FAKTANTARKASTUS 1 Ei tullut tietoyhteiskuntaa. Tuli markkinointihöpöinen tietoistettu yhteiskunta.

Johtajuus: Siilasmaa, Alahuhta, Ollila

  • Johtajuus: Siilasmaa, Alahuhta, Ollila

Risto Siilasmaa on pikkufirman poikia, uskottavuus heikko:  

Risto Siilasmaan kaksi kultaista sääntöä Slushissa:  

– Pitää keskittyä tuotteisiin. Tuotteita pitää rakastaa. Johdon pitää syvällisesti ymmärtää tuotetta, ja sitä, miten ne palvelevat asiakkaita. Toinen asia on, että rakasta asiakkaitasi. Ymmärrä asiakkaiden tarpeet ja yritä minimoida kaikki muu, hän lisäsi. 

 

Matti Alahuhta kirjassaan Johtajuus:

Intialaisen it-yrityksen HCL Technologiesin pitkäaikainen toimitusjohtaja Vineet Nayar sanoo kirjansa nimessä viisaasti: Employees First, Customers Second eli ensin henkilöstö, sitten asiakkaat. Jos henkilöstö ei voi hyvin, eivät asiakkaatkaan voi hyvin. Itse en osaa asettaa näitä kahta tärkeysjärjestykseen; ne ovat molemmat yritysjohtamisen ytimessä.

-Nykyään on jo täysin selvää, että edelläkävijyyden pitää liittyä kaikkeen, mitä yritys tekee. On rakennettava yhteys useiden alojen parhaisiin asiantuntijoihin, kuten globaaleissa yrityksissä vaikkapa johtaviin ekonomisteihin.

 

Jorma Ollila kirjassaan Mahdoton menestys:

Nyt jälkeenpäin on tietenkin helppo olla viisaampi kaikessa. Kukaan meistä, Anssi Vanjoki, Pertti Korhonen tai minä, ei ollut ohjelmistojen asiantuntija. Samoin oli Matti Alahuhdan ja Olli-Pekka Kallasvuon taustan suhteen. Meillä oli hyviä kysymyksiä, mutta vastataksemme niihin olimme riippuvaisia seuraavan organisaatiotason osaamisesta. Mitä ohjelmistojen maailmassa tapahtuu seuraavan 5-10 vuoden kuluessa? Miten Nokia voisi oikeasti muuttua ohjelmistoyhtiöksi? Ja jos voisi, mitä siitä seuraisi? Mitä pitäisi tehdä? Kaikki nämä kysymykset olivat esillä jo 2004–2007. Näihin kysymyksiin etsittiin kuumeisesti hyviä ja perusteltuja vastauksia.

 

Oma blogini kultaisesta säännöstä:

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/182959-narsismin-huippu

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Mitä ohjelmistojen maailmassa tapahtuu seuraavan 5-10 vuoden kuluessa? Miten Nokia voisi oikeasti muuttua ohjelmistoyhtiöksi? Ja jos voisi, mitä siitä seuraisi? Mitä pitäisi tehdä?

Narsisti esittää nämä kysymykset alaisilleen lähinnä muodon vuoksi tai lain velvoittamana. Vastaukset eivät häntä kiinnosta eikä hän ota saamiaan neuvoja kuuleviin korviinsa, koska hän itse tietää parhaiten vastaukset.

Tämä koskee ketä tahansa yritysjohtajaa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Olet täydellisesti väärässä. Suomen korkeakouluista on (edelleen) heikko software engineering / sulautetut järjestelmät osaaminen. Tuo johtuu paljolti siitä, että tietojenkäsittelyn suomalaisille pioneereille (Kurkisuonio, Tienari, Kerola) alue oli vieras.

Ollilan muistelmista:

”Samaa yritettiin toistaa ohjelmistoalueella. Suuri joukko professoreita ja keskeisiä tutkijoita yliopistoista ja teknillisestä korkeakoulusta siirtyi Nokian palvelukseen tai vietti vuoden tai kaksi vierailevina asiantuntijoina joko Nokian Tutkimuskeskuksessa tai liiketoimintayksiköissä. Toisin kuin radioteknologiassa, tulokset olivat vaatimattomia, suorastaan hämmentävän kehnoja.

Kun tilanne vuoden 2005 tienoilla havaittiin ja ymmärrettiin, pyrittiin vahvistamaan kokeneiden ohjelmisto-osaajien rekrytointia. Samalla vahvistettiin Tutkimuskeskuksen ja liiketoiminnan tuotekehityksen läsnäoloa Yhdysvalloissa, sekä Bostonissa että Kalifornian Piilaaksossa. Jälkikäteen arvioituna tulokset osoittautuivat niin ikään heikoiksi. Näiden keinojen avulla ei ollut mahdollista lyhyessä ajassa rakentaa vahvaa ohjelmisto-osaajajoukkoa.”

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Korkeakoulut ovat aina olleet täysin väärä paikka rekrytoida minkään tason ammattiosaajia, varsinkaan softwarepuolelle.

Suomalaisen innovatiivisuuden taakka onkin korkeakoululähtöisyys. Missä tahansa muualla tehdyt keksinnöt vaativat keksijältä valtavan ponnistelun saada keksintönsä läpi tai edes estää sen varastaminen.

Mietitään vaikka Windowsin syntyä. Se kehitettiin autotallissa amatöörien lähtökohdista. Windows ei olisi nykyisenmuotoinen, jos kehitysvaiheessa olisi ollut mukana räpeltämässä korkeakoulutettuja omine ohjesääntöineen.

Windowsista tuli tilaa ahmiva järkäle siinä vaiheessa, kun mukaan tuli insinöörejä ja muita koodaajia omine innovaatioineen.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #3

Et selvästikään ymmärrä mistä on kyse. Pyysin vuonna 80 Telenokian informaatikkoa hankkimaan kaksi väikkäriä ohjelmistojen versionhallinnasta Garnegie Mellow yliopistosta. Ja sitten 10 vuotta myöhemmin yksi tkk:n proffa otti yhteyttä Tekesiin ja ehdotteli tutkimusprojektia ohjelmistojen versionhallinnasta.

Jari-Matti Mäkelä Vastaus kommenttiin #3

J-P, Lyhyesti pari pointtia

- it-alalla yksilöiden välinen ero tuottavuudessa on valtava - olet siinä oikeassa

- huippujen kysyntä on valtavaa ja Suomen palkkataso ei ole kilpailukykyinen, ei yksityisellä eikä varsinkaan julkisella sektorilla. Suomesta ainut tapa saada noita huippuja on tunnistaa se älykkäin prosentti jokaisesta ikäryhmästä tai rekrytä kilpailijalta jo työllistyneitä

- kysyntä it-alan tekijöille ylittää kuitenkin sen, mitä huippuja saadaan rekrytoitua ja korkeakoulutus on tähän yksi "ratkaisu". monta keskinkertaista voi jossain määrin vastata huippua.

Näen että korkeakoulujen opetuksen pointti pääosin on tempaista alasta ymmärtämättömiä junioriksi alalle. Millään kompleksisella alalla ei tule lyhyen opetuksen seurauksena ammattilaiseksi, ellei ole poikkeuksellisen lahjakas ja motivoitunut (eli mm. käyttää paljon vapaa-aikaansa kehittääkseen taitojaan). Tämä korostuu nyt erityisesti kun opetusryhmien koot vaan kasvavat. Millään tavalla laadukkaan opetuksen antaminen on todella haastavaa niin ison porukan kanssa.

Mukana toki tulee niitäkin, joilla on jo aiempaa kokemusta alalta, esimerkiksi harrastelujen ja työn kautta ja näiden kohdalla voidaan puhua esim. perinteisemmästä akateemisesta urapolusta tai reitistä yritysmaailman ceo/cto/lead/senior-positioihin tai minkä kukakin kokee omakseen.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #5

Eihän korkeakoulujen opettajisto välttämättä edes ymmärrä mitä software engineering tarkoittaa, algoritmitouhut ovat muuta kuin esimerkiksi reaaliaikaiset ohjausjärjestelmät spesiaalilla hardiksella.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Kone ei ole kulutustavarayhtiö. Alahuhdan vertailuharha:

”Sain heiltä sitten myös vuoden 2005 alussa Must-Win Battles -kirjan ensimmäisen luonnoksen, johon välittömästi Koneessa paneuduimme. Päätimme heti ottaa menetelmän käyttöön omien kehitysohjelmiemme pohjaksi.
Peterin ja Tomin esittämä menetelmä perustuu johtavan kulutustavarayhtiön Unileverin kokemuksiin. Minua miellytti lähestymistavan yksinkertaisuus ja selkeys, sillä yksinkertaisuus ja selkeys johtavat laatuun ja tuottavuuteen. Heidän lähestymistavassaan yritys valitsee sopivan määrän eli noin viisi merkittävää kehitysohjelmaa ja tekee niistä isoja näkyviä hankkeita yrityksen sisällä.”

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset