”Tekoäly tuo kasvua ja tuottavuutta” ?
Rohkenen epäillä, että tekoäly puree pääasiassa vain rutiiniasioissa, siis rationalisoinnissa. Luovuus ja innovaatiot ovat todellisen kasvun moottoreita. Siihen ei tekoälystä ole.
Tuottavuus? Töiden aloituskynnys laskee, kilpailu lisääntyy, palveluiden hinnat laskevat …
Kasvua ja tuottavuutta peruutuspeilin avulla?
”Rohkenen epäillä, että tekoäly puree pääasiassa vain rutiiniasioissa, siis rationalisoinnissa.”
Uskoakseni tekoäly puree monissa ihmisten hyvin vaikeina pitämissä asioissa, kun taas esimerkiksi rakennuksissa kiertävän huoltomiehen työ on turvattu vielä pitkälle tulevaisuudessakin, etupäässä sen vuoksi ettei robotiikka ole riittävän kehittynyttä, mutta myös koska ylipäätään työmaalle pääseminen on koneelle hyvin hankalaa.
Sen sijaan huolissaan kannattaa olla, jos työpiste on kiinteästi tietyssä paikassa. Itseään toistavat duunit korvautuvat koneilla jo nyt ja vaativissa asiantuntijatehtävissä koneet tulevat ensin apuvälineinä työntekoa tehostamaan. Monesti työpaikat katoavat kokonaan, esim. pankkivirkailijan korvautuessa robottivirkailijan sijaan verkkopankilla. Asiantuntijatehtävissä koneäly tulee hiljalleen kaikessa ihmistä paremmaksi ja uskoisin sen tapahtuvan paljon aiemmin kuin robotiikan kehittymisen ihmisen tasolle.
Tämä tarkoittaa että huoltomiehellä saattaa edelleen olla vanha työnsä, mutta tuomari, lääkäri, ekonomisti ja insinööri ovat työttömiä. Olennaisinta tässä muutoksessa on, että lopputuloksen ennustaminen on hyvin vaikeaa.
”Luovuus ja innovaatiot ovat todellisen kasvun moottoreita. Siihen ei tekoälystä ole.”
Tekoälyt ovat jo osoittautuneet ”luoviksi” siinä mielessä kuin ihmisetkin. Itseoppivat neuroverkot eivät ole sellaisia rationaalisten sääntöjen järjestelmiä, joita ehkä ajattelet kaiken tekoälyn olevan, vaan ne pystyvät paitsi jäljittelemään niin myös yhdistelemään (mitä suurin osa ihmisten ”luovuudesta” on) ja jopa generoimaan täysin uutta.
Tästä olen kirjoittanut edelleen varsin ajankohtaisesti:
http://tronic.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240334-tule…
Ilmoita asiaton viesti
Asiantuntijatehtävät eivät ole rutiinitehtäviä, niinkun ehkä kuvittelet, eikä AI pysty asiantuntijoita korvaamaan.
Toisin kuin väität, tuomari, lääkäri, ekonomisti ja insinööri eivät jää työttömiksi, vaan AI on heille kehittyneempi työkalu kuin tietokoneet nykyisin.
Tekoälyn ”luovuus” on vain emulointia.
Ilmoita asiaton viesti
Linkissäsi mainitsemat neuroverkkosovellukset ovat luonteeltaan triviaaleja, joskin kapasiteettia vaativia.
Syväoppiminen vaati superkoneita neuroverkkoja emuloimaan ja jättimäistä datan määrää ja käyttömahdollisuudet ovat rajalliset, demot triviaalisovelluksia.
Ei kannata sortua yleistysharhoihin mediahypen perusteella…
Ilmoita asiaton viesti
Onko/oliko sumeilla logiikoilla jotakin tekemistä tekoälyn kanssa. Löysin vaan kirjahyllystäni teoksen :
”ISBN 951-719-527-3-Opetushallitus – Antti Niemi – Johdatus SUMEISIIN JOUKKOIHIN ja SUMEAAN LOGIIKKAAN”.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole.
Ilmoita asiaton viesti