FAKTANTARKASTUS 1 Ei tullut tietoyhteiskuntaa. Tuli markkinointihöpöinen tietoistettu yhteiskunta.

Näin ilmastoskeptikot huijaavat 8 - Sää on kaoottinen, ilmasto ei

  • K1: Ilmastosysteemin osia
    K1: Ilmastosysteemin osia
  • K2: Ilmaston lämpötilojen skenaarioita
    K2: Ilmaston lämpötilojen skenaarioita
  • K3: Meriveden korkeuide skenaarioita
    K3: Meriveden korkeuide skenaarioita
  • K4: CO2 skenaarioita
    K4: CO2 skenaarioita

Sää on kaoottinen, ilmasto ei ole. Jos ilmasto olisi kaoottinen, ei esimerkiksi olisi kesiä ja talvia. 

Säätä voidaan ennustaa vain muutaman päivän päähän, mutta ilmastosta voidaan laatia skenaarioita monien vuosikymmenien vuosien päähän. Miksi? 

Ilmastosysteemien mallit ovat täysin erilaisia säämalleihin verrattuna. Säämallien lähtökohtana ovat alkuarvot. Ilmastosysteemien taustalla on esimerkiksi kasvihuoneilmiö ja lukuisa joukko eri tieteiden selitysmalleja.

Säämalleilla ei voida ennustaa ilmastoa, eikä ilmastomalleilla voida ennustaa säätä.

Mutta mitä sanookaan tuo ilmastotutkimuksen mätämuna Roy Spencer:

"The climate modelers assume there is no such thing as natural climate variability…at least not on time scales beyond maybe ten years. In effect, they believe that chaos only exists in weather, not in climate. But this view is entirely arbitrary, and there is an abundance of evidence that it is just plain wrong. Chaos occurs on all time scales. Climate change happens, with or without our help."

Säämalleissa tarkkuus katoaa alkuarvo-ongelman vuoksi, ilmastomalleissa alkuarvo-ongelma ei ole relevantti.

PS.

Ns. perhosefekti ei ole muuta kuin metafora, joka on roskaa siksi, että siinä unohdetaan miljardit siiveniskun vaikutusta suuremmat efektit. Mikä pätee taskulaskimessa ja tietokoneessa iteroinneissa, ei päde luonnossa tuolta osin. 


Eikä kaaosteoria ole teoria sen enempää kuin musiikinteoria olisi teoria. Kaaosteoria on yksi matematiikan haara, jonka hyödyt ovat olemattomat ja johon uhrattu aika on mennyt pääosin hukkaan.

 

NÄIN ILMASTOSKEPTIKOT HUIJAAVAT:

  1.  tarkoitushakuinen vääristely
  2.  tieteellisen mittausdatan uuskäsittely1
  3.  tieteellisen mittausdatan uuskäsittely2
  4.  meret muka jäähtyvät?
  5.  Al Goren puheiden vääristelyt
  6.  napajään määrän vääristely
  7. - ellei kyseessä sitten ole typerys abcd
  8.  sää on kaoottinen, ilmasto ei
  9. Merenpinta jääkausien välisenä aIkana

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (30 kommenttia)

Käyttäjän jarmokanerva kuva
Jarmo Kanerva

Ilmastotieteilijät ovat sopineet, että ilmasto on 30 vuoden asioiden keskiarvo. Ilmasto muodostuu siis säiden keskiarvoista. Se on integraali säästä. Tuon mittausajan arvo riippuu siitä, miten se sijoittuu sykliseen aineistoon. Säästä seuraa siis ilmasto ja sen ominaisuudet. Jos sää on kaaottinen on ilmastokin.

Ilmasto = Integraali 0:sta 30 vuoteen Sää(t) dt.

Sää(t) on hetkellinen 'ilmasto'. Kun katsoo säiden ominaisuuksia, niissä näkyy erilaisia syklejä. Talvellä viilenee. Maapallo kääntyy ja liikkuu avaruudessa. Säätkin seurailevat auringon syklejä.

Myös auringolla on syklinsä, jotka näkyy säiden mittauksissa. Esim 11, 60 vuoden syklejä ja muita. Ne näkyy mm. auringonpilkkuina ja auringon säteilyn ja kenttien muutoksina, siis muinakin kuin TSI arvon muutoksina. Aurinko vaikuttaa maan magneettiseen suojaukseen ja saamaan säteilyyn ja ilmeisesti myös napa-alueiden otsoniaukkoihin, jotka ilmeisesti viilentävät ilmoja. Ilmakehän kosteudella ja pilvillä on oma vaikutuksensa.

Tietokonesimulaatiot ilmastomalleina ovat paras sen hetkinen arvaus ja hypoteesi. Niillä ei voi todistella teorioita. Niillä tehtyjä simulaatioita voi tutkia tehtyihin mittauksiin nähden. Toistaiseksi mallit ovat osuneet huonosti ennusteisiinsa. Todennäköisesti ilmastomalleista puuttuu lähtöparametreja ja kaavat eivät ole oikein. Vahvistuskertoimet on arvioituja ja niistä on saatu erilaisia arvoja tutkimuksissa. Lisäksi on aina mahdoton tarkasti ennustaa lähtöparametreja kuten auringon magneettikentää, taustasäteilyn määrää, tulivuoren purkauksia ym. etukäteen. Edes hiilidioksilin pitoisuutta on vaikea ennustaa. Nyt tutkitaan ilmaston osalta lämpötilakeskiarvoja asteen kymmenysosan tarkkuudella. Eli lämpötiloja 280,0 K vai 280,5 C ja alle 1% mittaustarkkuuksia ennusteissa vuosikymmenien päässä.

Ennusteiden mukaan merien piti nousta ja lämpöjen nousta ja Malediivien hukkua. Juuri nyt Nyt maailman lämpötilapoikkeama on jo negatiivinen.

Miten ilmastomallit selittävät historiassa esim. jääkaudet ja pienet jääkaudet ja 1940 -ajan lämpöpiikin tai edes v. 1998 kohdalla lämpimän jakson ja sen jälkeisen viileämmän jakson ?
Mallienhan väitetään olevan ei-kaaottisia ja ennustavia, joten niiden täytyy pystyä laskemaan historia.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

MIstä tempaisit tuon "30 vuoden keskiarvon"?

MItä teorioita ilmastomalleilla on "todisteltu"?

Skenaariot eivät ole ennusteita.

Ei ilmastomalleja tarvita jääkausien selittämiseen.

Käyttäjän jarmokanerva kuva
Jarmo Kanerva

Vaikka tuolta

http://en.wikipedia.org/wiki/Climate

Jos mallit pystyvät tietämään kaiken ilmastosta ja jopa ennustamaan niin mallin pitää pystyä selittämään historia. Vaikka siis jääkaudet ja muut jaksot. Muutoin malli on epätäydellinen, eikä se pysty ennustamaan, eikä siihen voi luottaa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Sinulla on paha skaalavirhe.

Jääkausien syklit ovat luokkaa 20000 vuotta ja niille on hyvä selityskin:
http://en.wikipedia.org/wiki/Milankovitch_cycles

Ilmastomallien skaala on luokka kymmeniä vuosia. Katsopa noita skenaariosuppiloita aloituksen kuvissa.

Ja jos olisit lukenut pitemmälle linkkisi tekstiä, olisi nähnyt että tuo 30 vuotta on lähinnä historiallinen kuriositeetti.

Käyttäjän jarmokanerva kuva
Jarmo Kanerva

Menee pakkotoistoksi :
'Miten ilmastomallit selittävät historiassa esim. jääkaudet ja pienet jääkaudet ja 1940 -ajan lämpöpiikin tai edes v. 1998 kohdalla lämpimän jakson ja sen jälkeisen viileämmän jakson ?
Mallienhan väitetään olevan ei-kaaottisia ja ennustavia, joten niiden täytyy pystyä laskemaan historia.'

Toivoisin ilmastotutkijoille lisää luonnontieteiden koulutusta. Jos lähtöparametrit ovat kaaottisia, ei niiden keskiarvosta saa ei-kaaottista millään. Ei kai ilmastotutkijat kirjoita matematiikkaakin uudelleen, että se sopisi paremmin omiin teorioihin ?

Totta kai säässä on syklejä, kevät ja syksy. Se johtuu maan suhteellisen säännönmukaisesta kulkemisesta avaruudessa suhteessa aurinkoon nähden.

Kannattaa olla looginen ja analyyttinen. Ei kannata sotkea ajatuksia verbaaliakrobatialla tai hypätä yhdestä totuudesta toiseen, joillei välissä ole linkkiä. Eli tyyliin onhan joka vuodessa kevät ja syksy. Siis ilmasto on ennustettavissa tarkasti 30 vuoden päähän.

Tuolla monia ajatusvirheitä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Argumentointivirhe

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Kysymyksesi ja käsityksesi ilmastomalleista ovat harhaisia.

Skaalasi on väärä, ilmastomallit ei skenaroi säätä.

Ilmastomallit nimenomaan perustuvat luonnontieteisiin. Ongelmana on, että ilmastoskeptikoihin on pesiytynyt fyysikoita, joilla on yksi keppihevonen, jolla he "selittävät" kaiken tai selittävät pois.

Tuo "lähtöparametrit ovat kaottisia" on käsitteellinen virhe.

Syklejä on ja SIKSI ILMASTO EI VOI OLLA KAOOTTINEN.

Käyttäjän jarmokanerva kuva
Jarmo Kanerva

Kun kaaottisiin lukuihin lisätään vaikkapa syklinen sinikäyrä niin siinä on syklejä. Muttei ne kaaottiset luvut muutu ei-kaaottisiksi. Tässä ko. tapauksessa se keväät ja syksy johtuu ihan pallon liikkumisesta avaruudessa (sinikäyrä).

eli kokeiles
for(t=0, t<1000;t++) saa[t]=4*random()+ 20*sin(t)+5; // kun osaat ohjelmoida

Eli siis ilmasto voi olla kaaottinen. Ja se ilmasto edelleenkin muodostuu kaaottisista säiden keskiarvoista.

Itse kyllä uskon, ettei säät/ilmasto ole ihan kaaottisia vain monista parametreistä johtuvia. Mallinnus vain on paljon monimutkaisempaa kuin nykyiset mallit. Mutta on hallitsemattomia voimia, joita ei voi ennakoida, kuten tulivuodenpurkaukset.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Ahaa. Onkin olemassa osakaoottisuutta!

Kuinka moni ilmastosysteemin sadoista osasysteemeistä on kaoottisia? Muuttuuko systeemi kaaoottisemmaksi, jos kaoottisten osajärjestemien määrää lisätään mallinuksessa?

Kuinka moneen ilmastotutkijoiden yli 30 laskentamalliin olet tuttustunut?

Tuo esimerkkisi kuvastaa vain simppeliä iteroinnin alkuarvoherkkyyttä ei muuta. Perhosefekti on puhdasta roskaa säätieteessä. Ilmastomalleissa kysymys ei edes ole relevantti.

Käyttäjän topiassalonen kuva
Topias Salonen

"Miten ilmastomallit selittävät historiassa esim. jääkaudet ja pienet jääkaudet ja 1940 -ajan lämpöpiikin tai edes v. 1998 kohdalla lämpimän jakson ja sen jälkeisen viileämmän jakson ?
Mallienhan väitetään olevan ei-kaaottisia ja ennustavia, joten niiden täytyy pystyä laskemaan historia."

Minä en ymmärrä asennetta, että jos sinä et tiedä jotain asiaa, tarkoitaa se ettei tiede tiedä jotain asiaa. Se, että sinä et ole itse jaksanut/osannut ottaa selville mitä tiede sanoo noista asioista, ei tarkoita, ettei tiedä tiedä noista asioista mitään.

Jääkaudet selittyvät maapallon kiertoradan, akselin ja kallistuskulman muutoksilla, jotka lisäävät tai vähentävät auringon säteilypakotetta maapallolla. Säteilypakotteen vähentyessä lumet eivät ehdi sulaa kesän aikana, jäätiköt alkavat kumuloitua ja merten viiletessä hiilidioksidi sitoutuu meriin, tai jääkauden päättyessä lisääntyvän auringon säteilun takia meret lämpenevät vapauttaen hiilidioksidia, joka vastaavasti aiheuttaa ilmaston lämpenemistä, lopettaen jäätiköitymiskauden.

Pikkujääkausi selittyi auringon laskeneella aktiivisuudella sekä runsaalla volkaanisella aktiivisuudella.

1940-luvun lämpeneminen johtui auringon aktiivisuuden noususta sekä kasvavista kasvihuonekaasupitoisuuksista.

Vuoden 1998 lämpöpiikki johtui vahvimmasta El Niñosta yli 50, kenties yli 100 vuoteen ja sen jälkeinen lämpötila ei ole mikään viileä jakso. 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen oli lämpimin mitattu vuosikymmen. Vertailemalla 2000-luvun ilmastoa yksittäiseen ennästyksellisestä El Niñosta aiheutuneeseen vuoteen vertaillaan ilmastoa yhden vuoden säähän.

Ja mallit ovat laskeneet onnistuneesti uudestaan historian, mikä selviää jo ihan IPCC:n AR4:n UKK-osiosta.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Valtaoja:

Yksikään ilmastomalli ei ole pystynyt selittämään lämpenemistä luonnollisilla syillä. Sen sijaan se on hyvin mallinnettavissa ihmisen aiheuttamalla kasvihuoneilmiöllä. Epävarmuutta on lähinnä vain siitä, kuinka paljon maapallo tulee lämpiämään ellei jotain hyvin radikaalia ryhdytä tekemään."
http://www.ts.fi/online/mielipiteet/kolumni/153565...

Käyttäjän kajluukko kuva
Kaj Luukko

Nopanheitto on kaoottinen, jonka tulosta ei voi ennustaa. Sadan heiton tulos sen sijaan ei ole kaottinen, sen voi ennustaa.

Siis kysymys "skeptikoille":
Jos nopan ykkösen muuttaa kakkoseksi, voiko sadan heiton tuloksen ennustaa?

Käytetäänkö ilmastomalleissa Lorenzin yhtälöitä?

Juho Akola

Nopanheitto ei ole kaoottinen, vaan satunnainen. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa. Yksittäiselle nopanheiton silmäluvulle voidaan laskea todennäköisyys, että millä todennäköisyydellä heitto on esimerkiksi 4, 5 tai 6 (50%). Kaoottiselle ilmiölle ei.
http://judithcurry.com/2011/02/10/spatio-temporal-...
(aiheen keskustelu on sangen mielenkiintoinen, siellä on myös eräs suomalainen professori mukana)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tarkoitatko, ettei yhdessä heitossa ole alkuarvo-ongelmaa?

J. Gagarin

Ei kannattaisi panna noita IPCC:n käppyröitä enää framille. IPCC on menettänyt uskottavuutensa totaalisesti ja kokonaan. Sille ei enää tulla kohta antamaan rahoitusta miltään taholta, ja hyvä niin!

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

IPCC voi oikein hyvin:
http://www.ipcc.ch/index.htm
http://www.ipcc.ch/meetings/session32/inf07_p32_ip...

USA:n ääriaoikeiston masinoima 3 miljoonan dollarin poisto IPCC:n budjetista toivottavasti parantaa USA:n taloustilannetta.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Jospa opettelisit lukemaan: "... masinoima ..."

IPCC Fifth Assessment Report (AR5) Authors and Review Editors:

IPCC Working Group I
1 Cubasch Ulrich Freie Universität Berlin Germany 1 CLA I
2 Wuebbles Donald University of Illinois United States of America
3 Chen Deliang University of Gothenburg Sweden 1 LA I
4 Facchini Maria Cristina Institute of Atmospheric Sciences and Climate
5 Frame David University of Oxford United Kingdom 1 LA I
6 Mahowald Natalie Cornell University
.
.
.
258 Wratt David NIWA New Zealand

IPCC Working Group II
1 Suarez Avelino G. Institute of Ecology and Systematics, Cuban Environmental Agency Cuba
2 Yohe Gary Wesleyan University United States ofAmerica
3 Bindi Marco University of Florence
.
.
.
311 Turley Carol Plymouth Marine Laboratory United Kingdom

IPCC Working Group III
1 Victor David University of California, San Diego United States
.
.
.
271 Quadrelli Roberta International Energy Agency (IEA) Italy

http://www.ipcc.ch/meetings/session32/inf07_p32_ip...

Jaakko Ilkka

Ai se on tämä Gröhni tämmönen tyyppi,poistaa kaikki arvostelevat mielipiteet! Perin tyypillistä vihreää pervoilua.

Jaakko Ilkka

Ai se on tämä Gröhni tämmönen tyyppi,poistaa kaikki arvostelevat mielipiteet! Perin tyypillistä vihreää pervoilua.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn
Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Ns. perhosefekti ei ole muuta kuin metafora, joka on roskaa siksi, että siinä unohdetaan miljardit siiveniskun vaikutusta suuremmat efektit. Mikä pätee taskulaskimessa ja tietokoneessa iteroinneissa, ei päde luonnossa tuolta osin.

Eikä kaaosteoria ole teoria sen enempää kuin musiikinteoria olisi teoria. Kaaosteoria on yksi matematiikan haara, jonka hyödyt ovat olemattomat ja johon uhrattu aika on mennyt pääosin hukkaan.

Juho Akola

Mikä on Lauri kompetenssisi kaaosteorioissa? Näyttäisivät kiistävän sen, mitä tiedemaailmassa ollaan tuosta laajalti mieltä. Sinulla on julkaisuja kenties alalta? Tai kai olet sentään lukenut sitä koskevan tieteen?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Kerropa joku merkittävä kaaosteorian pohjalta saatu tutkimustulos jonkun tieteen puitteissa!

Juho Akola

Siis hetkinen, sinä kiistät kaaosteoriat, oletan että olet siis myös tutustunut siihen liittyvään tieteeseen.
Täällä on siitä tutkimuksia, suodatin 2000-lähtien julkaistut:
http://scholar.google.fi/scholar?hl=fi&q=chaos+the...
Oletko perehtynyt yhteenkään mitä tuolta löytyy?

Minä tunnustan, että en tunne kaaosteorioita kovinkaan hyvin, mutta näyttäisi ainakin tiedemaailman keskusteluita seuratessa vahavasti siltä, että ne ovat aika vakiintuneita ja niistä keskustellaan. Olet ensimmäinen jonka kuulen väittävän niissä olevan jotakin moitittavaa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Kaaosteoria ei ole tiede eikä edes teoria. Se on yksi matematiikan haara. Kaasos on muotisana, jota käytetään väljemmin tai tiukemmin tai metaforana. Mihinkään merkittävään sovellukseen en ole törmännyt. Tuon listan alka ei tuonut muutosta tuohon käsitykseeni. Kaaoshuuhaata on sensijaan runsaasti. Suomessa sitä edustaa vahvimmin Pirjo Ståhle:

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Roy Spencer ....
"The paper has been published in a journal called Remote Sensing, which is a fine journal for geographers, but it does not deal with atmospheric and climate science, and it is evident that this paper did not get an adequate peer review. It should not have been published."
http://www.skepticalscience.com/spencers-misdiagno......

http://www.skepticalscience.com/just-put-the-model...

Käyttäjän Aarnolainen kuva
Juha K

Ilmastotieteen suhteen maallikkona minusta tuntuu, että syy-seuraussuhteet menevät toisinaan hassusti. Joku sanoi, että kun sään perusteella ennustetaan ilmastoa, ja kun sään vaihtelu on paljolti satunnaista, myös ilmaston vaihtelun täytyy olla. Jos kausaliteetti menisi noin, tuo pitäisi paikkaansa.

Ymmärrän tämän niin, että sää kyllä vaihtelee lyhyellä aikavälillä vaikeasti ennustettavasti, mutta ilmasto vaikuttaa säähän, ei toisin päin. Ilmaston muutos näkyy lämpötiloissa, sateissa, tuulissa, eri ilmiöiden esiintymistiheydessä ja muissa mitattavissa olevissa asioissa. Eli for-silmukan kuvaamassa tilanteessa ilmastoa kuvaa sinikäyrä ja siihen summautuu sään satunnainen vaihtelu. Pitkällä aikavälillä sään vaihtelu, joka on ilmastomallien kannalta satunnaista kohinaa, voidaan suodattaa pois. Keskiarvo kertoo suunnan.

Eli ilmasto vaikuttaa säähän. Sään vaihtelun tutkiminen kertoo siis välillisesti ilmaston muutoksesta, mutta tuo sään vaihtelu tuo epävarmuutta ja epätarkkuutta ilmastonmuutostrendeihin. Sään vaihtelua tapahtuu varmasti eri taajuusalueilla, jotka summautuvat. Joka tapauksessa ilmastonmuutos ja mikä tahansa sään muutos liikkuvat aivan eri taajuusalueilla. Imaston muutoksen sykli on paljon pitempi kuin sään vaihtelun, siksi se näkyy kun sääarvoja keskiarvoistaa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tämä on puppua:

"... tuo sään vaihtelu tuo epävarmuutta ja epätarkkuutta ilmastonmuutostrendeihin."

Käyttäjän Aarnolainen kuva
Juha K

Mahdoitkohan ymmärtää mitä ajoin takaa?

Ilmastonmuutostrendissä näkyy lyhyellä aikavälillä sään vaihtelu. En siis väitä, että sään vaihtelu vaikuttaa ilmastonmuutostrendiin. Trendi tulee näkyviin vasta, kun sään vaihtelu suodatetaan pois, jolloin pitää tarkastella riittävän pitkän aikavälin dataa. Lyhyellä aikavälillä trendiä ei voi nähdä.

Yritin sanoa, että sään vaihtelun vaikutusta ilmastonmuutostrendeihin voi verrata siniaaltoon summautuneeseen kohinaan. Sää on kohinaa ja ilmastonmuutostrendi on taustalla, ja kausaliteetti menee niin että ilmasto vaikuttaa säähän.

No, tämä onkin teoreettista pohdintaa. Ei säiden ja ilmaston muutosta signaalinkäsittelyn termeillä voi selittää läheskään. Ilmasto ei muutu puhtaasti minkään käyrän mukaan eikä sään vaihtelu ole toisaalta täysin satunnaista.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Ei näy tätä:

"Ilmastonmuutostrendissä näkyy lyhyellä aikavälillä sään vaihtelu. "

Kysehän on trendistä. Eikä ole olemassa mitään globaalia säätä, edes.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset