FAKTANTARKASTUS 1 Ei tullut tietoyhteiskuntaa. Tuli markkinointihöpöinen tietoistettu yhteiskunta.

Musiikinteoria ei ole teoria

Musiikin opiskelussa musiikinteorialla on tärkeä osa. Mutta tuo "teoria" on vain työkalupakki ja hieman alkeisfysiikkaa, ei muuta. Ei siis mikään teoria. Historiallisesti nimitys lienee syntynyt siitä, että oli käytännön opetusta ja sitten tuo "teoria". Musiikilla ei ole teoriaa.

Lähinnä musiikin teoriaa ovat musiikin filosofia ja musiikin psykologia. Niitä ei Suomessa paljoa tutkita, harrastajia löytyy.

Sibiksen sävellyksen ja musiikinteorian ltutkintovaatimuksista löytyy vain yksi kirja musiikin filosofiasta: Musiikin filosofia ja estetiikka. Kirja on sekava kokoelma sekalaisten suomalaisten kirjoittajien artikkeleita painottuen lähes täysin estetiikkaan. Musiikin psykologiasta ei löydy yhtään opusta.

Ainoa suomeksi ilmestynyt musiikin filosofian kirja on tietääkseni Huovinen, Kuitunen (toim.): Johdatus musiikin filosofiaan. (2008)

Ei siis ihme, että alan ammattilaiset eivät pysty keskustelemaan musiikista:
http://www.amfion.fi/keskustelu/topic.php?id=92&replies=15#post-128

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Kalevi Kantele (nimimerkki)

Ikävä kyllä olen jäänyt sekä musiikista että musiikin teoriasta vanhaksipojaksi (nimi ei ole enne). Mitä Sinun mielestäsi sitten pitäisi olla musiikin teoria?

Olen ymmärttänyt, että matemaatikot ovat olleet ja ovat kiinnostuneita musiikin ja matematiikan suhteista. Onko esimerkiksi Seppo Mustosen analyysi "susikvintistä" musiikin teoriaan liittyvä?

http://www.survo.fi/books/1996/SM_kirja.pdf (sivut 181-186)

LG: survo on työkalu.

Ofelia (nimimerkki)

Musiikin psykologiaa sivuaa kaiketi musiikkiterapia. Siltä alalta kyllä julkaisuja löytyy. Ensimmäisiä suomalaisia tekijöitä olivat kaiketi Hannu Rauhala ja Petri Lehikoinen, mielestäni molemmat Jyväskylän yliopiston väkeä.

Nykysin aiheesta löytyy melko paljon julkaisuja, artikkeleita sun muuta.

Matti Vuorio (nimimerkki)

'Mielenterveyskuntoutujilla' on kaksi terapiaa: Uskonto ja Musiikki !
Hulluksentie on ruotsiksi Bimbovägen !

hutkija (nimimerkki)

En tiedä, minkä verran mielestäsi on "paljon", mutta kyllä musiikin psykologiaa Suomessa tutkitaan:

https://www.jyu.fi/hum/laitokset/musiikki/tutkimus...
http://www.cbru.helsinki.fi/music/fi/

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

#2
Musiikkiterapia ja musiikin psykologia ovat aivan eri asioita samassa mielessä kuin psykologia ja terapiakin. Toinen on tutkimusala, toinen hoitomuoto.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

#4
Tuo projekti on erinomaista perustutkimusta, mutta sidokset musiikin psykologiaan eivät kovin vahvoja.

Kalevi Kantele (nimimerkki)

LG: "survo (kirjoitetaan muuten isolla S:llä) on työkalu". Jos joku kysyisi minulta, mitä mieltä olen Lauri G:n mielipiteistä, jotka hän on julkaisut Internetissä, sanoisin, että Internet on työkalu. En kysynyt mitään Survosta, vaan mitä mieltä olet Seppo Mustosen analyysistä "susikvintistä", onko se musiikkiteoriaa vai ei. Lisäksi kysyin, mitä Sinun mielestäsi on sitten musiikkiteoria.

Haamu (nimimerkki)

Nuotit oli entisaikojen tapa tallentaa sävellys. Nuotteihinkaan ei tietenkään saa kaikkea ylös, etenkään jos puhutaan laulamisesta.

LG:
Nuotit ovat vain osatotuus sävellyksestä. Esityskulttuuri ja esittäjien luovuus tekee sävellyksestä sen varsinaisen sävellyksen.

Käyttäjän anttiliikkanen kuva
Antti Liikkanen

Olemme ilmeisesti lukeneen Scopenhauerimme ja Wittgensteinimme eri tavalla, Lauri.
Kieslowski on asiassa puhunut ja tehnyt aika lailla - vähän maanläheisemmin.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

#7
Mustonen ei ole keksinyt susikvinttiä ja siihen liittyvää kommaa. Tuo on sitä alkeisfysiikkaa, joka on osa "musiikinteoriaa".

HYvä kirja:
http://www.amazon.co.uk/How-Equal-Temperament-Ruin...

Huippumuusikko hömpän pauloissa:
http://grohn.blogit.uusisuomi.fi/2009/03/13/huippu...
http://www.amfion.fi/keskustelu/topic.php?id=111&r...

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

#9
Wittgenstein ei kirjoittanut musiikin filosofiasta vaan filosofin käsityksiä musiikista. Scopenhauer otti kantaa musiikin estetiikkaan. En nyt tähän hätään muista mitä Kieslowski (ja Sininen) sanoi musiikin teoriasta.

Moniko on tullut ajatelleeksi, ettei musiikilla ole semantiikka. Kainalosauvoja semantiikkaan löytyy: ooppera, laulumusiikki, elokuvien luomat kliseet...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset