointiin perustuvaa tuotetta tai tuoteperhettä yritykseen omaan ideaan perustuen. Molemmilla alueeilla tuhlaan Suomessakin valtavasti resursseja kun tehdään ”kilpailevia” sovelluksia tai tuotteista, jotka lähes aina jäävät keskeneräisiksi. Toisten kilpailiojoiden myös keskeneräiset tekeleet kusevat hintoja.
Ilmoita asiaton viesti
Kommentoin tätä Sitran sivua
http://www.foresight.fi/2011/04/29/onko-tulevaisuu…
näin:
Työ ”muistuttaa leikkimistä?” Hmmm. Onhan leikkiminen kivaa, mutta jos joutuu leikkimään samaa leikkiä vuodesta toiseen, on se pahin oravanpyörä mitä saattaa kuvitellla.
”Esimerkiksi ohjelmistokehityksessä käytetään jo mm. Scrum-menetelmää, jossa koko kehitystiimi tekee yhdessä työtä kiireellisimpien tavoitteiden saavuttamiseksi.”
Näitä agilityitä ja Scrum ym. konsultit pyöräyttävät vuosittain. Usein vanhoja asioita uusilla nimillä. Ja tuollaiset yleistykset ovat vaarallisia. On aivan eri asia kehittää ohjelmistoja asiakkaan speksiin kuin tuotetta yrityksen omiin ideoihin perustuen.
Ilmoita asiaton viesti
http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/th…
Ilmoita asiaton viesti