Uusi hallitus saisi tappaa Suomen viimeisen pyhän lehmän

Teknillinen korkeakoulu (Aalto) on tuhottu paljolti Tekesin lyhytjännitteisen soveltavan tutkimuksen vuoksi. Tkk pudonnut 2000-luvulla rankingissä 100 pykälää, edellä ovat nyt mm. Indonesia, Turkki ja Thaimaa. Perustutkimus on unohdettu, Tkk on paljolti ammattikorkeakoulu ja lisäksi tietyiltä alueilta Nokia on syönyt siemenperunat.

 

Tekesissä on 44 johtajaa ja sisäiset toimintamenot ovat 30 miljoonaa vuodessa. Soveltavan tutkimuksen rahat pitäisi jakaa suoraan korkeakouluille ilman Tekes-suodatinta. Suurten yritysten tuki pitäisi lopettaa ja pienten yritysten tuki pitäisi organisoida uudelleen. Tekesillä ei ole siihen pätevyyttä. Tekesiä ei enää tarvita. Tekesin voi lakkauttaa.

Lauri Gröhn: Viimeinen pyhä lehmä
Verkkolehti LIVE! 30.11.1998

Olipa kerran ktm:stä lohkaistu Organisaatio, jonka tehtävänä oli ostaa teknologia-
projekteja yrityksiltä ja tutkimuslaitoksilta kansan parhaan edistämiseksi. Organisaatio
oli hyvä asiakas tuotekehittelijäille ja tutkijoille. Organisaation teknologit ostivat
alkuvuosina projekteja muutamalla sadalla miljoonalla, myöhemmin kahdella miljardilla,
ostaen noin 3/4 tarjotuista yritysprojekteista. Imagotutkimukset osoittivat, että
Organisaatio oli pidetty asiakas ja tarkastusviraston arvio osoitti, että vaurautta ja
työpaikkoja syntyy. Arvio perustui tosin vain projektien myyjien arvioihin.

Eniten mainetta Organisaatio saavutti ostamillaan teknologiaohjelmilla, joissa saman
ongelman kanssa painivat tutkijat ensi kertaa kohtasivat toisensa tai yrityksen
tuotekehittelijt tapasivat ensi kertaa eläessään oikeita tutkijoita. Kävi myös ilmi,
että EU:kin osti projekteja, mutta ei ulkopuolisilta mailta. Mutta ei hätää: Organisaatio
ryhtyi toimimaan vara-EU:na ja osti osuuksia EU:n projekteista ja olisi siis siinäkin
oikein hyvä asiakas suomalaisille yrityksille ja etenkin tutkimuslaitoksille.

Ja Euroopan tanssilattiat kutsuivat: Eurekan puitteissa eri maiden yritykset yhdistivät
projektejaan ja Organisaation pojat toimivat naimapuuhien puhemiehinÄ. Alakokoisille
yrityksille ei kuitenkaan jaettu ehkäisyvälineitä, vaikka olisi ollut tarpeen. Olihan
organisaatiossa muutakin kansainvälistä toimintaa: monien miljoonien kustannuksin
kierrätettiin eri maihin teollisuussihteereitä, joiden tehtävänä pääasiassa oli toimia
yritysten matkojen järjestelijäinä ja esiliinoina.

Organisaation kylkeen oli sijoitettu joukko konsultteja, mutta niistä ei ollut paljon
vaivaa Organisaation päätehtävän kannalta. Ensimmäinen konsulttijohtaja oli
aikaisemmin toiminut vain vuoden koulutuskonsulttina ja seuraajankin yrityskokemus
rajoittui yhteen vuoteen, joten lähes puolen sadan konsultin aika kului mukavasti
erilaisissa puuhasteluissa ilman todellista kehittymistä. Nykyisin tuo joukko työskentelee
eri TE-keskuksissa. Mielenkiintoista on, että kun 80-luvulla teknologit eivät saaneet
konsultoida ja konsultit eivät saaneet ostaa projekteja, 90-luvulla myäs teknologit
rupesivat konsultoimaan ja konsultit rupesivat ostamaan projekteja. Mikä ennen
oli kiellettyä, siitä tuli hyve. Olisi tuossa vanha kunnon Orwellin ihmetellyt.

Vuosikymmenen alussa Organisaatio uurasti tulosjohtamisen kanssa. Organisaation
poikia oli aina harmittanut se, että muut saivat tehdä luovaa työtä ja Organisaatio
vain osteli projekteja. Mutta tulostavoitteiden sorvailussa saattoikin sitten mainiosti
yltää luoviin saavutuksiin. Tässä yksi niistä: ”Tulostavoitteena on teknologiapolitiikka,
joka hyödyntää teknologian tarjoamia tarkoituksenmukaisia mahdollisuuksia siten,
että Suomessa on tarkoituksenmukainen teknologiarahoitus, asianmukaiset puitteet
ja edellytykset kv. teknologiayhteistyölle ja teknologianäkökohdat otetaan tarkoituk-
senmukaisesti huomioon aluetoiminnassa.”

Yksi tutkija syötti tuon ”tekeskan” tekoälyohjelmaansa, mutta prosessori joutui
ikuiseen luuppiin. Kadunmies olisi ilmaissut saman seuraavasti: ”Tulostavoitteena
on aikaansaada toimiva teknologian infrastruktuuri”. Mikä taas kulloinkin on ”toimivaa”,
sitä ei tiedä kukaan, koska innovaatioiden taloustiede on vielä lapsenkengissä.

Myäs organisoinnissa innovoitiin. Rakennettiin matriisiorganisaatio, jossa jokaisella
oli teknologiaesimies ja linjaesimies. Saattoi olla niin, että henkilöllä ja tämän linja-
esimiehellä oli sama teknologiaesimies. Luonnollisesti teknologiaesimies oli se, jota
piti kuunnella. Perinteiseen tapaan perustettiin myäs kymmenittäin erilaisia työryhmiä,
joten oululainen teknologi saattoi joskus käydä kolmekin kertaa viikossa pääkaupungissa.
Matkailu avartaa. Insinöörijohto ihastui sittemmin transaktioanalyysiin, koska se
tarjosi suorastaan helpon ja kaavamaisen tavan hoitaa ihmissuhteita. Mitäpä siitä, että
oppi perustui Freudin hylättyihin oppeihin ja Penfieldin hylättyyn teoriaan ”muistinauhoituksista”.

Onneksi tulostavoitteet eivät pahasti haitanneet Organisaation työskentelyä, koska
elettiin maassa, jossa maagisilla mantroilla voi tehdä ihmeitä. Yksi maaginen taikasana
oli ”tutkimusrahoitus 2,9 prosenttiin BKT:stä”. Ja rahoitus sojotti yläspäin niin jotta.
Budjettirahojen määrähän oli todellisuudessa Organisaation ainoa onnistumisen mittari.

Toinen maaginen taikasana oli ”tietoyhteiskunta”. Alkujaan multimedian kansallisiksi
kuluiksi arvioitiin peräti 700 miljoonaa markkaa. Onneksi Kansallinen multimediaohjelma
supistui kymmenesosaan tuosta, mutta saivathan Nokia, ICL, Sanoma, Aamulehti,
MTV, YLE, Helsinki Media, TPY, HPY ja Tele myydyksi projektejaan Organisaatiolle.
Me saimme niillä rahoilla MTV:n suositut Internet-sivut ja muuta suurenmoista. Pienten
yritysten projektit pääsivät rahanjaolle vain jos saivat vähintään kaksi noista isoista
yrityksistä mukaansa projektiinsa.

Kolmas maaginen taikasana oli hitek-vienti. Kuitenkin sattui olemaan niin, että lähes
koko hitekin vientipotin jakoivat Nokia, ICL ja ABB, joiden tuotekehityksestä
Organisaation osuus taas oli mitätön. Mutta Organisaation kalvoilla vientikäyrät aina
herättivät ihastuneita kommentteja. Lisäksi yli 80% suurista yrityksistä olisi tehnyt
projektinsa ilman Organisaation tukeakin eli rahat siirtyivät suoraan alimmalle riville.

