KVASITIETOYHTEISKUNTA Ei tullut tietoyhteiskuntaa. Tuli markkinointihöpöinen tietoistettu yhteiskunta.

Yritys määritellä tekoäly

  • Yritys määritellä tekoäly

Silmiini ei ole osunut yhtään tyydyttävää tekoälyn määritelmää. Tässä oma yritelmäni: 

Tekoäly on tietokoneessa toimiva ohjelma, joka pystyy saamansa datan perusteella hahmottamaan todellisuutta ja sitten toimimaan (teknis-taloudellisesti) jopa tehokkaammin kuin ihminen vastaavissa tilanteissa.

PS

Vahvennettu sanapari lisätty.  

 

Muistutus.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (66 kommenttia)

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

"... perusteella hahmottamaan todellisuutta ja sitten toimimaan tehokkaammin kuin ihminen vastaavissa tehtävissä."

Miksi muuten tekoälyn pitäisi toimia tehokkaammin kuin ihminen? Se on huono kriteeri. Riittää kunhan on tehokkuuden suhteen sillä tasolla, missä se on käyttökelpoinen. Toisaalta sekin kriteeri on tulkinnanvarainen.

Aika lailla ympäripyöreä määritelmä.

Todellisuuden hahmottaminen on aika lavea käsite.

Ei ihmisenkään älyä ole tarvinut määritellä, silti se on hyvin yleensä toiminut.

Miksi pitäisi jumiutua paikalleen tekoälyn määrittelyn ongelman kanssa? Voimme mennä eteenpäin kehityksessä miettimättä liikaa määrittelykysymyksiä tässä asiassa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Miksi pitäisi tyytyä huonompaan tehokkuuteen.?

Taloudellinen tehokkuus eli taloudellisuus merkitsee, että tavoite pyritään saavuttamaan mahdollisimman pienin uhrauksin (panoksin). Wiki

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Taloudellinen tehokkuus on eri asia. Jos tehokkuus on riittävä,vaikka se olisi huonompikin. Se siis riippuu soveltamisalueesta ja mitä tehokkuusominaisuuksia pidetään kriteerinä. Tehokkaampi kuin ihminen tarkoittaa muutakin kuin taloudellista tehokkuutta. Se voi myös olla sitäkin.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #4
Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #7

Ei ihminenkään aina älyään käytä optioiden ja yrittäen saada mahdollisimman pienin uhrauksin.

Vähemmän tehokas voi olla myös hyödyllinen.

Määritelmässäsi ei ollut mitään taloudellisesta tehokkuudesta.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #9

Ei tekolyä rakenneta ihan huvikseen. Tyypillisesti on kyse kymmenistä henkilötyövuosista. Osa on demoja markkinointitarkoituksessa.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #10

Määritelmäsi ei ota mitään kantaa myöskään tähän taloudelliseen puoleen. Harrastelijat puuhaavat myös tekoälyn kanssa. Tarjolla on myös ilmaisratkaisuja.

Ihan huvikseen myös tehdään. Viihdekäyttöön on tulossa. Varmasti tulee myös ilmaisia pelejä, joissa on tekoäly.

Jos palaat sun määritelmään niin huomaat asettavasi kommenteissa tiukempia reunaehtoja, joita ei ole määritelmässäsi.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #11

Toisto:
Taloudellinen tehokkuus eli taloudellisuus merkitsee, että tavoite pyritään saavuttamaan mahdollisimman pienin uhrauksin (panoksin). Wiki

Kertaapa muutkin viestit.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #12

Toisto, kertaa oma määritelmä: "...toimimaan tehokkaammin kuin ihminen...".

Siis ei mitään taloudellisesta tehokkuudesta.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #15

Voi, voi. Kyllä tekoälyllä on taloudellinen tavoite. Demot ovat leluja.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #17

Toi pitäisi olla tarkennettuna sun määritelmässäsi. Määritelmäsi ei pidä tota sisällään. En sinänsä määritteleisi tekoälyä tolla kriteerillä, vaan enemmän siltä kannalta miten se toimii.

Sitten vielä taloudellisesta tehokkuudesta sen verran, että esimerkiksi tekoäly on tekoäly, vaikka se kuluttaisi valtavan paljon sähköä ja tekisi älykkäästi jotain vähemmän tärkeää asiaa. Eli taloudellinen tehokkuus on aika huono kriteeri tekoälyn kohdalla. Sinänsä se on järkevä kriteeri muuten.

Lauri on arvostellut tekoälytulkintoja, ei ole helppoa sen määrittely.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #18

Kyllä tekoäly on investointi. Markkinointi ja tutkimusdemot voidaan jättää sikseen.

Lisäsin yhden sanan määritelmään...

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #19

Tekninen tehokkuus on yksi osa-alue. Mutta jos ajatellaan, että tekoälyn pitäisi toimia tehokkaammin kun ihminen muussakin mielessä, niin se ei ole järkevä tekoälyn määritelmässä.

Älykkäästi toimiva ihmisen toteuttama ohjelmisto voi olla älykäs vaikka se tuhlaisi paljon mitä tahansa panoksia tavoitteeseen pääsemiseksi.

Sinäsnä tekoälyn määritelmässä ihmistä parempi tehokkuus, ei liity mitenkään koko asiaan. Siis kaikki ihmistä tehottomammat älykkäät ratkaisut eivät ole tekoälyä. Se on vähän sama, kuin toteaisi, että ihmistä tehottomammat elävät olennot eivät ole älykkäitä. Totta kai sitä tavoitellaan ja se on järkevää. Mutta ei kai se nyt sentään voi olla mikään älykkyyteen liittyvä kriteeri. Eihän ihminenkään aina toimi kovinkaan älykkäästi ja tehokkaasti, vaikka usein niin tekeekin. Silti se on älykäs.

Entäs sitten ne vähemmän älykkäät ja vähemmän tehokkaat ihmiset. Riittääkö sitten kunhan toimii niitä tehokkaammin, niin on tekoäly? Esimerkiksi synnynnäisesti kehityshäiriöisiä ihmisiä paremmin toimiva voidaan katsoa jo tekoälyksi?

Huomasin jälkikäteen, että olit tarkentanut määritelmää. Sinänsä hyvä tarkennus.
En kuitenkaan pidä siltä osin määritelmää sopivana tekoälyn määritelmäksi.

Sinänsä hatunnoston arvoinen suoritus, kun itse kritisoi tekoälyn määritelmiä ja lähtee sitten tekemään omaa määritelmää vastineeksi, niin on rohkeasti tehty. Siinä laittaa itsensä myös likoon asian vuoksi.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #22

.. toimimaan teknis-taloudellisesti tehokkaammin ...

Ja unohdit kyvyn hahmottaa todllsuutta.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin Vastaus kommenttiin #23

En sitä osaa vielä kerinnyt käsittelemään. Huomioin sen kyllä. Se vaatisi myös tarkennusta määritelmään, mitä sillä tarkoitetaan.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #33

Tekoäly toimii yleensä jossakin reaalimaailman ympäristössä.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Siinä vaiheessa kun tekoäly ylittää ihmisen aivojen kapasiteetin, on ihmiskunta tuhon oma.

Ainoa pelastus siinä tilanteessa on ottaa Asimovin robotiikan lait käyttöön ja koodata ne jokaikiseen tekoälyllä varustettuun laitteeseen siten, ettei tekoäly älykkäimmilläänkään kykene lakeja ohittamaan.

Olen muuttanut sanan robotti tässä tekoälyksi.

Tekoäly ei saa vahingoittaa ihmisolentoa tai laiminlyönnein saattaa tätä vahingoittumaan.

Tekoälyn on noudatettava ihmisolentojen sille antamia määräyksiä, paitsi jos ne ovat ristiriidassa ensimmäisen pääsäännön kanssa.

Tekoälyn on suojeltava omaa olemassaoloaan, kuitenkin siten, että sen toimet eivät ole ristiriidassa ensimmäisen ja toisen pääsäännön kanssa.

Harmillista tulevaisuuden kannalta on se, että suurimmat ponnistelut tekoälyn kehityksen saralla tapahtuvat sotateollisuudessa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #6

Toistat singulariteettihöpöä. Määrä ei muutu laaduksi.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen Vastaus kommenttiin #6

"Siinä vaiheessa kun tekoäly ylittää ihmisen aivojen kapasiteetin, on ihmiskunta tuhon oma"

Ei tekoälysovelluksen tarvitse olla universaali, maailmoja syleilevä. Riittää kun se tekee spesifisen asian niin tehokkaasti, että se on taloudellisesti perusteltavissa.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Ensiksi pitäisi määrittää mikä on se äly. Äly on jotain mikä on, ja sitä yritetään toistaa tekemällä "tekoäly".

Heitän oletuksen , että ihminen on älykäs. (onko?)

Ihmisen äly on evoluution tulos, että tällainen geneettinen koodi on kopioitunut ja selvinnyt. Ei ole määritelty missä kohtaa yksisoluisen ja ihmisen välillä tuli "äly".

Evoluutio on geneettinen algoritmi ja se selviytyminen vastaa hyvyysfunktiota, että näin pääteltynä tekoäly olisi funktion approksimointia. Se on se ja sama, että tuleeko se inputti siihen minkälaisista aisteista.

Mutta pitäisikö sitä hyvyysfunktiota sitten jotenkin määritellä? Jos tekoälyllä on tarkoitus mallintaa jotain biologiaa niin se tulee siitä, että ihminen rakentaa jotain mikä monistaa itseään ja muuuttaa koodiaan joka iteraatiolla.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tekoäly ei yleensä mallinna biologiaa.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #28

Kai voi ajatella, että "äly" on yksi ominaisuus, joka ihmisellä ja muutamilla muillakin eläimillä kai on. Näin "tekoälyn" voi nähdä tuon biologisen prosessin tuotosten mallintamisena (ei välttämättä itse tuon biologisen prosessin mallintamisena, mutta kuitenkin samanlaisten tulosten tuottamisena). Termi "teko" tarkoittaa tässä kai sitä, että kyse ei ole normaalista luonnon tuottamien biologisten olioiden ominaisuudesta, vaan ihmisen (tai muun älyllisen olennon) itse (omaan älyynsä luottaen) rakentamasta vastaavasta tuotoksesta.

Vaihtoehtoisia (ei-biologisia) tapoja hahmottaa "äly" voisivat olla uskonnolliset, jotkin dualistiset hengen ja ruumiin erottavat selitykset. Kai joku fyysikko voisi myös mallintaa nykyiset biologiset älytkin fysiikan tai jonkin muun ei-biologisen näkökulman kautta.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #28

Totta. Määritelmänä funktion approksimointi tai jonkun lokaalin tai globaalin optimin haku toimii paremmin.

Tekoälyhän voi olla puhtasti simulaatiota joten se loppujen lopuksi sieventyy tietyn tyyppisiin algoritmeihin.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

"hahmottamaan todellisuutta"
Minulla tulee sanasta hahmottaa mieleen, että hahmottajalla on tajunta eli subjektiivinen kokemus. Olettaisin, että tekoälyllä sitä ei ole.

Miten muuten älyn ja tekoälyn toiminta poikkeaa toisistaan ?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Hahmontunnistus on usein tekoälyn tärkein komponentti.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Hahmottaa tarkoittaa myös esimerkiksi sanan hahmottamista. Se tarkoittaa myös tilanteen hahmottamista.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

"Tekoäly on tietokoneessa toimiva ohjelma, joka pystyy saamansa datan perusteella hahmottamaan todellisuutta ja sitten toimimaan tehokkaammin kuin ihminen vastaavissa tilanteissa."

Tämä sisältää käsittääkseni aistit, valo, lämpötila, kuulo, tunto, tilanhahmotus. Näiden avulla sitten toimii tilanteissa nopeammin, voi nostaa painavempia tavaroita, toimia tiloissa missä ihminen ei voi.

Ihan kylmä logiikka voi toteuttaa kaikki nuo esiohjelmoidusti.

Todellisen tekoälyn pitäisi pystyä kaikien noiden lisäksi pohtia syitä, seurauksia, epäloogisuuksia jotta se voisi edes pystyä käsittelemään ihmisten maailmaa jossa yksi laukaus kuviteellisen rajan yli aiheuttaa satojen tuhansien ihmisten välisen taistelun tai triljoonien arvoisen sodankäynnin joka kestää toistakymmentä vuotta vain sen takia että 2 lentokonetta törmäsi rakennuksiin. Eli kyky ymmärtää tunnemaailmaa jossa loogisuus lentää ikkunasta pihalle, koska tunteet ohjaavat ihmisiä enemmän kuin tunnustetaan.

Tekoäly ei tule koskaan rakentamaan taloja ihmisille, sen on tarkoitus auttaa päätöksentekijöitä ja joskus korvata heidät ja ohjata sitten ihmisiä oikeaan suuntaan. Se voi toki olla yhteydessä taloa rakentaviin robotteihin, mutta robotit on vain tekoälyn antureiden jatke, osa hermostoa.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

Tuo onkin visainen kysymys, eli mitä tahi millaista on tekoäly. Jos kriteereiksi otetaan vaikka muistin määrä ja prosessorin tehokkuus, niin niillä alueilla taidamme vasta olla alussa, siis mikäli se seuraavan sukupolven kvanttitietokone joskus näkee päivänvalon todellisessa elämässä. Mutta se älykkyys ei aina ole pelkästään nopeutta tms., syötin kokeeksi viime vuosituhannen laskimeeni seuraavat laskun 3,785 potenssiin 0,214, ja sieltähän tuli silmänräpäyksessä luku 1,329554362 vastaukseksi. Ja kuitenkin väitän olevani älykkäämpi kuin
"Casio-fx115MS" vaikka olenkin vain Juha vaikken yritä edes laskea tuota laskua.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Mutta laskin ei osaa miettiä onko sen antama vastaus oikea vai väärä ongelmaan jonka haluat ratkaista, se jää sinun pääteltäväksi.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Tekoäly on hieman harhaanjohtava terminä, koska tekoälyssä ei ole kyse älystä samassa mielessä kuin vaikka ihmisellä tai nisäkkäällä.

Konepäättely on parempi termi. Se on toiminnallisesti vain osa siitä älystä, joka meillä on. Mikään tunnettu keinoäly ei pysty samaan kokonaisuuksien ja havaintojen sekä kokemuksen hahmottamiseen ja oivallukseen kuin meidän aivomme. Emme ole edes lähellä sellaista saavutusta. Meillä ei ole olemassa edes ohjelmaligiikkaa, jolla tehdä tämä puhumattakaan, että sellaisella toimintansa aloittanut kone jatkaisi kehitystään älyllisenä oliona itse itseään ihjelmoiden.

Konepäättely kyllä jatkaa kehitystään, mutta se on eri asia.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Noinhan se on. Mutta kieli on muutenkin täynnä metaforia, tekoäly yksi niistä.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Olisiko noin esimerkkinä konepäättely helpompi määrittää? Tekoäly on pikkaisen haastava.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Sanapari "teknis-taloudellisesti" ei paranna määritelmää. Kyllä jonkin sosiaalisenkin tekoälyn pitäisi mahtua määritelmään.

Sana "tehokkaammin" ei paranna määritelmää. Kyllä tekoälyksi voi laskea sellaisenkin ohjelman, joka toimii hitaasti (tai hieman vajaastikin), mutta on silti "älykäs". Ihmistä "vahvemmalle" tekoälylle voisi antaa jonkin toisen nimen, kuten "supertekoäly" tms.

Ilmaus "tietokoneessa toimiva" on vähän kömpelö ja jossain määrin tarpeeton, mutta silti ok, sillä vaikka mikä tahansa tekoäly käy, voimme kai arvata (= pitää itsestäänselvyytenä), että se tulee toimimaan tietokoneessa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Niinpä. Ehkä pitäisi palata alkuperäiseen määritelmääni.

Palautan mieleen paradigman harjoitelma, pdemo, proto, tuote, tuoteperhe. Kyllä sanan tekoäly käyttö edellyttää valmiutta tarkoitettuun tehtävään

Superäly on skifiä, kun vahvasta tekoälystäkään ei ole mitään näyttöä.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Oletan että määritelmäsi yrittää kattaa sekä vahvan tekoälyn (pitäisi kai määritellä erikseen), että heikomman (nykyisten tekoläyä tavoittelevien ohjelmien suoraviivaisen jatkokehittelyn tuotttaman) tekoälyn. Olisi siis samantekevää, kumpaa reittiä tuohon tavoitteeseen päästään.

Superäly on toistaiseksi skifiä, mutta jos määritelmäsi tasolle päästään, näetkö joitain syitä, jotka estäisivät jatkokehityksen (utopistiseksi, dystopistiseksi tai neutraaliksi) superälyksi. Tässä superäly tarkoittaa kai vain ihmisen kyvyt selvästi ja useimmilla alueilla (= ei vain shakinpeluussa) ylittävää älyä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #38

Superälyn määrittely on musta aukko, singulariteetti, joka perustuu harhaiseen käsitykseen määrän muuttumisesta laaduksi. Kurzweil on transhumanisti, joten kyse jonkinlaisesta uskonnosta.

Superintelligence: Science or Fiction? | Elon Musk & Other Great Minds
https://m.youtube.com/watch?feature=youtu.be&v=h09...

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #39

Herrat olivat yllättävän samanmielisiä videolla. Ei mitään erityisiä vetoja dystopian tai utopian tai kumulatiivisen tai vallankumuksellisen tekoälyn suuntaan.

Käyttäjän FArra kuva
Fredrik Arra

Mitä tarkoitat, kun sanot" ... hahmottamaan todellisuutta ..."?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Viittaa hahmontunnistukseen, jonka ei tarvitse olla pelkästään visuaalista.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Eräänlaista ei-visuaalista hahmontunnistusta on käytetty esimerkiksi siinä, kun "tekoäly" on opetellut ihmisten liikkumisen perusteella mitä palveluja tietyllä tavalla nettisivustolla liikkuva ihminen tarvitsee. Siinä ihmisen liikkumismalli sivustolla on se hahmo.

Tällainen sovellus on jo käytössä.

Hahmontunnistusta tekoäly voi tehdä myös virtuaaliympäristössä. Esimerkiksi Unity-pelimoottorille on tehty 3d-hahmon kävelyn opettelu 3d-ympäristössä. Siinä tekoäly tunnistaa minkälainen kävely sopii mihinkin ympäristöön.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tässä vertailun vuoksi yksi tekoälyn monista määritelmistä:

“Artificial intelligence is software or a computer program with a mechanism to learn. It then uses that knowledge to make a decision in a new situation, as humans do. The researchers building this software try to write code that can read images, text, video, or audio, and learn something from it. Once a machine has learned, that knowledge can be put to use elsewhere.” Gershgorn

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Ihmiskunnan pyrkimys on selittää kaikki tieteen keinoin ja ihmiskunta voi saavuttaa vuosisatojen päästä tiedon täydellistymän, jolloin kaikki tieteen keinoin selitettävät asiat tunnetaan ja osataan mallintaa. Täysi tietoisuus ympäröivästä todellisuudesta ei tarkoita sitä, että kaikki tietoa soveltavat mahdollisuudet tiedetään ja siksi täysi tietoisuus ei ole täysi mielikuvitus/luovuus.

"Superäly syntyy aikanaan, mutta silloin emme puhu ihmisen kaltaisesta järjestelmästä, vaan keskeistä on ihmiskunnan kaiken kattavan tiedon omaksumis- ja soveltamiskyky. Kehityskulku kohti superälyä voi olla lopulta hidasta ja vuosisatoja vievää, varsinkin jos yhteiskunnallisella päätöksenteolla hankaloitetaan superälyn syntymistä. Onko ihmiskunnan tehtävä lopulta tosiaan tehdä itsensä lähes kaikessa tarpeettomaksi? Moraalin ja ihmiskunnan evoluution kannalta toivon, että emme ihmiskuntana ikinä päädy tekemään itseämme tarpeettomaksi maapallolla."

https://kimmofree.blogspot.fi/2017/10/tekoalysta-s...

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Olen tehnyt 34 videota tekoälystä reilun vuoden aikana.
Mikään yksittäinen määritelmä ei ole kovin tärkeä, koska asialla on niin monia eri muotoja.
MICAI-konferensseja on pidetty Meksikossa jo 30 vuotta. Siellä tekoälytutkimus on jaettu 34 eri teemaan. Lauri ei postauksessaan mitenkään maininnut tutkimusta, eikä kognitiota, eikä itse tarpeita, joten hyvin vajavaiseksi jäi se yritys. Anteeksi, mutta alan tohtorina tunnen aiheen monimuotoisuuden ja haasteet ihan oikeasti.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Jos tarkoitat tässä kognitiolla ihmisen ajattelun emulointia, niin se on historiallista harhaa.

Teemat/MICAI liittyvät lähestymistapoihin ja sovellusalueisiin, eikä se estä yritystä määritellä tekoälyä:

Expert Systems & Knowledge-Based Systems
Knowledge Representation & Management
Knowledge Acquisition
Multi-agent Systems and Distributed AI
Intelligent Organizations
Natural Language Processing
Sentiment Analysis and Opinion Mining
Ontologies
Intelligent Interfaces: Multimedia, Virtual Reality
Computer Vision & Image Processing
Neural Networks
Genetic Algorithms
Fuzzy Logic
Machine Learning
Pattern Recognition
Belief Revision
Qualitative Reasoning
Uncertainty & Probabilistic Reasoning
Model-Based Reasoning
Non-monotonic Reasoning
Common Sense Reasoning
Case-Based Reasoning
Spatial and Temporal Reasoning
Constraint Programming
Logic Programming
Automated Theorem Proving
Robotics
Planning and Scheduling
Hybrid Intelligent Systems
Bioinformatics & Medical Applications
Philosophical and Methodological Issues of AI
Intelligent Tutoring Systems
Data Mining
Applications

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Mikä se "harha" tässä on? Miksi siis ei ajattelun emulointia?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #46

Miksi pitäisi tyytyä perinteisen inhimilliseen ajatteluun? Onhan muitakn algoritmeja ...

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #47

Tässä kiinnostava kysymys on se, onko inhimillinen ajattelu samaa ajattelua kuin suunniteltu "tekoajattelu". Jos niiden oletetaan olevan eri asioita, kiinnostava kysymys on se, miten ne poikkeavat toisistaan.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Minullakin on hieman historiarillista painolastia. Panin Tekesissä 1984 pystyyn hiljakkoin edesmenneen TKK:n Markku Syrjäsen kanssa Suomen ensimmäisen tekoälyohjelman, jossa kehitettiin 7 asiantuntijajärjestelmää. Ja 1988 pystytin neuroverkko-ohjelman, johon Kohonen ei kuitenkaan halunnut osallistua, Ojala kyllä...

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Tekoälyn kaupallistaminen lähti liikkeelle MIT:n tutkimustoiminnasta.
Mulla oli ilo työskennellä 1980-luvulla AI-laboratorion johtajan Russell Noftskerin perustamassa yhtiössä cambridgessa.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Älykkyyden määritelmiä (Wikipediasta):
"yksilön kykynä ymmärtää ympärillään olevaa maailmaa ja hänen resurssejaan vastata sen haasteisiin"
Sivumennen sanottuna tässä on mielestäni sitä hahmottamista ja toimintaa, mitä blogistin tekoälymääritelmässäkin.

"kyky uudessa tilanteessa toimia päämäärään pääsevästi edellyttäen, että kysymyksessä ei ole vaistotoiminto."
Tässä älykkyysmääritelmässä erottuu mielestäni laskintyyppinen "tekoälykkyys" pois, koska se on muuttumattomasti toimivaa, se ei opi uutta edes virheistään.

Älykäs objekti oppii virheistään. Tekoälykin siis on virheistä oppiva järjestelmä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Virheistä oppiminen on yleinen harha. Toimiii vain jos sama tilanne toistuu.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Jos määritelmäsi mukainen todellisuudet hahmottaminen toimisi heti alkujaan ohjelmalla täydellisesti, silloinhan se muistuttaisi laskinta, joka ei opi, virheistäänkään. Se äly olisikin siis kaadettu ohjelmaan valmiiksi.

Eikö tyhmyyden voi määritellä niin, että toistaa samaa, aiemmin huonon tuloksen antanutta toimintaa ja toivoo eri tulosta?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #53

Määritelmässä ei ole sanaa ”täydellisesti”.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #54

Silloinhan sen olisi hyvä olla oppiva? Ilman oppimiskykyä äly on valmiiksi kaadettua järjestelmään.
Ja epätäydellinen järjestelmä tekee sitten niitä virheitäkin, eikös vaan? Virheiden vähentäminen ajan saatossa on suurinpiirtein sama asia kuin virheistä oppiminen.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #55

Ei ole. Kuka nyt koko ajsn samaa jauhaisi ...

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Tuo liittyy kai perinteiseen heikon ja vahvan tekoälyn eroon. Nykyään termiä tekoäly käytetään aika yleisesti viittaamaan kaikkeen tekoälyyn, sekä heikkoon että vahvaan, vaikka moni haluaa mieltää sen vain vahvaa tekoälyä kuvaavaksi termiksi.

Toisessa linkissäsi paneeli puhui termin AGI alla. Se on yksi aika luontava tapa viitata sellaiseen AI:hin, joka ei ole vain koneoppimista, neuroverkkoja tai syvää oppimista, vaan jokin vaativampi juttu, joka tähtää ihmiset tasoiseen monimutkaisten ja päivästä toiseen muuttuvien ongelmien ratkaisukykyyn.

Noiden käsitteiden eri lienee teoreettisessa mielessä aika selvä, mutta termejä käytetään sikin sokin. Käytännön elämässä, ei-asiantuntijoiden silmissä hyvä shakkiohjelma voi vaikuttaa tolkuttoman fiksulta vaikka olisikin vain yksinkertainen brute force -ratkaisu.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Tuon videon näkökulma näytti olevan vahvasti tavanomaiseen ohjelmointiin ja data-analyysiin pohjaava. Näen sen edustavan lähinnä näkemystä, jossa tekoäly = heikon tekoälyn kumulatiivinen kehitys. Näkökulma poikkeaa siis selvästi pari viestiä ylempänä linkatun artikkelin näkökulmasta.

Videolla sanottiin älykkyydestä mm. "tietämys tekee ohjelman toiminnasta älykästä". Tämä oli aika vahvasti heikon tekoälyn kehittämiseen nojaava ilmaisutapa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tämä kohta siinä on kehämääritelmä

Tarkoitetaan... älykästä teknologiaa, joka reagoi älykkäästi ...

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #61

Tekoälyn määritelmä jäi tuossa esityksessä tosiaan parin epäselvän viittauksen varaan. Otsikon perusteella odotin vähän enemmän.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tilasin tämän kirjan. Sisällysluettelon perusteella näyttää pinnalliselta konsultin tekeleeltä nettimateriaaliin perustuen:

Tekoäly - matkaopas johtajalle

https://shop.almatalent.fi/fileuploader/download/d...

Palaan asiaan kun olen saanut ja lukenut kirjan.

Tekijän haastattelu:

”Kirjan luettuaan yritysjohtaja voi ymmärtää, mitä ongelmia koneoppimisella voi ratkaista.”

https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/ict/mika-...

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Myyttejä tekoälystä:

The co-founder of Microsoft, Paul Allen, warns against the shortcomings of Kurzweil’s “assertions.” Allen points out that predictions built on mere extrapolation ignore some of the crucial challenges in AI research, neuroscience, and other fields, like software development. Besides the computational power of hardware needed for superintelligence to exist by 2045, equally capable software is a must, he stressed. While not completely dismissing the possibility of Singularity, Allen draws several examples which question the validity of Kurzweil’s prediction, adding that on an applied level, the timing of fundamental discoveries and breakthroughs doesn’t fit into his model because they occur sporadically, thus being hardly predictable.
Read more at
https://www.business2community.com/tech-gadgets/my...

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Startnupit hankkivat valheellista näkyvyyttä tekoälyhypellään:

http://www.thedrum.com/news/2017/09/12/how-tell-wh...

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

the most-exciting projects in modern artificial intelligence, the stuff the public maybe sees as stepping stones on the way to science fiction—like Watson, IBM’s Jeopardy-playing supercomputer, or Siri, Apple’s iPhone assistant—in fact have very little to do with intelligence.
https://www.theatlantic.com/magazine/archive/2013/...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset