KVASITIETOYHTEISKUNTA Ei tullut tietoyhteiskuntaa. Tuli markkinointihöpöinen tietoistettu yhteiskunta.

Ohjelmistoalalla liikaa työvoimaa, liikaa yrityksiä 1

  • T&T
    T&T
  • Ohjelmistoalalla liikaa työvoimaa, liikaa yrityksiä 1

Ns. ammattilehdet höpöilevät vuosikymmenestä toiseen, kuva. Ohjelmistoalalla ei ole innovaatioita. Alalle on tyypillistä, että kymmenet, jopa sadat yritykset tekevät samoja päällekkäisiä keskinkertaisia b2b-ohjelmia. Ja ymmärtämättömät organisaatiot ostavat niitä ja niiden ylläpitoa. Ohjelmistoalalla ei ole puutetta työvoimasta, vaan puutetta terveestä järjestä ja ideoista, joista voisi kehittyä innovaatioita.

Eipä tulee mieleeni yhtään Ohjelmistoyrittäjät ry:n jäsenyritysten innovaatiota. Kertokaa, jos tiedätte!

Lisäys 7.2.

Ohjelmistoyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Rasmus Roiha alusti tänään Uudet teknologiat tilaisuudessa Turun yliopistossa. Kysyin kysymysosiossa yhdistyksen jäsenten innovaatioita. Roiha sanoi että Siilasmaan virusohjelmisto. Voi ei. Virusohjelma lisensioitiin alkujaan islantilaiselta yritykseltä. Kysyin  muita. Roiha rupesi kenkkuilemaan todeten yleisölle minut tunnetuksi skeptikoksi.

Roihan kalvoissa  kerrottiin ohjelmisto- ja IT-yritysten kasvusta. Supercell esiintyi niissä positiivisena häiriötekijänä. Mutta Supercell ei ole ohjelmistoyritys, vaan edustaa sisältöalaa. Neogamesin jäsen, tuskin ohjelmistoyrittäjien. Mutta käyrät saatiin komeasti kohomaan yhden onnenkantamoisen avulla.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

"Alalle on tyypillistä, että kymmenet, jopa sadat yritykset tekevät samoja päällekkäisiä keskinkertaisia b2b-ohjelmia. Ja ymmärtämättömät organisaatiot ostavat niitä ja niiden ylläpitoa."

Nyt saas-palvelut ovat tulleet tähän lisäksi. Tosin se on vielä parempaa liiketoimintaa jos onnistuu saamaan vaan riittävästi käyttäjiä. Siinä voi samalla kaupata sitä pilvipalvelua.

No tähän sitten päälekkäisiä ja kiireessä ohjelmistoja vääntävä yrittävät myydä yksilöllisyydellä ja räätälöinnillä. Sille tulee aika iso hintalappu, kun tehdään samoja juttuja moneen kertaan. Myös tehdään asioita aivan alkutekijöistä lähtien.

Sitten täysin samanlaisia rinnakkaisia palveluja palvelumuotoillaan moneen kertaan.

Koko jutussa varsinaisen softan tekeminen on se pienin kuluerä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Päällekkäinen työ johtaa välttämättä ylinkuumentuneesen kilpailuun ja hintojen polkemiseen. OHJELMISTOALA ON SAIRAS.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Markkinatalous vähän semmoista että pitäis voida valita sitä tekniikkaa kolmesta vaihtoehdosta. Kilpailu pitää kuluja kurissa.

Hassunhauskasti tässä vain semmoinen juttu, että monia ohjelmistoja riivaa se, että ei ole tarpeeksi rahaa hoitaa hommia kuntoon.

Ei tosin liikuta minua yhtään.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Olen varmaan oikeassa. Määrällä on vaikea korvata laatua.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Samaa mieltä kuin edelliset.

Professorit artikkelissa (linkki) olisivat silti sitä mieltä, että 50.000 uutta osaajaa tarvitaan. Ja millainen onkaan hehkutus tekoälystä: eikö vaadi tuhansittain uusia osaajia yliopistojen koulutettaviksi?

Siinä päädytäänkin itse asiaan. Koulutuspuuhastelu ja tutkimustehtailu maksavat käsittämättömän paljon, mutta siitä ei uskalleta puhua.
Koko IT-ala pitäisi organisoida uudelleen, onhan se jäänyt niin pahasti verrokkimaista jälkeen, että ihan kipeää tekee. Mutta untuvikkoja kouluttamalla se ei tule kehittymään.

En ole 10 vuoteen tavannut ainoatakaan hyvää IT-alan osaajaa, jonka kanssa kehitellä alan tulevaisuutta. Nörttipojat eivät siihen pysty.

https://yle.fi/uutiset/3-9894310

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Kyllä se vaan niin on että osaajilla oppi alkaa lapsena, alalla kuin alalla. Minä aloitin tekniikan opiskelun neljä vuotiaana.

Suomalainen koulutusjärjestelmä on paskaa. Ihmisiä yritetään sovittaa johonkin koulutusputkeen ja siitä työelämään. Oikeasti se koko elämä on opiskelua ja asia pitäisi suunnitella niin. Tieto voidana suurelta osin jakaa ilman kuluja. Esim. Internettiä käyttämällä. Sitä tarvittaisiin semmoista ohjausta kertomaan että missä järjestyksessä pitäisi asioita omaksua ja kertoa mitä asioita omaksuu, että ei tuhraa aikaa vääriin asioihin, ja jos tulee hankalia kohtia niin auttaa niissä ettei mene aika siihen pään hakkaamiseen seinään.

Kaikki muu on melko epäolennaista.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Täällä toinen artikkeli, joka selittää paljon, jos osaa lukea rivien välistä. IT-ala ei ole päässyt irti matematiikan kahleista. Sen koulutus on umpiteoreettista tai ihan alkeellista. Kaikissa yliopistoissa jonkin sortin matematiikan suuntaus on vetämässä puoleensa pois IT:n ytimestä. Se on historian rasitteita vielä.

Pitäisi olla ihan aitoja IT-alan tiedekuntia, eikä luonnontieteen muunnoksia, joissa rahoitus lopulta valuu näille matematiikoille ja sekalaiseen empiiriseen tutkimukseen.

https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2017/12/t...

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

No jaa, kyllähän se niin on että se asia mikä nykyisessä mallissa opetetaan, pitää olla melko teoreettista ja vakiintunutta, ja tosiaankin jotain ihan peruskäytäntöjä. Muuten se johtaa siihen, että tieto mitä opetetaan vanhenee jo sitä opettavan kurssin aikana. Uusia omaksuttavia asioita tai olennaisia muutoksia tulee joissakin jutuissa viikottain.

Hyödyllistä voisi olla se, että lapioidaan rahaa siihen että tuotetaan uutta perustekniikkaa minkä varaan sitten voi yritykset rakentaa liiketoimintaa. Varsinkin sellaisiin joiden tekeminen vaatii resursseja ja onnistuminenkin vähän epävarmaa.

Julkinen raha kun sietää paremmin riskejä kuin yksityinen raha, ja jäisi tekemättä kokonaan jos jonkun pitäisi omalla riskillä tehdä.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Viro menee valovuoden verran Suomen edellä. Katsokaapa video täältä: Se on valittu maailman johtavaksi e-maaksi.

Mitä nykyiset Suomen IT-ammattilaiset ovat siis saaneet aikaan? Nokia nousi, mutta ei muuta merkittävää (peliyrityksiä en tähän laske).

https://www.weforum.org/agenda/2017/12/estonia-jus...

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Eipä taida johtua IT-ammattilaisista.

Suomessa ongelmat näyttää liittyvän päätöksen tekoon ja siihen miten asioita ostetaan.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Vähän semmoista myös että ulkoistuskiimassa ulkoistettiin osaajat yrityksistä, että IT-palvelut halutaan ostaa ulkopuolelta ja yritys keskittyy omaan liiketoimintaansa.

Tuon seurauksena sitten sitä, että ei osata edes määritellä mitä halutaan tilata. Sekin osaaminen ulkoistettu. Ongelma vielä pahempi julkisella puolella.

Se tuotteiden innovointi ei ole siellä IT-yrityksissä tietenkään kun toimialan tuntemus on eri firmassa jotka haluavat ostaa kaiken muualta, myös sen että joku kertoo mitä oikein haluavat.

Suomessa saatu kyllä varsin paljon aikaiseksi sitten noissa välineissä millä IT-alan osaajat helpottavat omaa työtään.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Jorma Ollila kirjassaan:

"Nokialla ei ollut omasta takaa sellaisia kokeneita ohjelmisto-osaajia, alan syviä tuntijoita, joita olisimme tarvinneet suurten kysymysten ratkaisemiseen. Sellaisia osaajia ei olisi todennäköisesti edes löytynyt Euroopasta. Jo vuodesta 2001 oli johdon piirissä puhuttu ohjelmisto-osaamisen vahvistamisesta. Ja toimeen oli myös tartuttu."

"Samaa yritettiin toistaa ohjelmistoalueella. Suuri joukko professoreita ja keskeisiä tutkijoita yliopistoista ja teknillisestä korkeakoulusta siirtyi Nokian palvelukseen tai vietti vuoden tai kaksi vierailevina asiantuntijoina joko Nokian Tutkimuskeskuksessa tai liiketoimintayksiköissä. Toisin kuin radioteknologiassa, tulokset olivat vaatimattomia, suorastaan hämmentävän kehnoja."

"Kun tilanne vuoden 2005 tienoilla havaittiin ja ymmärrettiin, pyrittiin vahvistamaan kokeneiden ohjelmisto-osaajien rekrytointia. Samalla vahvistettiin Tutkimuskeskuksen ja liiketoiminnan tuotekehityksen läsnäoloa Yhdysvalloissa, sekä Bostonissa että Kalifornian Piilaaksossa. Jälkikäteen arvioituna tulokset osoittautuivat niin ikään heikoiksi. Näiden keinojen avulla ei ollut mahdollista lyhyessä ajassa rakentaa vahvaa ohjelmisto-osaajajoukkoa."

”Kukaan meistä, Anssi Vanjoki, Pertti Korhonen tai minä, ei ollut ohjelmistojen asiantuntija. Samoin oli Matti Alahuhdan ja Olli-Pekka Kallasvuon taustan suhteen. ”

...
Täydellinen virhearvio Nokian tuotteiden kannalta:
"Risto Siilasmaa, F-Securen perustaja, tuli hallitukseen kevään 2008 yhtiökokouksessa, ja Henning Kagermann, saksalaisen ohjelmistoyhtiö SAP:n entinen toimitusjohtaja, keväällä 2007. Molemmat edustivat parasta mahdollista Euroopassa olevaa ohjelmistoalan tuntemusta. ” Ollilan muistelmat

Siilasmaan viirusohjelmisto lisensioitiin Islannista ja Kagermsnn oli fyysikko...

...
Ollila muistuttaa Vanjoen johtaneen Nokiassa juuri sitä yksikköä, jonka olisi pitänyt kehittää vastaus iPhonelle. - Hän oli vastannut uudesta MeeGo-projektista, johon oli palkattu lähes 2 000 ihmistä. Kuitenkin Google toteutti Android-ohjelmistonsa 400 - 500 työntekijällä." IL

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Jos yksi nainen tekee lapsen yhdeksässä kuukaudessa se ei tarkoita sitä, että yhdeksän naista tekisi saman kuukaudessa.

Nokia tuherteli niin kauan noita että siinä ajassa yksi kehittäjä olisi saanut tehtyä jo jotain.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Alan pioneerejä Suomessa, mikä selittää sen, että software engineering on kautta aikojen ollut Suomessa retuperällä:

Reino Kurki-Suonio teki väitöskirjan formaaleista kielistä ja automaateista sekä pitkään pitkään tutkimusta ohjelmointikielten ja kääntäjien parissa.

Martti Tienari teki väitöskirjansa matematiikasta ja hänen tutkimuksensa tietojenkäsittelyopin saralla alkoivat myös matemaattisesta aiheesta, numeeristen algoritmien pyöristysvirheistä.

Eero Peltolan tutkimusalaa ovat tietorakenteet ja algoritmit sekä tietokantajärjestelmät.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Kyselyllä saadaan tällaista höpöä, kun ei mennä onhelman juurille:

”Suomen ohjelmistoala kaipaa tuhansia uusia työntekijöitä, mutta kyse ei ole vain sovelluskehittäjistä. Kysyntää on sekä aloitteleville nuorille että kokeneille tekijöille.
Jyväskylän yliopiston it-tiedekunnan arvion mukaan suomalaiset ohjelmistoyritykset tarvitsisivat heti 8 000 työntekijää.
Yliopistonopettaja Eetu Luoma sanoo, että tarve on loka–joulukuussa tehdyn kyselyn perusteella kasvamaan päin.” T&T

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Ohjelmistoyritykset innovoivat miten helpottavat omaa työtään. Se näkyy siinä että valtavasti näkyy suomalaisia nimiä eri open source projektien osallistujissa.

Jos sitä haluaisi uusia ohjelmistotuotteita ja palveluja niin syy ei ole niissä ohjelmistoyrityksissä tai IT-osaajissa. Pitäisi ulkoistuksen sijasta ostaa sitä omaa ohjelmisto-osaamista että kehittäjät voivat alkaa optimoimaan tarpeita.

Sitä kun on semmoinen hassunhauska hölmölöisajatus, että ohjelmistokehittäjä on hyvä vain siinä ohjelmiston tekemisessä ja jätetään se vain sille.

Ei pidä unohtaa sitä, että jos ohjelmistokehittäjälle kertoo suoraan sen tavoitteen ja pyytää sitä optimoimaan miten se kävisi tehokkaimmin, se on myös siinä asiassa hyvä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Ohjelmistoyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Rasmus Roiha alusti tänään Uudet teknologiat tilaisuudessa Turun yliopistossa. Kysyin kysymysosiossa yhdistyksen jäsenten innovaatioita. Roiha sanoi että Siilasmaan virusohjelmisto. Voi ei. Virusohjelma lisensioitiin alkujaan islantilaiselta yritykseltä. Kysyin muita. Roiha rupesi kenkkuilemaan todeten yleisölle minut tunnetuksi skeptikoksi.

Roihan kalvoissa kerrottiin ohjelmisto- ja IT-yritysten kasvusta. Supercell esiintyi niissä positiivisena häiriötekijänä. Mutta Supercell ei ole ohjelmistoyritys, vaan edustaa sisältöalaa. Neogamesin jäsen, tuskin ohjelmistoyrittäjien. Mutta käyrät saatiin komeasti kohomaan yhden onnenkantamoisen avulla.

Jussi Säntti

Blogi ei käsittele otsikon aihetta liiasta työvoimasta Suomessa. Ainakin sulautettujen järjestelmien alalla on huutava työvoimapula. Sulautettujen järjestelmien ohjelmoijat ovat olleet elektroniikka ja muiden alojen suunnittelijoita. Tokko elektroniikkasuunnittelijoita valmistuu uusia? Ei ainakaan naisia, ole koskaan valmistunut. Nokian suunnittelijat on pelästytetty niin, että kynnelle kykenevät ovat ryhtyneet metsä- ja viljatilallisiksi taihin muuten alan ulkopuolelle.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Täysin totta. Mutta sulautettujen järjestelmien kehittäjät eivät kuulu OHJELMISTOALAAN eikä siltä alalta monetkaan ole pystyviä sulautettujen järjestelmien ohjelmistokehittäjiksi.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Esimerkkinä innovaatioiden puutteesta TIETO, liikevaihto 1,6 miljardia:

”TIEDOLLA ON LÄHES 14 000 TYÖNTEKIjää, joten päätä kohden yhtiö tekee vain runsaan sadantuhannen euron liikevaihdon. Tämä kuvaa liiketoiminnan heikkoa skaalautuvuutta.
Perinteisessä mallissa Tieto on myynyt konsultointia ja räätälöityjä ohjelmistoprojekteja. Siinä ydinosaamista ovat hinnoittelu ja kilpailutusten sopimushallinta.
Jotta Tieto pääsisi kovempaan kasvuvauhtiin, sen pitäisi siirtyä yhä vahvemmin myymään monistettavia ohjelmistotuotteita ja -ratkaisuja terveydenhuoltoon, pankeille ja metsäteollisuuteen. Sitä yhtiö nyt yrittää, ja ohjelmistoliiketoiminnan osuus on jo noin 400 miljoonaa. ” SK

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Nyt höpsitään Talouselämö-lehdessä. Ongelma ei ole määrällinen, vaan rakenteellinen.

Pääomasijoittaja Timo Ahopelto, kuinka paha työvoimapula ohjelmistoalalla on?
”Vaje on noin 7 000–9 000 osaajan suuruinen. Se lisääntyy noin
2 000 hengellä vuodessa. Se on iso uhka.”
”Jos tätä vajetta ei kurota kiinni, emme voi hyötyä digitalisaatiosta täysimääräisesti. Julkinen sektori ei saa tuottavuushyötyjä, ja yritysten kilpailukyky rapautuu. Emmekä pysty kehittämään kansainvälistä kasvuyrityskenttää.”

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Ahopellon EVA:lle tekemässä selvityksessä ei mainita sulautettuja järjestelmiä eikä software engineeringiä. Kyselyn kohderyhmät yksipuolisesti valittuja:

Arvio 7 000–9 000 osaajan pulasta perustuu kol- meen lähteeseen: Ohjelmistoyrittäjien yrityskar- toitukseen, Tieto- ja viestintätekniikan ammatti- laisten TIVIAn selvityksiin sekä Junction-yhtei- sön maailman suurimman hackathon-koodausti- laisuuden parissa tehtyyn arvioon.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset