FAKTANTARKASTUS 1 Ei tullut tietoyhteiskuntaa. Tuli markkinointihöpöinen tietoistettu yhteiskunta.

Nokian romahduksen kaava

  • HS-kuukausiliite 10/2010
    HS-kuukausiliite 10/2010

Nokian kännykkäbisneksen romahduksen kaava:

 

 

 

 

 

 

Suomen SE-koulutus heikkotasoista ->

Nokian johto pihalla sulautetuista ohjelmistoista + puolensataa kännykkämallia vuodessa (kuva) + Nokian IDE surkea ->

riippumaton APS-tuotanto sakkasi.

 

SE = software engineering

IDE = integrated development environment

Sulautettu  järjestelmä: https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Sulautettu_järjestelmä

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Sieltä puuttui johtoryhmästä se yksi kaveri mikä ymmärtäisi jotain softasta. Se heijastui siellä kaikkeen. Varsinkin siihen että eivät palvoneet niitä ohjelmistokehittäjiä tarjoamalla heille esim. maksutta kehitysvälineet.

Esimerkiksi IDE niin siihen oli kyllä ihan valmiit softat olemassa että ei se nyt tarvinnut muuta kuin jotain palikkaa siihen kännykän emulointiin.

Viihdyttävä fakta siitä, että se ei oikeasti vaadi mitään hillittömiä satsauksia rakentaa vaikka ajoympäristö mikä ajaa samaa ohjelmakoodia kaikennäköisissä laitteissa ja IDE:ssä.

Näinkin pieni (optimoimaton) ohjelmakikkare tekee tempun: https://github.com/norvig/pytudes/blob/master/py/l...

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tuo ei ole intregroitu. Sellainen edellyttäisi käyttöjärjestelmälle räätälöitiä. Tukeeko edes versiohsllintaa?

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

90-luvun lopulla joku Emacs ja sen virittäminen laajennoksilla oli ihan kelvollinen lähtökohta, siihen koodin kirjoittamiseen. Versionhallinnat oli toki maksutta saatavissa silloinkin. Toki myöhemmin sitten voi satsata siihen editoriin kun saa _perusasiat_ kuntoon.

Mutta siinä ohjelmoinnissa tarvitaan nopeaa iteraatiota että kun tekee muutosta niin sen sitten näkee mahdollisimman nopeasti, eli siinä sitten tarvitsee ikkunaan pyörimään miten se sitten toimii kännykässä ja muutokset siihen suoraan.

Joten, ohjelmistokehityksessä sen ajan tekniikalla tarvitaan tulkattava kieli mikä on helposti sitten siirrettävissä natiiviksi ja jonkinlainen ABI vakiointi.

Sen sijaan oli C++ ABI mikä on kovinkin paljon kääntäjästä riippuvainen ja järkyttävän monimutkainen ja tuo ei ole tulkattava kieli, että siinä tulee helposti hitautta nähdä koodissa tehtävät muutokset.

Siksi itse olisin lähtenyt ratkomaan tuota 20v takaisella teknologialla jollain scheme ajoympäristöllä (saa minimalistiseksi) ja siitä sitten tarvittaessa kääntää valmiin sovelluksen kääntämällä ensiksi C:tä ja siitä siitä natiiviksi. Tuollaisen tekeminen on nimittäin yksinkertaista. C ABI on nimittäin merkittävästi helpompi tapaus kuin C++.

Tuollainen veivaus olisi yksinkertaisesti laittanut eväät irroittaa sen kännykässä ajettavan sovelluksen:
-Käyttöjärjestelmästä
-Laitearkkitehtuurista
-Kännykkäraudasta

Ja lisäksi mahdollistaa iteroinnin niin että kun kirjoittaa koodia niin viereissä ikkunassa softa päivittyy lennossa näyttäen muutokset

Tuo on yhden kehittäjän hoidettavissa oleva pieni näpertely ja 20v sitten oli palikat saatavilla tuotteistamaan jotain SDK:ta ja sovellusajoympäristöä sulautettuihin.

ABI = Application Binary Interface https://en.wikipedia.org/wiki/Application_binary_i...

Ohjelmistoteknologiaa mitä oli 20v sitten helposti saatavilla:

https://www.youtube.com/watch?v=B6jfrrwR10k
https://en.wikipedia.org/wiki/Deb_(file_format) <- Apple hyödynsi tätä
https://en.wikipedia.org/wiki/Concurrent_Versions_...

Linkkaamani sadan rivin lisp toteutus on triviaali mutta kehityksessä ei tarvinnut jäädä odottamaan mitään kun valmistakin löytyi: https://www.gnu.org/software/guile/

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #3

Nokialla oli oma IDE 2000-luvun alkupuolella. Surkea!

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #4

En ole nähnyt... Onkohan sen lähdekoodeja mistään saatavilla?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset