FAKTANTARKASTUS 1 Ei tullut tietoyhteiskuntaa. Tuli markkinointihöpöinen tietoistettu yhteiskunta.

Neokraatit

  • Neokratia
    Neokratia
  • Neokraatti
    Neokraatti

Neokratian obsessiona on tulevaisuus, kuva 1. Neokraattien intohimona on tulevaisuuden tuominen organisaatioihin seurauksista välittämättä, kuva 2. Vielä äsken intohimo liittyi digitalisaatioon ja big dataan. Nyt pinnalla on tekoäly.  

 

Kuvat ovat kirjasta  

André Spicer​​: Business Bullshit.

 

Suomalaisia neokraattreja löytyy googlettamalla ”gröhn höpsii”.

 

Oma lahkonsa  ovat ns. tulevaisuudentutkijat, jotka elävät tulevaisuushöpöllä. Tulevaisuudentutkimus ei ole tiede.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Risto Koivula

https://www.pirkanblogit.fi/2018/risto_koivula/lim...

Julkaistu 25.7.2018 kirjoittanut Risto Koivula

Limnell lörpsi julki höpöhybridikeskuksen tarkoituksen...:

HÖPÖHYBRIDIKESKUKSEN TARKOITUS ON, ETTÄ NATO VOISI ”TULKITA” MINKÄ TAHANSA TULITIKKULEIKIN VERKOISSA ”(”KYBER”)SODAKSI JÄSENMAATAAN VASTAAN”!!!

Jarno Limnéllin kolumni: Hybridivaikuttaminen voi johtaa sotaan

Turvallisuuspolitiikassa pelataan nyt kovaa peliä. Nato linjasi, että yhteen maahan hybridihyökännyt, saattaa saada kimppuunsa koko Naton, kirjoittaa kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll.

https://yle.fi/uutiset/18-215844

Tänä kesänä Suomessa on mitattu lämpöennätyksiä ja varoiteltu tukalasta helteestä. Kuumat hetket ovat vallinneet myös maailmanpolitiikassa. Heinäkuussa oli kolme tapahtumaa, joissa käsitellyt asiat kuvaavat maailman ja transatlanttisten suhteiden kipupisteiden laajuutta tällä hetkellä. Ensimmäinen oli Naton huippukokous Brysselissä, toinen presidentti Trumpin vierailu Britanniaan ja kolmas huippukokous Venäjän ja Yhdysvaltojen presidenttien kesken Helsin- gissä 16.7. Kuinka merkittäviksi tapahtumat osoittautuvat, sen arvioiminen on parasta tehdä vasta ajan kuluttua.

Suomen turvallisuuteen vaikuttavat maailman tapahtumat eri muutoksineen, neuvotteluineen ja twiitteineen vyöryvät tällä hetkellä poikkeuksellisella vauhdilla. Oletettavaa on, ettei muutos- nopeus hidastu lähiaikoina. Meidän pitää olla hereillä. Nykytilanteen arvioinnin ohella pitää yhä useammin kysyä, mitä tapahtuu seuraavaksi – ja miten varautuneita olemme kohtaamaan yllättävätkin tapahtumat.

Turvallisuuden muuttaessa muotoaan, muuttuvat niin uhkat kuin turvallisuuspolitiikka. Yksi merkittävä muutos ilmenee heinäkuun Naton huippukokouksen loppulauselmassa (siirryt toiseen palveluun). Siinä todetaan, että hybridivaikuttaminen – kielellisesti puhutaan hybridi- sodankäynnistä – voi johtaa artikla viiden aktivointiin, jossa kyse on Naton tärkeimmästä keskinäisestä turvatakuusta. Hyökkäys yhtä jäsenmaata vastaan on hyökkäys koko sotilasliittoa vastaan. Nyt hyökkäystapoihin – aseellisen hyökkäyksen rinnalla – sisällytetään myös hybridikeinot. Loppulauselmassa todetaan lisäksi, että Naton jäsenmaat ovat joutuneet kasvavissa määrin kohtaamaan hybriditoimintaa, jolla tarkoituksellisesti hämärretään sodan ja rauhan rajaa. Nato asemoi näillä linjauksilla uudenlaista turvallisuuspolitiikkaa.

(RJK: TÄMÄ MITÄ LIMANULJASKA NYT TEKEE ON JUSTIIN SITÄ ENEMMÄN KUIN JUURI MIKÄÄN MUU!]

Hieman yksinkertaistaen ajatellen, riittävän voimakkaasti hybridivaikuttamista yhteen Naton jäsenmaahan kohdistava vieras valtio voi jatkossa saada kimppuunsa koko sotilasliiton. Tällöin laajamittaisen sodan alkamisen riski kasvaa merkittävästi – eikä tätä johtopäätöstä tule tämän uuden linjauksen osalta sivuuttaa. Linjauksen voi arvioida ”helpottavan” jatkossa artikla viiden käyttöönottoa.

Naton huippukokouksen loppulausumassa sana ”Venäjä” esiintyy yhteensä 55 kertaa. Vaikka Venäjästä ei hybridivaikuttamisen yhteydessä suoraan puhuta, on uudessa linjauksessa kyse ennen kaikkea voimakkaasta viestistä Venäjän suuntaan. Nato ei hybridivaikuttamista jäsen- maihinsa hyväksy, ja pyrkii luomaan pelotevaikutusta Venäjän suuntaan hybridivaikuttamisen lopettamiseksi – tai ainakin vähentämiseksi. Venäjä on tiukkasanaisesti syytökset vaikuttamisesta kiistänyt.

Samanlainen linjaus kyberuhkien osalta tehtiin Naton huippukokouksessa Walesissa (siirryt toiseen palveluun) vuonna 2014. Nato-maahan kohdistuva vakava kyberhyökkäys voi olla syy Naton viidennen artiklan käyttöönottoon. Aiemmin linjaus koski ainoastaan fyysisiä hyökkäyk- siä. Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg täsmensi (siirryt toiseen palveluun) vielä tämän vuoden heinäkuussa, että kyberhyökkäys voi olla yhtä tuhoisa kuin aseellinen hyökkäys. Digitaalinen vallankumous on muuttanut sekä sodankäynnin tapoja että ilmentänyt uusia uhkia.

On helppoa havaita milloin vihollisen panssarivaunut ylittävät valtion rajan, mutta miten suhtautua (siirryt toiseen palveluun) sähkönjakeluun kohdistuvaan hakkerointiin, digitaalisten terveystietojen manipulointiin tai laajamittaisiin informaatio-operaatioihin vaalien yhteydessä – kun epäilty tekijä vielä kiistää toimet vahvasti.

Kynnys viidennen artiklan käyttöönottamiseksi on Natossa korkea. Näin on tapahtunut vain kerran Naton historian aikana, 9/11-iskujen jälkeen. Jää nähtäväksi millainen kyberhyökkäyk- sen tai hybridivaikuttamisen pitäisi olla johtaakseen viidennen artiklan aktivointiin. Rajaa ei haluta ääneen sanoa, sillä silloin hyökkääjä toimisi tavoilla, joilla raja ei ylittyisi. Kyse olisi joka tapauksessa merkittävästä poliittisesta päätöksestä, jota olisi yksimielisesti Naton sisällä vaikea tehdä – etenkään Venäjän näyttäytyessä hyökkääjänä. Toisaalta Nato näyttäytyisi epäuskottavana, jollei voimakkaisiin kyberhyökkäyksiin tai hybridivaikuttami- seen näiden linjausten jälkeen puututtaisi tiukasti, myös muuten kuin sanallisesti paheksuen.

Yksi haaste hybridivaikuttamiseen vastaamiseen poliittisesti – niin Natossa kuin laajemminkin Euroopassa – on erilaiset näkemykset siitä, mitä hybridivaikuttaminen ja -uhkat ylipäänsä ovat. Helsingissä toimiva Hybridiuhkien osaamiskeskus (siirryt toiseen palveluun) on hienosti edistänyt yhteisymmärrystä, mutta haasteena on nopeastikin muuttuvat vaikuttamisen keinot ja niiden tunnistaminen. Määrittelemättömyyden epäselvä tilanne lisää myös riskiä hybridiuh- kien tarpeettomaan korostamiseen – ja niihin liialliseen vastaamiseen, jolloin vastatoimet voivat olla turhan voimakkaita.

Vaikka hybridiuhkissa on kyse eri vaikutuskeinojen samanaikaisesta käyttämisestä, yhdistel- mäuhkista,näyttää vaaleihin vaikuttaminen nousevan hyvin keskeiseksi hybridivaikuttamisen uhkaksi Euroopassa lähivuosina. On selvää, että demokratian ytimessä oleviin vaaleihin vai- kuttamiseen on niin Natossa kuin Euroopan unionissa suhtauduttava vakavasti, ja pystyttävä viestimään, ettei ulkopuolista sekaantumista vaaleihin hyväksytä. Demokratian kannalta on surullista, että Yhdysvalloissa edelleen vallitsee epävarmuus siitä, mitä vuoden 2016 presiden- tinvaaleissa tapahtui.Syksyn vaalien osalta sekä varautumista että vastatoimia vaikuttamiseen pohditaan muun muassa Yhdysvalloissa (siirryt toiseen palveluun) kuin ei-Natomaa Ruotsissa (siirryt toiseen palveluun). Mikäli voimakasta vaaleihin vaikuttamista ilmenee – sekä Naton uusi linjaus että eurooppalainen solidaarisuus joutuvat pahimmillaan todelliseen testiin.

[WITTU että lukenut mies viitsii jauhaa ihan puhdasta paskaa!

Tällä kertaa hän lisäksi jauhaa sitä NATON JOHTOA VASTAAN – sitä jonka perseellä olisi hunku istua tuleen!!!

TÄMÄ JOHTUU SIITÄ, ETTÄ HÄN EI TIEDÄ TUNNETUSTI DIGITURVAL- LISUUSTEKNOLOGIASTA MITÄÄN, vaan hän on ”tutkijanlaadultaan” HÖLYNPÖLYSOSIOLOGI…]

Suomessa on luonnollisesti seurattava turvallisuuspolitiikan muuttuvaa luonnetta. Hybridivai- kuttamiseen ja kyberuhkiin (siirryt toiseen palveluun) varautumisen merkitys kasvaa – myös poliittisten vastatoimien määrittämisen osalta. Hybridiuhkien osalta olemme immuunimpi kuin moni muu länsimaa, etenkin kokonaisturvallisuusmallimme ansiosta. Mutta poliittisesti Suomen on oltava valmis toimimaan päättäväisesti vihamielistä hybridi- ja kybervaikuttamista kohtaan yhteisessä länsimaisessa rintamassa.

Turvallisuuspolitiikassa helteet jatkuvat kesän jälkeenkin.

Jarno Limnéll

Kirjoittaja on kyberturvallisuuden professori Aalto-yliopistossa.

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2016/08/emme-t...

kolumnit

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Voisitko kertoa miten tuo liittyy blogin aiheeseen.

Risto Koivula

Limnellihän on kovasti ennustanut tulevaisuutta: koska keneet menevät älyllisessä ajattelussa ihmisen ohi, koskka tulee "keinoälysinguariteetti", kuina aivot kytkestään suoran digiverkkoihin (ainakin häne auktoriteettinssa ovat phuneet tuotakin...). Minusta se on justiin sitä... Ja täyttä humpuukia. Minä olen asioinut NATOn tiedejohdon kanssa, ja tiedän että ne EIVÄT ole humpuukimakareita...

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #4

Olet oikeassa. Limnell Hesarin vieraskynässä 2016:

”Tekoäly Alphago voitti ihmiskuntaa edustaneen eteläkorealaisen mestari- pelaajan gossa,maailman mutkikkaimmassa lautapelissä. Kone-yhtiön valmistamien hissien ja liukuportaiden huollon tarvetta arvioi pian internetin kautta toimiva tekoäly. Autoteollisuus pyrkii rakentamaan robottiautoja, ja niiden prototyyppejä kokeillaan jo muun liikenteen seassa. Kaiken internet ja 3d-tulostimet ovat todennäköisesti pian samanlaista arkipäivää kuin älypuhelimet nykyisin.”

Etenkin tuo Alphago yleistysharha kertoo, että Limnell täysin pihalla tekoälystä.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Voisi veikata, että neokraatteja yhdistää tietyt persoonallisuuspiirteet: korkea avoimuus kokemuksille ja alhainen tunnollisuus. Tietty roolihan tuollakin ihmistyypillä on yhteiskunnassa. Eri kysymys on, että miten painava roolin tulisi olla.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset