Tekes -> Business Finland
Ns. journalistit näpertelevät pikkuasioita, kuva, ymmärtämättä isoja asioita:
Tekes on 30 vuoden ajan kysellyt yrityksiltä hankkeiden vaikutuksista ja luonut niiden perusteella joukon myyttejä, joiden päätarkoitus lienee tehdä vaikutus poliitikkoihin.
Myytti 1:
52 prosenttia Tekesin rahoittamista pienten ja keskisuurten yritysten projekteista lisäsi yrityksen liiketoiminnan kansainvälistymistä.
Mikä tahansa demon lähettäminen ulkomaille tai messuesittely on tuota "kansainvälistymistä".
Myytti 2:
13 000 euroa Tekesin rahoitusta synnyttää yhden pysyvän työpaikan yksityiselle sektorille.
Perustuu yrittäjien ennakkospekulaatioihin. Ja koska ylipäätänsä?
Myytti 3:
Pienten ja keskisuurten yritysten projekteissa yksi Tekesin panostama euro tuottaa keskimäärin 21 euroa liikevaihtoa vuodessa.
Perustuu puhtaasti yrittäjien ennakkospekulaatioihin. Ja koska ylipäätänsä?
Myytti 4:
Tekesin 2000-luvun alussa rahoittamien yritysten tuottavuus kasvoi 3,5-kertaisesti 5 vuodessa verrattuna euromaiden teollisuusyritysten keskimääräiseen kasvuun.
Tekesin rahoittamat yritykset eivät ole vertailukelpoisia minkä tahansa yrityksen kanssa, kausaliteettia ei voi olla. Ja pienet voivat kasvaa nopeammin vaikka jäisivätkin kääpiöiksi.
Myyttien lähde:
Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2012
Tutkimukset epäonnistuvat tavoitteissaan ja vaikuttavuudessaan ja aika iso epäonnistuminen kuulemma tulee hyväksyä. Silloin kun riskillä tehdään jotain ihan uutta.
Kyselin EU-hankkeita vetäneeltä ja hakemuksia arvioineelta sitä, paljonko EU-hankkeista saavuttaa tavoitteensa (uusi tuote tai palvelu tms.) ja niistä taisi olla alle 20 %.
Ilmoita asiaton viesti
EU-hankkeille ei tehdä projektitasolla riippumattomia jälkievaluointeja muutaman vuoden kuluttua projektien päättymisestä, joten tuo 20 prosenttiakin voi lolla liian korkea. Yritykset eivät vie ykköshankkeittaan EU-tasolle ja hankkeissa tehdään harvoin JOTAIN UUTTA. Monenkeskeiset hankkeet ovat paljolt poliittista hömppää.Tapa millä projektit valitaan on mätä. Tiedän, koska olen ollut vetämässä noita evaluointeja.
Ilmoita asiaton viesti
Tein myös joskus työkseni lausuntoja noihin tukirahahakemuksiin ja niiden maksatukseen. Kyllä totta on mitä kirjoitat. Virkamiehet myös ottavat sulkia hattuunsa niiden yritysten menestyksestä, jotka olisivat pärjänneet hyvin ilman mitään tukirahoja ja -toimia.
Ilmoita asiaton viesti
Onneksi nyt on hallitus laittanut strategian ohjauksen sopivalle miehelle niin meno muuttuu.. 😉
Elektrobitin entinen toimitusjohtaja Pertti Korhonen nimitettiin 1.1.2018 perustetun Business Finlandin johtokunnan puheenjohtajaksi hallituksen toimesta. Elektrobitin toimitusjohtajaksi vuonna 2006 hänet valitsivat edellinen yrityksen hallituksen puheenjohtaja Sipilä sekä hänen luottomiehensä silloinen toimitusjohtaja Juha Hulkko. Sipilä ja Hulkko jatkoivat tuolloin Elektrobitin merkittävimpinä omistajina – Hulkko ja Sipilähän olivat tätä ennen vuorotelleet toistensa esimiehinä ja alaisina. Tätä ennen Korhonen taas oli Nokialla, jossa hän toimi mm sen Oulun yksikön johtajana. Tuohon aikaan Nokia ja Elektrobithän olivat kuin paita ja peppu alihankintasuhteineen ja yhteisine projekteineen. Herroilla lienee siis paljonkin yhteistä historiaa.
Sopiva kaveri laitetaan ohjailemaan Business Finlandin strategiaa – kätevää. Ja ei sitten muuta kuin fyrkat cleantechiin ja biotalouteen.. Ja siihen mainioon tavoitteeseen maailman johtajuudesta tekoälyn soveltajana.
http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/24…
Ilmoita asiaton viesti
BF: n nykyistä suuntaa voi kritisoida. Blogistin kolme ensimmäistä pointtia ovat kuitenkin typeriä kritiikin pohjaksi. Ensimmäinen on vain määritelmäkysymys. Kaksi seuraavaa virheellisiä, perustunevat blogistin vanhentuneisiin tietoihin.
Suurin ongelma ja uhka nyt on aidon innovaatiotoiminnan korvautuminen vientikonsultoinnilla.
Ilmoita asiaton viesti
Noilla uskotteluilla mentiin yli kaksi vuosikymmentä. Sisäinen evaluaatio on markkinointia, ei evaluaatiota.
Erkko Autio (nimimerkki)
10.3.2010 15:38
#7 ja #8: Vaikuttavuuden mittaaminen ei ole niin yksinkertaista.
Oletetaan, että kerätään kaikki Tekesiltä rahoitusta saaneet yritykset esimerkiksi vuonna 1998. Sitten katsotaan vuoden 2008 tilinpäätöstiedoista:
– konkurssiin päätyneet
– sulautuneet
– ostetut
– itsenäisinä säilyneet
Itsenäisinä säilyneistä sitten katsotaan, onko liikevaihto kehittynyt ja kuinka paljon.
Oletaan, että indeksikorjattu kasvu olisi ollut esimerkiksi 50% kymmenen vuoden aikana. Onko tämä paljon vai vähän? Vastauksen saamiseksi pitäisi kai poimia vertailuryhmä. Mutta miten? Sopisivatko vertailuryhmäksi yritykset, jotka eivät koskaan ole saaneet Tekes-rahoitusta? Tämä kriteeri ei liene optimaalinen, sillä: (1) teknologiayrityksistä oletettavasti suuri osa hakee ja saa Tekes-rahoitusta jossain elinkaarensa vaiheessa; (2) ne, jotka eivät saa eivätkä hae, ovat päätyneet tähän statukseen itsevalikoitumisen kautta.
Ongelmaksi tulee siis valikoitusmisvinouma. Yritykset ensin itsevalikoivat itsensä: ne joko hakevat Tekes-rahoitusta tai sitten eivät. Valikoitumisen toisessa vaiheessa hakijoista sitten osa saa rahoitusta ja osa ei.
Kakkosvaiheen valikoitumisen kontrollointiin on olemassa tekniikoita. Heckman sai näistä Nobelin palkinnonkin (2-stage Heckman selection). Ykkösvaiheen valikoitumisen kontrollointi on sen sijaan vaikeampaa: kuinka määritellään se populaatio, joka koostuu Tekes-haun piiriin mahdollisesti itsevalikoituvista yrityksistä?
Oletetaan sitten, että 1995 rahoitusta saaneiden joukossa olisi vaikkapa MySQL, joka myytiin Sun Microsystemsille miljardilla dollarilla vuonna 2008. Mikä olisi vuonna 1995 (ja mahdollisesti myöhemmin) saadun Tekes-tuen vaikutus onnelliseen lopputulemaan? Miten sen voisi arvioida?
Itsevalikoitumisen lisäksi ongelmana siis on, että uusista teknologiayrityksistä vain pieni joukko lopulta valikoituu nopeaan kasvuun. Useimpien kohdalla valikoituminen on kohtalaisen stokastista ja tilannekohtaista, mikä tekee mahdollisen Tekes-tuen vaikutuksen arvioinnin peräti hankalaksi.
Tilinpäätöstietoanalyysejä Tekes-rahoitusta saaneiden yritysten joukossa on tehty, olen sellaisiin itsekin osallistunut. Tekes-rahoitusta saaneiden piirissä on normaalia enemmän nopeaan kasvuun yltäneitä yrityksiä. Onko kyseessä valinta, rahoitusvaikutus vai onnellinen sattuma, sitä on vaikea sanoa.
http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/30037-tekes-…
Ilmoita asiaton viesti
Etla höpsii Tekesin vaikuttavuudesta, vertaa viestin 6 loppuun:
”Tekes-rahoituksen piirissä olevien start up-yritysten kasvu on jo ensivuosina huomattavasti keskimäärin voimakkaampaa kuin muiden startupien ja kasvu myös jatkuu muita suurempana, käy ilmi tuoreesta Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan Tekesille tekemästä selvityksestä.” https://www.etla.fi/yleinen/tekes-tukien-vaikuttav…
Tekes nimittää Etlan selvitystä tutkimukseksi selvityksen esipuheessa.
Etla höpsii selvityksessä innovaation käsitteestä:
”Pitkän aikavälin talouskasvun tärkein yksittäinen selittäjä on innovaatiot, eli uusien ajatusten soveltaminen julkisten ja yksityisten palveluiden ja tavaroiden tarjontaan.”
Ilmoita asiaton viesti