Organisaation hallinto oli perinteiseen tapaan huolellisesti harkittu. Ktm:n teollisuusneuvos
valvoi touhua. Tosin Organisaation johtokunnan puheenjohtaja oli tuo neuvoksen
esimiehen esimies. Organisaation uudeksi pääpomoksi valittiin sittemmin juuri tuo neuvos
ja kaikki sujui entiseen malliin. Uusi kansainvälinen arviointikin oli osoittanut, että hyvin
menee. Haastatteluissa kylläkin unohdettiin kysyä pk-yrittäjien mielipiteitä. Suoritetun
kirjallisen kyselyn perusteella voitiin rahasäkin nyörien vartijoille julistaa: puolen miljoonan
T&K-investoinnilla saadaan viisi uutta työpaikkaa. Menoa ei haitannut, että tuo oli
taaskin vain projektien myyjien mielipiteistä johdettu ”fakta”.

Tuota Organisaatiota ei kaiketi tarvita enää. Isoilta yrityksiltä ei pitäisi ostaa projekteja,
koska rahoilla ei ole vaikutusta itse projekteihin. Myykööt edelleen projektejaan EU:lle,
silloin kun lisäarvoa on odotettavissa. Pienet yritykset voidaan hoitaa alueellisesti sikäli
kuin tarpeen. Tutkimuslaitokset voisivat saada rahansa ilman Organisaation kautta
kierrättämistäkin. Teknologiaohjelmat on mahdollista hoitaa tutkimuslaitosten puitteissa
ja teknologianohjelmien kylkiäisinä rahoitettuihin kriteerivammaisiin yrityshankkeisiin
ei pitäisi tuhlata penniäkään. Kansainvälinen koordinaatio voidaan hyvin hoitaa ktm:n
puitteissa, etenkin kun uusi kansliapäällikkä panee pyörät muutenkin pyörimään, luulen.

Lisätietoja Organisaatiosta:

Guillame H., Zegveld W.: The Technology Development Centre of Finland, Tekes.
(An International Evaluation, KTM 5/1995)

Guy K., Stroyan J.: Digital Media in Finland, Evaluation Report
(Tekes Technology Programme Report 12/98)

grohn
Sitoutumaton Turku

Synt. 45 Hki., isä puuseppä. Asunto Nauvo/Turku. Bryssel 97-04. 3 lasta, 4 lastenlasta. Vaimo kuoli 2006 syöpään kotona saattohoidossa. Koulut Keravalla, paras pääsykokeessa. Laulajapoika. Sai hymypojan. Kävi viulutunneilla, yhtyeen jäsen. Alaluokilla tanhuryhmässä. Suunnistaja. Lukiossa shakkikerho. Luontokerhon siht. toimitti yhden lehden. Tutkinto: teor. fysiikka. 1970 liftailin 4 viikkoa Euroopassa. Vanhaa valtaamassa. Kitaralla flamencoa. Työura: Posti, Yliopisto (kurssiassistentti 2v.), iltaoppikoulu, Ollituote, Kone, Telefenno, Telenokia(Softan laatupäällikkö), TEKES 84-97 (erikoistutkija, koordinaattori/Finprit ja Finsoft, konsultti, perusti 60 softayrityksen ryhmän SEPIIRI, EU-infon päällikkö), virallinen kielenkääntäjä englanti - suomi 1995. Media-pelissä. Perhe-Interrail. Yrittäjä Bryssel, EU-komissio (puiteohj.). Yrittäjä 05-17. Rakensi kotona tietokoneen 76. SKEPSIS siht. 91-92, pj. 93. TV :ssä 7 kertaa. Kehitti softan, joka muuttaa kuvat musiikiksi: www.synestesia.com/cd05/2005.html Lanseerasi termit sulautetut järjestelmät (embedded systems) ja ohjelmistotuotteen hallinta (software configuration management). Keksi termin TIETOISTETTU YHTEISKUNTA. INNOVAATIO on käsitteellisesti uusi menestyksellisesti lanseerattu tuote, prosessi tai palvelu. Alikersantti. Oli komppanianmestari suunnistuksessa ja ammunnoissa. 5 kertaa islannissa. Käynyt: Chicago, Los Angeles, San Francisco, Las Vegas, Tokio, Peking, Shanghai, Singapore ...

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu