FAKTANTARKISTUS 1 Ei tullut tietoyhteiskuntaa. Tuli markkinointihöpöinen tietoistettu yhteiskunta.

Suomiko tekoälyn huippumaaksi?

  • Suomiko tekoälyn huippumaaksi?

Tekoälyn tulevaisuutta selvittäneellä ohjausryhmällä on usean kertaluvun skaalausvirhe, kuva. 

Raportti: Näillä keinoilla Suomesta tehdään tekoälyn huippumaa. 

Mitähän mieltä ohjausryhmä on tästä: 

”Vuonna 2016 Baidu ja Google investoivat 20-30 miljardia dollaria tekoälyn kehitykseen. (McKinsey kirjassa Merilehto: Tekoäly).

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Niin valitettavaa kuin se onkin, niin en kyllä usko mahdollisuuksiimme tällaisilla toimilla. On kerrottu, että emme tee juurikaan tutkimusta tms, mutta tulemme olemaan paras teköälyn hyödyntäjä. Kuinkahan useasti tällainen strategia on onnistunut?

Jos ei olla tutkimuksessa mukana ja istuta niissä pöydissä, joissa viimeisin kehitys tapahtuu, niin ollaan jatkuvasti valmiiksi takamatkalla.

Itse keinolistahan on kauniin kuuloista diibadaabaa..

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Niinpä. Suomesta ei ole ”tekoälyn suunnannäyttäjäksi”. Jo laiteinvestoinnitkin vähintään olisivat kymmeniä miljardeja. Kun vuonna 1984 panin pystyyn Suomen ensimmäisen tekoälyohjelman, jossa kehitettiin 7 asiantuntijajärjestelmää, ohjelmaan investoitiin neljä Symbolics tekoälykonetta a puoli miljoonaa markkaa.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Mielenkiintoista, Lauri.

Olin 1980-luvun jälkipuolella Symbolicsin Euroopan jälleenmyynnin päällikkönä Cambridgesissä. Nokia edusti Symbolicsin järjestelmiä kaikissa Pohjoismaissa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #4
Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen Vastaus kommenttiin #5

Kyllä, Virtasen Matti oli se pääkontaktini ja vastasi Symbolics-liiketoiminnasta Nokiassa. Suomessa se meni hyvin, muissa Pohjoismaissa vähän heikommin, mutta se lienee ymmärrettävää.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Nyt kun Tekes saatiin pois pelistä mennään BF:ssä yhä enemmän poliitikkojen pillin mukaan. Kaikessa kivassa surffataan mukana ja palvellaan rahantarvitsijoita. Todellista kilpailuetua ei moni mieti.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Yritin kuukausi sitten ottaa kontaktia Alustatalous.fi - sivustolle, koska siellä siihen kehotettiinkin, mutta minua ei IT-alan tohtorina otettu ollenkaan vakavasti ekosysteemien kehittämisen edistäjänä, vaikka olen tehnyt sitä työtä vuosikausia ja tuottanut reilut 100 videota systeemiajattelusta, joka on paras teoriapohja kehittää yhteiskuntaa ja yksi laajimmista systeemikeskeisistä aineistosta koko maailmassa (Metayliopisto).

Kukaan ei nykyisin Suomessa arvosta oikeaa tietämystä, eikä tietämyksen edistäjiäkään, mikäli se ei palvele arvioijan omaa bisneslogikkaa. Suomessa ei todellakaan ole määrätietoista tutkimusta ja kehitystä (R & D) mihinkään IT-aktiivisuuteen liittyen, ei ole tiede- ja teknologiaministeriötä. Siten Nokian tuottama asiantuntemus on moneen kertaan jo menetetty ja tilalle on astuneet kaikenlaiset tekoälyhuijarit, joita mm. Tivi-lehti esittelee joka numerossaan.

En ole huijari kuten IT-toimittajat näköjään ovat, vaan rohkeasti haluan edistää hyvän kehittymistä koko yhteiskunnassa, avoimella asenteella.

Alustatalous.fi:n sivulta löytynyt konsultti Rauno Paajanen ei tekoälyvideoitani lainkaan ymmärtänyt, mutta pelästyi ja kielsi minua ottamasta yhteyttä keneenkään tuon alustan henkilöön ja uhkaili seurauksilla, jos en häntä tottele. Taisin löytää yhden etäpesäkkeen syövästä, joka on nakertanut Suomen IT-alaa pian pari vuosikymmentä!

Täällä arvioni koneoppimisesta, jos joku haluaa tietää mitä koneoppiminen on ihan ylhäältä katsottuuna, systeemimetodiikan näkökulmasta:
http://metayliopisto.fi/tayttyvatko-odotukset-teko... Olen analysoinut kaikki muutkin IT-alan hypet ja hopet saman kaavan mukaan. Tervetuloa kaikki muutkin muodostamaan laadukkaita systeemisiä käsityksiä toistemme tueksi. Olen ollut yhteyksissä maailman parhaisiin alan ihmisiin ja saanut heiltä kommentteja ja tukea, kun Suomessa ei ole älykkäitä ja tietäviä tekoälyihmisiä aktiivisesti työelämässä.
Näin totesin viime vuonna (ehkä tilanne joskus muuttuu).

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Videosi on hyödyllinen metatason luokittelu. Wiki on yleisesti ottaen epäluotettava lähde, sopii luokitteluun, mutta ei bigdataan.

Koneoppiminen ja robotiikka eivät ole tieyeitä, vaan teknologioita, joten tieteen kriteerit eivät sovi niiden evaluointiin.

Olen aikaisemmin kritisoinut Turingin testiä, mitä mieltä sinä olet?

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Minä en kategorisoi mitään erityisesti. Olen Metayliopistossa ottanut radikaalin linjan, poiketen yliopistoista ja kouluista ja tutkimustraditiosta, että kaikki on universaalia tietoa tai energiaa riippuen kumpi on näkökulma.
Koneoppiminen on teknologia tai tieteenala tai pohdinnan aihe riippuen tarkastelijasta. Tietysti koneoppimisen teoriaan ja teorioihin voi soveltaa tieteen kriteereitä sen suhteen kuinka hyvin ne tarkoituksensa täyttävät.

Koherenttiuden (aukottomuus) kannalta koneoppiminen on erittäin heikko, koska eri algoritmeja on kymmenittäin, eivätkä ne yleensä liity toisiinsa.
Konsistenssiudessa koneoppiminen, menetelmästä riippuen, pystyy selittämään tuloksiaan vaihtelevalla tavalla; usein ei juuri mitenkään.
Korrespondenssin osalta (liittyvyys todellisuuteen) huomaa, koneoppiminen on jonkinlainen kattotermi, jolla suoritetaan algoritmeja tai pyöritetään neuroverkkoja. Vastaako suoritettava malli todellisuutta, esimerkiksi liikenteen sujuvuutta? Ei yleensä, koska neuroverkko muodostaa mallinsa adaptiivisesti matematiikallaan ja malli kehittyy datan avulla, mikä vboi olla epäluotettavaakin.

Kaikki maailman alat ja aiheet voivat olla tutkimuskohteita, ja siten liittyä tieteeseen, myös robotiikka. Osa hyviä ja osa huonoja. Kaikissa tapauksissa hyvä lähtökohta on alkaa tiedosta (ontologia) kehittämään tietämystä ja ymmärrystä, missä apuna on oma tai koneen ymmärryskyky eli järki.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tekoälyssä ja robotiikkassa kehitetään TEKNISIÄ ARTEFAKTEJA. Ne eivät siis käsitteellisesti ole tieteen tekemistä, mutta voivat toki hyödyntää tiedettä. Matematiikka kehittää ABSTRAKTEJA ARTEFAKTEJA, ei siis myöskään ole tiede kuten eivät myöskään ns. tietojenkäsittelytiede tai tietojärjeltelmätiede.

Mitä mieltä Turingin testistä?

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Joo, mutta tekinisiä artefakteja voi arvioida tieteen näkökulmasta monilla, monilla eri tavoilla poliittinen, taloudellinen, sosiaalinen, yhteiskunnallinen ja ympäristölähtöinen vaikutus. Kaikki tutkimustavat ja selittämisen tavat liittyvät toisiinsa. Näin on jokaisen ihmisen ajattelussa muutenkin.
Ei ole täsmällistä rajaa mikä on tiedettä ja mikä ei.
Matematiikasta minulla ei ole mitään normaalista poikkeavaa käsitystä. Esimerkiksi trigonometria on oma käsitejärjestelmänsä ja se muistuttaa paljon nykyisiä IT-alan kirjastoja ja tietysti se onkin toteutettuna joukko kaavoja, mitkä on kyllä johdettu sen alan analyysien keinoin: teoreeman todistus. Teoreeman todistus tulee esille filosofiassa ja IT-alalla ja jos todistusmenetelmä on tieteellisesti pätevä, riittävän aukoton ja uskottava, se on edistänyt tiedettä omalta tasoltaan.

Tieteeseen kuuluu toki, että se pyrkii edistämään uutta tietoa, lähentämään totuutta.

Wiki on lähteenä yhä parempi, koska sen sisältö paranee ja se on mainio kokoelma tietolähteitä (vaikka se ei olisi tieteen menetelmä itsessään). Koneoppimisen suhteen Wiki sisältää valtavasti tietoa, mutta se jää paljolti otsikkotasolle. Otsikoista voi päätellä mitä joku menetelmä voi tarkoittaa, mutta siinä on vaarana haksahtaa. Vielä isompi vaara haksahtaa tulee kun lukee Tivi-lehteä, sillä siellä ei tule esille edes otsikoita; se on suoranaista paatosta.

Turingin testi on tapa arvioida koneen ja ihmisen välistä ymmärryskykyä. Se on silti vain arviointitapa, eikä kuvaa kognitiivisia taitoja tarkemmin, joten jää paljolti abstraktioksi.

Vedän yhtäläisyyksiä Turingin testistä robotiikkaan ja kaikkiin yhteiskunnan palvelufunktioihin ja sehän johtaa miettimään digitalisaatiota. Milloin nettipalvelu on samalla tasolla kuin ihminen sitä tuottaessaan? Tätä tulee muutenkin mietittyä aika usein kun päättelee soittaisiko myyntihenkilöstölle, laittaisiko heille viestin vai vastaisiko johonkin valmiiseen asiakaspalvelujärjestelmään.

Turingin testi on merkittävä arviointitapa itse kullekin nyt ja pitkälle eteenpäin. Alan Turing oli mahtava persoona kun keksi sen jo 1950-luvulla, samoin kuin tekoälyn ja neuroverkon idean. Siitä päästiin tutkimaan ihmisen aivoja ja ajattelua.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tekoälyllä ja aivojen toiminnalla on vähän yhteistä paitsi metaforan tasolla.

Turingin testi on käsitteellistä roskaa:

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/248...

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Hei Lauri,
selvästikin huomaa, että sinulla ei ole tutkijan laajaa näkemystä eri tieteenaloihin, vaan vedät päätelmäsi omasta hatustasi perustelematta mitenkään. Tuolla tavalla et saisi yhtään artikkelia julkaistua, koska aina pitää löytää hyvät referaatit.

Kirjoituksesi Turingin testistä viittaa paremminkin kiinalaisen huoneen argumenttiin, eikä niinkään Turingin testiin. Mielestäni sekoitat näitä käsitteitä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kiinalaisen_huoneen_...
Se on semiotiikkaa ja semantiikkaa kuinka ilmaista asioita eri tavoin.

Turingin testi on teemana ajatustasolla hyvä referenssi mitata ihmisen ja koneen kykyjä jakamalla toimintoja osiin. Kysy Pentti Haikoselta lisää.

Jos minun pitäisi päättää, uskonko enemmän mallintamisen ja kognitiotieteen professoreja ympäri maailman sekä tuhansia kirjoitettuja kirjoja vai Lauri Gröhniä, tiedän kyllä mitä valitsen.

Joka väittää tiedettä perättömäksi tietyin osin, saa päälleen todistamisen taakan ja siitä pääsee vain todistamalla tietyt teesit vääriksi antiteeseillään. Onko sinulla energiaa sitä tehdä 65 vuoden iässäsi; sehän veisi monta vuotta ideaalitapauksessakin.

Minä en väitä tiedettä perättömäksi, mutta osoitan paljon virheitä tutkimuksen käytännöissä sekä tavallisten ihmisten keskustelutaidoissa. Systeemiajattelu on tapa todistaa ja päätellä lähes mitä tahansa, mistä on tarpeeksi tietoa ja evidenssiä. Metayliopisto perustuu siihen.

En lähde sotkeutumaan mielipiteisiin.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Toivottavasti luit perusteluni Turingin testistä. Lisää:
https://www.thenewatlantis.com/publications/the-tr...

Semiotiikka on eräänlainen lahko. Yksi semiootikko tuhosi HY:n musiikkitieteen.

Teknologiat eivät ole tiedettä. Metatiede ei ole tiedettä.

Pentti Haikosen lelut voi jättää omaan arvoonsa.
http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/142...

Väitöksien taso heittelehtii:
http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247769-vaito...

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

The simple sentence
“the chicken is too hot to eat”
can mean that a barnyard animal is ill or that dinner needs to cool down. There is no chance of a human mistaking the speaker’s meaning despite the inherent ambiguity of the sentence itself. The context in which someone would say this would make the meaning obvious.

In contrast, a machine intelligence has to build context for every new piece of data it encounters. It has to process a huge amount of data to simulate understanding. Imagine all the questions a computer would have to answer before being able to diagnose the problem with our hot chicken. What is a chicken? Is the chicken alive or dead? Are you on a farm? Is a chicken something you eat? What is eating? When I used this example at a lecture to an audience that was mostly English second-language, someone pointed out later that there was even an additional element of ambiguity because “hot” in English can mean the level of spice or the temperature of food. Gaspsrov

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset