KVASITIETOYHTEISKUNTA Ei tullut tietoyhteiskuntaa. Tuli markkinointihöpöinen tietoistettu yhteiskunta.

Tekoälykö muka tiede

  • Tekoälykö muka tiede
  • Tekoälykö muka tiede

Tekoäly ei ole tutkimusta, kuvat, vaan kyse on vain t&k:sta. Akatemia hoi!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (23 kommenttia)

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

Tekoälyä voi tutkia. Silloin se on tekoälytutkimusta. Meillä on myös tekoälytutkijoita.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Mitähän tuo ”tutkimus” voisi koskea? Kusehän on ”älykkäiden” järjestelmien RAKENTAMISESTA tietotekniikan alustoille.

Eiväthän ns. tietojärjestelmätiede, computer science yms. ole tieteitä, vaan TEKNOLOGIOITA.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

Itse opiskelin Tietojenkäsittelytieteen laitoksella (eli department of computer science) nimenomaan tietojenkäsittelytiedettä. Silloin puhuttiin älykkäistä järjestelmistä. Tekoälyä siellä silloinkin tutkittiin. Teknologia oli silloin lähinnä rautaa, käyttistä tai jokin kehitystyökalu, ja tiede oli sitten sitä ongelmanratkaisua tieteellisin menetelmin tietokoneohjelmointia hyväksikäyttäen.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #3

Selvästi teknologiaa. Eivät algoritmit yms. ole tiedettä vaan teknologiaa kuten softakin. Laitoksen nimi on harhainen osoittaen käsitteellisen ajattelun heikkoutta ja käännöstaidon heikkoutta

Computer science is the study of the theory, experimentation, and engineering that form the basis for the design and use of computers. It is the scientific and practical approach to computation and its applications and the systematic study of the .... wiki

Tämä on jo höpöä:

Tietojenkäsittelytiede, myös tietojenkäsittelyoppi, on tieteenala, joka tutkii tietotekniikkaan ja sen käyttöön liittyviä ongelmia, muun muassa tiedon tallennusta, esittämistä ja siirtämistä. Wiki

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #4

"Eivät algoritmit yms. ole tiedettä vaan teknologiaa kuten softakin."

Itse katsoisin sen olevan tiedettä siinä missä matematiikka ja fysiikkakin. Uusien algoritmien ja parempien menetelmien kehittäminen on paljolti tiedettä. Miksi ei olisi?

Näistä tutkimuksista tehdään tutkielmia ja joistakin algoritmialueista järjestetään jopa maailmanlaajuisia konferensseja, kuten vaikka geneettiset algoritmit aikoinaan.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #8

Fysiikka on tiede, matematiikka on abstraktien artefaktien teknologia.

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/111...

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #9

Matematiikkaakin tieteeksi kutsutaan. Onko sekin väärin?

"Matematiikka on deduktiiviseen päättelyyn perustuva formaali eli käsitteellinen tiede."

Ja yliopistossa opetetaan matemaattisia tieteitä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #10

Historian vääristämää käsitteellistä höpöä, että matematiikka olisi tiede tai tuo termi matemaattiset tieteet.
Tuo matematiikan määritelmä ei määrittele mitään.

Matemaattis- luonnontieteellinen tiedekunta on käsitteellistä roskaa...

Miksi näin?
Kouluissa js korkeakouluissa selviää muistamalla/pänttäämällä ja toistamalla, ajattelua ei tarvita ;-)

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #12

Mielestäni kaikki tutkimus, joka tehdän tieteellisesti, on tiedettä. Myös algoritmeja tutkitaan ja kehitetään tieteellisesti. Teoreettista tutkimusta ja soveltavaa tutkimusta. Tiedettä kumpikin.
Mutta ilmeisesti et välitä muiden mielipiteistä..

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #17

Kehäpäätlmä: ”...tutkimus, joka tehdän tieteellisesti, on tiedettä. ”

Postimerkkeilijäkin voi käyttää ”tieteellisiä menetelmiä”, mutta silti ei kyse tieteestä.

Algoritmit pitää ensin kehittää, teknologiaa, ennenkuin niiä voidaan ”tutkia”, niiden tehoa, muitettavuutta... teknologista parantelua jne.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #17

Postimerkkeilijäkin voi käyttää ”tieteellisiä menetelmiä”, mutta silti ei kyse tieteestä.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä Vastaus kommenttiin #10

Gröhnin kanssa on turha vääntää. Hän uskoo, että sanoille, kuten "tiede", on jokin OIKEA määritelmä, jonka juuri hän sattuu tietämään.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #13

Nyt oli kyse teknologiasta, artefakteista. Ja historiallisista käsitteellisistä vääristymistä.

Ei tarvitse määritellä tiedettä, jos nappaa teknologiaan sellaista, mikä ei kuulu tieteeseen.

Käyttäjän ristojkoivula kuva
Risto Koivula Vastaus kommenttiin #9

" Fysiikka on tiede, matematiikka on abstraktien artefaktien teknologia.

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/111... "

Pistin tällaisen kommentin tuonne linkkiinkin:

Lauri: " Kommentoin Kemppisen blogin kommentteja matematiikan osalta näin:

"Toisaalta matematiikan ja fysiikan ihmeellinen yhteiselo puoltaa matematiikan tiedeluonnetta."

Matematiikka on fysiikan työkalu eikä mitenkään todista matematiikan tiedeluonnetta. "

Matematiikka on toki fysiikan työkalu - mutta se on MUIDENKIN tieteealojen kuten bio-tieteiden, itse asiassa kaikken teorioita (sanan suppeassa merkityksessä tiedollisena laskennallisena mallina,joka kuvaa objektia kokonaisuutena) muodostavien tieteenalojen työkalu.

Ja logiikka on sitten taas matematiikan työkalu.

Mutta matematiikan tutkimat oliot, vaikkapa geometriset muodot, ovat olemassa myös objektiivisessa todellisuudessa.

On myös fysiikassa EMPIRIINEN KYSYMYS, MILLAISTA MATEMATIIKKAA JOIDENKIN ILMIÖIDEN AVARUUS NOUDATTAA: esimerkiksi Newtonin mekaniikan avaruus on erilainen kuin erityisen suhteellisuusteorian. Ja muitakin objektiivisia kohteita on, jotka noudattavat nimenomaan EST:n avaruutta.

L: " Matematiikan artefaktit ovat abstrakteja ja historiallisista syistä johtuen kuvi-tellaan, että matematiikka on tiede. Siellä luodaan konsruktioita vain. Hyödyllisiä. "

RK: EST:n nopeusavaruus ei ole artefakti. Eikä Newtonin avaruuskaan. Niillä on kummallakin oma matematiikkansa.

L: " "Matemaattisen logiikan piiriin kuuluvia tuloksia, mm. Gödelin lauseita on mielestäni väärin pitää pelkkänä teknologiana."

Tuo todistus on vähän kuin lujuuslaskelmat tai softan luotettavuuden arviointi. Ei todista mitään. "

RK: Kyllä lujuuslaskelmien pitää todistaa.

Gödelin lause on itse asiassa logiikkaa. Se toistaa osaltaan, että matematiikka EI PA-LAUDU logiikkan eikä joukko-ooppiin. On aina myös spesifisesti matemaattisia alku- aksioomia. Russel yritti todistaa päinvastaista, mutta hänkin todistamaan tätä samaa.

Matematiikan tutkimat oliot ovat abstrakteja olioita kuten muotoja ja lukumääriä.

L: " "Ainakin matematiikka ja ja sen läheinen kumppani logiikka tuottavat merkittäviä tuloksia maailmasta ja maailmankaikkeudesta."

Myös logiikka on työkalu. "

Kyllä, se on todellakin työkalu.

" "Kyseessähän on abstrakti, epäempiirinen tiede".

Joka rakentaa artefakteja kuten teknologiat yleensä. "*

Se myös "löytää luonnonmatematiikkoja" kuten fysiikka fysikaalisia luonnonlakeja, ja biologia biologisia, esimerkiksi gentiikan ja ehdollistumislakeja.

" "Tulos, joka on kerran osoitettu todeksi, on oman aksiomaattisen järjestelmänsä sisällä tosi ikuisesti. Tämän vuoksi matematiikka järjestelmänä on tieteellinen."

Tuon vuoksikin matematiikka ei ole tiedettä, koska kaikki tieteen teoriat ovat hypoteettisia, vailla mahdollisuutta täydelliseen todistamiseen. "

Ei se ole aivan näinkään: todet teoriat pystytään usein myös todistamaan:

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/10/lenini...

L: " "Ihmeellistä onkin se, että käytännössä useimmat maailman ilmiöt noudattavat matemaattisia rakenteita."

Kehäpäätelmä. Matematiikkaa sopivasti valittuna käytetään ilmiöiden mallintamiseen. "

Matematiikka lykätään teoriamuodostuksessa siihen ilmiöön.

Mutta se, mitään siinä LUONNOSTAAN EI OLE, on LOGIIKKA eikä matematiikka.

Käyttäjän ristojkoivula kuva
Risto Koivula Vastaus kommenttiin #8

" "Eivät algoritmit yms. ole tiedettä vaan teknologiaa kuten softakin."

Itse katsoisin sen olevan tiedettä siinä missä matematiikka ja fysiikkakin. "

Eivät ole ainakaan tuossa mielessä, koska ne eivät edusta mitään luonnossa ja yhteiskunnannassa luonnostaan, spontaanisti todella olevaa. Ne ovat artefakteja, Popperin maailmaa II.

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/11/ilman-...

... Objektiivisuutta voidaan erottaa useamman asteista:

1. Täysin objektiivinen seikka, sanokaamme painovoimalaki, ei riipu ihmisestä eikä ihmiskunnasta (tiedollisesti eikä toiminnallisesti), eikä sitä voida luoda eikä hävittää. Samaan ryhmään voidaan katsoa muutkin esimerkiksi fysikaalista, elollista ja yhteis- kunnallistakin todellisuutta koskevat seikat, jotka ovat riippumattomia havaitsijoista, tulkinnoista, sopimuksista ym. subjektiivisista seikoista.

2. Subjektiivisia, mutta objektivoituja kohteita, kuten tekstien asiasisältöjä ja näiden välityksellä taltioituja menneitä asiaintiloja, taideteoksia ja niiden tulkintoja, sopimuksia, toiminnassa ilmeneviä normeja tai ideologioita jne. koskeva objektiivisuus, esimerkiksi mitä Aristoteles todella kirjoitti etiikasta, mikä on euron kurssi markoissa, murhattiinko Napoleon, oliko Jukolan Simeoni homoseksualisti.

3. Puhtaasti formaalinen esimerkiksi toisten subjektiivisia mielentiloja ym. koskeva objektiivisuus, esimerkiksi mitä Aristoteles "todella ajatteli" kirjoittaessaan moraalista, ei kai vain, että tuleepahan taas leipänsä eteen jauhettua....

Ensisijaisesti kohteesta eikä havaitsijan tai eläytyjän omasta psyykestä lähtöisin olevaa objektiivista tieteellistä tietoa voi oikeastaan olla vain kohtien 1. ja 2. tyyppisistä kohteista, kolmas jää taiteen ja huumorin reviirille. Tieteen tavoitteena on ensisijassa kohdan 1. objektiivisia lainalaisuuksia koskeva tieto, joka on tarpeen luonnon ja yhteis- kunnan ilmiöiden mallintamiseksi tietojärjestelmän piirissä toimintamme vaikutusten ennakoimiseksi, kuten myös ns. maailmankuvan, ihmiskuvan jne. rakentamiseksi.

'Objektiivinen eli "(toiminnan) kohteesta määräytyvä) ja subjektiivinen eli "toimijasta määräytyvä" eivät ole muodollisloogisia, vaan dialektisia vastakohtia, jotka kyllä "taistelevat" toiminnallisessa tilanteessa (esimerkiksi että tuleeko jokin aistimuksena koettu todella ulkoisesta signaalista aistimeen vai muistista),mutta muodollinen kategorinen erottelu ei ole niissä olennaista eikä mahdollistakaan: subjekti on itsekin määräytynyt tyypillisestä toimintansa kohteesta valmiiksi sen suhteen toimiessaan.

... "

" Uusien algoritmien ja parempien menetelmien kehittäminen on paljolti tiedettä. Miksi ei olisi? "

Olla tiedettä ja perustua tieteelle ovat kaksi eri asiaa.

Kai ne periaatteessa VOIVAT olla tiedettä, mutta automaattisesti eivät ole, eikä usein tarvitsekaan olla.

Jos nuo johonkin tieteeseen ovat rinnatettavissa, niin muodolliseen logiikkaan, koska sitkään ei ole materiaalisessa luonnossa, vaan se on kielenrakenteessa jolla tätä kuvataan.

" Näistä tutkimuksista tehdään tutkielmia ja joistakin algoritmialueista järjestetään jopa maailmanlaajuisia konferensseja, kuten vaikka geneettiset algoritmit aikoinaan. "

Kaikki hyödyllinenhän ei ole tiedettä eikä tarvitsekaan olla. Kaiken objektiivisen tieteen voi kyllä aksiomaattisesti katsoa olevan ainakin jotakin kautta hyödyllistä.
Hyöty jollekulle ei kelpaa tieteen määritelmäksi.

https://encyclopedia2.thefreedictionary.com/Science

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #21

" "Uusien algoritmien ja parempien menetelmien kehittäminen on paljolti tiedettä. Miksi ei olisi? "
Olla tiedettä ja perustua tieteelle ovat kaksi eri asiaa."

Tarkoitin sitä, että kun ne perustuu tieteelle, ne on tiedettä? Miksi ne ei olisi tiedettä jos ne perustuu tieteeseen? Ehken nyt tunne määritelmiä tarpeeksi..

Esimerkkinä geneettinen algoritmi ja sen tutkimus ja kehitys.

Käyttäjän ristojkoivula kuva
Risto Koivula Vastaus kommenttiin #23

" " "Uusien algoritmien ja parempien menetelmien kehittäminen on paljolti tiedettä. Miksi ei olisi? "

Olla tiedettä ja perustua tieteelle ovat kaksi eri asiaa."

Tarkoitin sitä, että kun ne perustuu tieteelle, ne on tiedettä? Miksi ne ei olisi tiedettä jos ne perustuu tieteeseen? Ehken nyt tunne määritelmiä tarpeeksi..

Esimerkkinä geneettinen algoritmi ja sen tutkimus ja kehitys. "

Se on matematiikkaa ja voi olla periatteessa tiedettäkin jossakin biologian teoriassa, kun sillä mallinnetaan tai simuloidaan jns. sellaista, missä sitä todellisuudessakin on, mutta jos sillä haetaan jotakin teknisiä optimeita tai vastaavaa, se on heuristista tekno- logiaa. Jos tällöin huomataan, että jotakin luonnon tai yhteiskunnan juttua pystytään sillä tavallista paremmin arvailemaan, EI OLE MITÄÄN TODISTEITA SILTI, että se todellinen esikuva todella pelaisi geneettisellä algoritmilla. Tässä tehdään helposti virheitä, ja kusetetaankin. Esimerkiksi neuraalilaskennan menetelmällä ei tarvitse olla juurikaan mitään tekemistä ajattelun todellisten mekanismien kanssa.

Käyttäjän ristojkoivula kuva
Risto Koivula Vastaus kommenttiin #3

"Itse opiskelin Tietojenkäsittelytieteen laitoksella (eli department of computer science) nimenomaan tietojenkäsittelytiedettä.

Silloin puhuttiin älykkäistä järjestelmistä. "

Termi on virheellinen tai vitsi. Parempi termi olisi "automaattinen". Sitä ei ehkä haluta käyttää, kun se etymologisesti ja kuulotuntumalta viittaa MEKAANISIIN eikä sähköisiin atommatteihin eli "itseliikkujiin", mutta niiden kanssa se on analogista eikä psyykkisen älyn.

" Tekoälyä siellä silloinkin tutkittiin. "

Väärä termi, jolla on kusetettu rakoittajia ja asiakkaita. Itse "tietokonekin" on sellainen, eikä sitä tuollaisena tietääksnei muissa kileissä olekaan, vaan niissä puhutaan "laskimesta": computer, vytshislitelnana mashina tai "data- eli syötekoneesta".

" Teknologia oli silloin lähinnä rautaa, käyttistä tai jokin kehitystyökalu, ja tiede oli sitten sitä ongelmanratkaisua tieteellisin menetelmin tietokoneohjelmointia hyväksikäyttäen. "

Tämä on kehä"määritelmä": "tiede on sellsita, mitä tehdään "tieteellisisi menetalmin". Palaustuu valeaksioomaan A = A,loogiseen kehään.

Minä olen tehnyt sekä tiedettä että ohjelmia, samoista asioista. Ne ovat perimmiltään täysin eri asioita.

Teknologian piirissä saadaan "kaikesta tiedettä" pulinalistisella tasolla sillä, että kaikki mitä tehdään tieteellisiin (nyt merkityksessä tieteeseen perustuvin) menetelmin, olisi itsekin tiedettä.

Sähköteknologia perustuu kokonaisuudessaan tieteelle, mutta kaikki, mihin sähköä käytetään, ei todellakaan ole tiedettä eikä tieteellistä.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #20

"Termi on virheellinen tai vitsi. Parempi termi olisi "automaattinen". "

Tästä voi olla montaa mieltä. On automaatiota ja automatiikkaa ja automaattista.
Sitten on tekoäly, joka on ihan muuta.

"Itse "tietokonekin" on sellainen"

Ei ole. Tietokoneella ei ole älyä. Sille pitää se ohjelmoida.

"Minä olen tehnyt sekä tiedettä että ohjelmia, samoista asioista. Ne ovat perimmiltään täysin eri asioita."

Olen täysin samaa mieltä. On eri asia käyttää tieteellisiä menetelmiä tai vain tehdä ohjelmointia. Suurin osa ohjelmoinnista ei ole tieteellistä toimintaa.

En nyt jaksa alkaa tästä vääntämään..

Käyttäjän JonneKlockars kuva
Jonne Klockars

Joku Peter J. Denning on sitä mieltä että tietojenkäsittelytiede on tiede.

To be accepted as a science, a field of study must satisfy six criteria:

1. Systematically organized body of knowledge
2. An experimental method
3. Reproducible experimental results
4. Testable, falsifiable hypotheses
5. Surprising predictions
6. Natural objects

In 2005, we analyzed the first five criteria and concluded that computer science meets them all (1).

However, skeptics still felt that computer science is an artificial science rather than a natural science. In 2007, we analyzed the sixth criterion and demonstrated that computing is a natural science (2).

(1) P. Denning, Is Computer Science Science? ACM Communications 48: April
2005, pp. 27-31.

(2)P. Denning, Computing is a natural science, ACM Communications 50: July
2007, pp. 13-18.

Wikipedia on höpöä useammin kuin haluaisi. Ja tietysti Laurin mielestä yllämainittukin. Mikäpä ei olisi höpöä?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Denning on huono tieteenfilosofi.

Kohdassa 2 hän ehkä sotkee kokeellisen metodin ja prototyypin. Ja siinä menee myös kohta 3.

Ja mitähän ovat kohdan 4 hypoteesit? Toimiiko softa ....?

5. Ennusteet

Ehkä olet perehtynyt Denningin ”todisteisiin” ?

Käyttäjän juhalehtonen kuva
Juha Lehtonen

Ennemmin voitaisiin keskustella onko taloustiede tiedettä. Nimi viittaisi siihen, että on, mutta kun sisältöä aletaan katsomaan, niin siitä voikin sitten olla montaa mieltä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Niinpä. Mutta tilanne ei ole analoginen edellisten kanssa. Ns. taloustieteessä ongelmana on selitysvoiman/ennustekyvyn heikkous ja lukuisat keskenään ristiriitaiset usein poliittisesti värittyneet ”tieteet”.

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/236...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset