KVASITIETOYHTEISKUNTA Ei tullut tietoyhteiskuntaa. Tuli markkinointihöpöinen tietoistettu yhteiskunta.

PISA mittaa muuta kuin väittää mittaavansa lukutaidossa

  • PISA mittaa muuta kuin väittää mittaavansa lukutaidossa
  • http://ktl.jyu.fi/ktl/pisa/tehtavat/lukutaito2009
    http://ktl.jyu.fi/ktl/pisa/tehtavat/lukutaito2009

PISA:n lukutaitotesti perustuu siihen, että annetaan tekstejä ja niihin liittyviä kysymyksiä (esimerkki viereisessä kuvassa). Testi toisintaa sitä, mitä koululaiset ovat tottuneet tekemään eri oppikirjojensa puitteissa. 

Kysymys kuuluu: mitä tuo "lukutaitotesti" mittaa? 

Se mittaa kykyä hakea vastauksia annetusta tekstistä. Mittaako se lukutaitoa?

PISA:ssa  "Lukutaito on kirjoitettujen tekstien ymmärtämistä, käyttöä ja arviointia lukijan omien tavoitteiden saavuttamiseksi, tietojen ja valmiuksien kehittämiseksi sekä yhteiskuntaelämään osallistumiseksi."

Tuskin ainakaan "omista tavoitteista" voidaan testin yhteydessä puhua. Opitaanko asioita ymmärtämään (ja muistamaan) tuolla tavoin?

Tuo riippuu kysymyksistä. Esimerkissä 1. kysymykseen liittyy sana "paras", mikä löytyy myös tekstistä. Toiseen kysymykseen ja tekstiin liittyy sana "voimakkaasti". Kolmanteen "kieli". Neljänteen "pitely". Tuskin paljoakaan opitaan.

Näyttäisi siltä, että testi ei mittaa lukemistaitoa, vaan sanojen etsimistaitoa. Tuo selittänee myös sen, miksi vastaavaa metodia käyttävät oppikirjat ovat oikean oppimisen kannalta haitallisia, etenkin kun koetehtävät vielä perustuvat rastitukseen.

Mutta se tärkein kysymys: ovatko suomalaiset koululaiset eteviä lukemaan? Testi ei kerro sitä PISA:n määritelmään perustuen, koska testi ei mittaa oikeaa asiaa. Tekstin plaraamista tukee television tekstitys ja ääntämisen mukainen kirjoitustapa.

Ovatko suomalaiset koululaiset parempia lukemaan kuin muunmaalaiset?

Vaikea sanoa, koska testi ei mittaa lukemistaitoa. Paremmuus testissä voi johtua ihan siitä, että suomalaiset koulut käyttävät samaa metodia kuin PISA:n testi. Maissa, joissa oppikirjat on rakennettu toisit, ovat tulokset jo sen vuoksi huonompia.

Mittausmetodi on helppo toteuttaa, mutta mittaa väärin ja vääriä asioita.

PS. 

Itse asiassa tuolla metodilla, joita oppikirjat (ja lukutaitotesti) käyttävät kasvatetaan kuuliaisuuteen, luovuus ja oma ajattelu ovat pahasta. Kun päälle lisätään se, että kielten opiskelu perustuu muistamiseen (tai pänttäämiseen), tulee suomalaisista valitettavasti juuri mitä he ovat: nuoleskelevaa seuraa johtajaa kansaa...  ja purnaavaa ;-)

http://ktl.jyu.fi/ktl/pisa/tehtavat

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Vieras (nimimerkki)

Pisa-testi mittaa mielestäni melko hyvin yksinkertaisen tekstin sisällön ymmärtämistä. Kun teksti on monikerroksisempaa ja monitulkintaista, ei testi kerro oikeaa tulosta.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

MIten sen voisi mitata "ymmärtämistä", kun pitää vain löytää sama sana ylhäältä kuin mitä kysymyksessä?

Esimerkissä 1. kysymykseen liittyy sana "paras", mikä löytyy myös tekstistä. Toiseen kysymykseen ja tekstiin liittyy sana "voimakkaasti". Kolmanteen "kieli". Neljänteen "pitely".

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Tässä ollaan kognition perimmäisten kysymysten äärellä.

Kysymyksiä lukutaidon "sisällöstä" kannattaisi toistaa niin kauan että nähtäisiin mikä yhteys lukutaidolla on esimerkiksi nk. "lineaariseen" ajatteluun.

Tällaisten kysymysten äärelle johtavat esim. mediakriitikko Neil Postmanin pohdiskelut kirjoissa "Huvitamme itsemme hengiltä" ja "Lyhenevä lapsuus".

Tietenkin "luetun ymmärtäminen" voi olla aivan perinpohjin erilainen ellei erilaatuinenkin kognitiivinen tapahtuma kuin avainsanojen "tunnistaminen" tekstin joukosta.

Taitaa kuitenkin olla niin, ettei suoritusten mittaamiseen hurahtaneilla kouluhmisillä ole juuri kykyjä pysähtyä miettimään mistä mittauksissa oikein on kyse.

Emme tarvitse kilpailuyhteiskuntaan miettijöitä, vaan suorittajia. Silloin kaikki maailman jormaollilat ovat sanomattoman tyytyväisiä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Neil Postmanin tekstit ovat edelleen ajankohtaisia. Hän mm. kehottaa kysymään: ”mikä on se ongelma jonka tämä kyseinen teknologinen uudistus pyrkii ratkaisemaan”. Vertaa:
http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/53621-suomal...

Kalevi Kantele (nimimerkki)

Postmaninsa lukeneiden kannattaa lukea myös Nicholas Carrin "Pinnalliset, mitä Internet tekee aivoillemma". Elämme muutoksen aikoja.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Luin Carrin kirjan alkupuolen junamatkalla, loput joskus myöhemmin. Tämäkin blogi multitaskingin huonoista vaikutuksista on mielenkiintoinen:
http://www.elsua.net/2010/12/07/the-myth-of-multit...

Ofelia (nimimerkki)

Lukutaito kehittyy sanojen tunnistamisesta kieliopillisten suhteiden ja tekstin sisällön ymmärtämiseen. Siihen vaikuttavat myös lukijan sana-ja käsitevarasto jopa lyhytmuisti. Kaikki nämä kehittyvät yleensä lukemalla erilaisia tekstejä.

TV ja internet ovat yksi syy siihen, että etenkin poikien lukutaito on romahtanut. Enkä tarkoita mekaanista sanojen tunnistamista, se saattaa olla jopa heikko esim. luki-häiriöisellä, vaan ymmärtävää ja tekstiä analysoivaa lukemista.

Amatti-ja aikuiskoulutus pursuaa näppäriä näpyttelijöitä, nuoria miehiä, jotka ( tai sanoisinko: ketä) osaavat imuroida netistä kaiken laillisen tai laittoman ja heittää vähän engelskaa sekaan. Vähänkään vaativamman tekstin lukeminen ja omaksuminen kompastuu lukutaitoon, suppeaan sanavarastoon sekä käsitteiden ja kieliopillisten suhteiden ymmärtämättömyyteen.

Ei siinä auta enempää PISA kuin sen moittiminenkaan. Ne juntturat pitäisi saada lukemaan muutakin kuin sarjakuvia ja TV-tekstejä.

Vieras (nimimerkki)

Paras neuvo minkä lapsilleen voi antaa:

Kannattaa olla väleissä luokan häiriköiden kanssa. Niistä tulee todennäköisesti yrittäjiä. Työn antajia ja työpaikkojen luojia.
Niitä tapasi vielä armeijassakin.

Kiltit hikipingot pääsevät niitten firmoihin hoitamaan rutiineja todistuksineen.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Itse asiassa tuo PISA-touhussa on samoja piirteitä, kuin mistä olen kirjoittanut aikaisemmin, nyt vain abstraktimmalla tasolla, sokkelona ovat sanat:

Laboratorioissa kyyhkyset, rotat ja muut koe-eläimet painavat vipua tai kulkevat sokkelossa ja saavat palkinnon. Päiväkoti Pilvilinnassa kaksivuotiaat ovat noita kyyhkysiä ja rottia. Tekevät temppuja hiirellä ja saavat välittömän palkinnon, lehmä ammuu - ja päiväkotitäti kehuu!

Tuota kutsutaan ehdollistamiseksi!

Varttuneemmat lapset oppivat pitempiä näppäily/hiiriketjuja ja saavat suurempia palkintoja. Temput on tehtävä juuri oikein tai palkintoa ei tule.

Miksi lapsiin halutaan soveltaa eläinten koulutusmetodeja? Jo päiväkodista alkaen?
http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2009/01/17/l...

Vieras (nimimerkki)

Sitä, mitä testit todella mittaavat, ei voi arvioida niitä silmäilemällä, ei etenkään yhden tai parin tehtävän perusteella. Lisäksi seuraavan tiedoston lopusta löytyvät esimerkkitehtävät ovat erilaisia kuin sinun esittämäsi: http://nces.ed.gov/pubs2011/2011004.pdf

PISAn eri testien (lukutaito, matematiikka, luonnontiede) keskiarvot näyttävät olevan samanlaisia kussakin maassa, mikä viittaa siihen, että testit mittaavat yleisälykkyyttä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Kyllä tuo (virheellinen) periaate on sama kaikissa kuvan alla olevan linkin esimerkeissä:
http://ktl.jyu.fi/ktl/pisa/tehtavat/lukutaito2009

Sinun linkkisi esimerkit ovat samoja kuin kuin suomalaisessa testissä, sivulta 33-

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset