*

KVASITIETOYHTEISKUNTA Ei tullut tietoyhteiskuntaa. Tuli markkinointihöpöinen tietoistettu yhteiskunta.

Nokian romahduksen todelliset syyt

  • Nokian romahduksen  todelliset syyt
  • T&T niinpä. Kirjasta puuttuu Nokian suurin virhe!
    T&T niinpä. Kirjasta puuttuu Nokian suurin virhe!

 

Ollila KERTOO muistelmissaan, ettei Nokialla ollut yhtään ohjelmistoasioita ymmärtävää johtajaa.  Uudessa kirjassa haastatellut johtajat eivät vieläkkään ymmärrä Nokia romahduksen syytä. Syy ei ollut JOHTAMISESSA vaan JOHTAJISSA toisin kuin tänään ilmestyvä kirja RINGTONE väittää. Kirjan kirjoittajat ovat strategiakonsultteja,  joten heidän tekemänsä haastattelut keskittyvät vääriin asioihin. Ja kun Siilasmaa tuli Nokia hallituksen 2008, virheet oli jo tehty. 

Nokian teknologian heikkoudet ovat juuri ne, mitkä ovat Applen vahvuudet. Oheinen Hesarin kuukausiliitteen 10/10 kuva Nokian kännykkävalikoimasta 2007-2010 osoittaa tuon karmealla tavalla. Kuva kertoo myös mihin Nokia tuhlasi vuosittain 6 miljardin t&k-rahansa...

 Applen vastaavassa kuvassa olisi jokaista vuotta kohden 1 kännykkä eikä siinä kaikki. Vanhoihin iPhone 3 -malleihin on voinut ladata tämän vuoden mallin softan, siltä osin kuin hw on sallinut. 

Eikä tuossa kaikki. Applen jokaisen laitteen softa sopii hw rajoituksin muihin laitteisiin ja kaikilla on sama kehitysympäristö !!!

Käyttöjärjestelmä sellaisenaan ei ole ratkaiseva tekijä. IPhonen ydin Unix-pohjainen, Androidilla on Linux-ydin. 

Ollilan muistelmista: Nokiassa oli pitkään ollut toimintatapa, jossa jokaiseen puhelimeen tehtiin oma versio käyttöjärjestelmästä.

Ollila muistuttaa muistelmissaan Vanjoen johtaneen Nokiassa juuri sitä yksikköä, jonka olisi pitänyt kehittää vastaus iPhonelle. - Hän oli vastannut uudesta MeeGo-projektista, johon oli palkattu lähes 2 000 ihmistä. Kuitenkin Google toteutti Android-ohjelmistonsa 400 - 500 työntekijällä."

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/47944-applen-vahvuus-on-nokian-heikkous

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (27 kommenttia)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Nokian tuotekehittely-yksikön insinööreillä oli esittää Nokia Oy:n johdolle toimivan kosketusnäyttöpuhelimen prototyyppi jo siinä vaiheessa, kun Apple vasta pohti matkapuhelinbisnekseen siirtymistä, eikä Korean niemimaalla tai Kiinassa tainnut vielä olla edes kännyköitäkään.

Nokian johto oli sitä mieltä, ettei moisille härpäkkeille ole kysyntää ja kielsi prototyypin edelleen kehittämisen.

Kyseinen päätös maksoi tulevaisuudessa kymmeniä, ellei satoja miljardeja euroja ja on osoittautunut maailmanhistorian yhdeksi typerimmistä ratkaisuista.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Yksi syistä, muttei tärkein, jonka esitän blogissani.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

"Nokian johto oli sitä mieltä, ettei moisille härpäkkeille ole kysyntää ja kielsi prototyypin edelleen kehittämisen.

Kyseinen päätös maksoi tulevaisuudessa kymmeniä, ellei satoja miljardeja euroja ja on osoittautunut maailmanhistorian yhdeksi typerimmistä ratkaisuista."

Näinhän se oli. Mutta kuten niin usein, on tulevaisuuteen vaikea nähdä ja siten ennustaa, mitä kannattaa tehdä ja mitä ei.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tuo paljolti harhaista. Nokialla ei koskaan ollut kunnon ohjelmistokehitysympäristöä toisin kun kilpailijoilla. Ja kun mallisto oli kuin kuvassa, Nokia oli tuhoon tuomittu. Myöhästyminen kosketusnäytöissä on lillukanvarsia ...

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Ylemmälle johdolle maksetaan huimia palkkoja ja palkkioita siitä, että osaisivat ottaa näkemystä tulevaisuuteen.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #5

Kysymys oli silloin NYKYISYYDESTÄ, jota Nokian johtajat eivät ymmärtäneet.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #5

Ylin johto myös vaihtuu usein, kun harva kovapalkkainen osaa nähdä oikein ;)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #7

Kyse ei ollut näkemisestä, vaan ymmärryksestä. Ymmärrys puuttuu myös uuden kirjan tekijöiltä.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala Vastaus kommenttiin #8

"Kyse ei ollut näkemisestä, vaan ymmärryksestä."

Tässä tapauksessa sama asia. Eivät ymmärtäneet, mitä kannattaa tehdä = Eivät osanneet visioida mitä kannattaa tehdä = Eivät nähneet mielessään mitä kannattaa tehdä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #9

Eivät ole sama asia. Eivät ymmärtäneet tehtyjen ratkaisujan (50 mallia vuodessa) ja ratkaisujen puutteen (kelvoton kehitysympäristö, Qt jäi kesken) katastrofaalisuutta.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kenties ymmärrämme johtamisen jotenkin toisin, kun en oikein saa kiinni tästä kritiikkisi kärjestä: "Syy ei ollut JOHTAMISESSA vaan JOHTAJISSA toisin kuin tänään ilmestyvä kirja RINGTONE väittää."

Minun silmissäni johtajat tekevät sitä johtamista, jolloin ollaan aivan saman asian ääressä. Johtaminen henkilöityy johtajiin enkä näe tässä kovin suurta eroa.

Mitä tulee järjettömään valikoimaan ja softaan, niin artikkeli ja siten myös varmaan kirjakin toteaa:
"Nokian tuotteiden suurin ongelma Kallasvuon vuosina oli Symbian-käyttöjärjestelmän tulo elinkaarensa päähän. Jokainen tuote vaati oman Symbian-versionsa ja niitä oli pahimmillaan Nokian tuotteissa käytössä yli 50. Tämän takia Nokian t&k-menot karkasivat käsistä."

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Yleisjohta ei pärjää asiantuntijoiden johtajana etenkin jos yrityskulttuuri heikoissa kantomissa.

Symbianista on pubuttu paljon, varsinainen ongelma sen kelvoton kehitysympäristö eikä Qt ehtinyt hätiin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Näinhän se toki on että kehitysympäristö oli surkea. On tavallaan erikoista, että Suomesta on lähtenyt alulle sellaisia kuin Linux ja MySQL saavuttaen menestystä, mutta kaupallisten toimijoiden osalta näissä kehitysympäristöissä on sudittu aika pahasti.

Itse en ole toistaiseksi kovin vaikuttunut myöskään kovasti puhutuista kehitysalustoista ja kasvuympräistöistä sekä ekosysteemistä, joita ollaan kovasti kehittelemässä. Toivottavasti olen väärässä. 2000-luvun alusta lähtien (toki jo aiemminkin) on ollut erilaisia hankkeita esim teleoperaattoreilla, joissa eri toimija ovat suunnitelleet luovansa alustoja esim pienyrityksille tuottaa softaa ja ratkaisuja, mutta aika torsoiksi ovat kaikki jääneet.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #15

Sehän se kun ei montaa sataa riviä C-koodia tarvitsisi että tulkattaisiin Schemeä mikä toimisi 1:1 samanlaisena joka luurissa ja se että kääntäisi sitä Schemeä C:lle mitä voi taas kääntää konekielelle. C ABI kuitenkin binääriyhteensopivuudessa omaa luokkaansa verrattuna C++:ssa.

Ja ne eivät onnistuneet tekemään sitä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Ollilan muistelmista:

”Kukaan meistä, Anssi Vanjoki, Pertti Korhonen tai minä, ei ollut ohjelmistojen asiantuntija. Samoin oli Matti Alahuhdan ja Olli-Pekka Kallasvuon taustan suhteen.
...
Nokiassa oli pitkään ollut toimintatapa, jossa jokaiseen puhelimeen tehtiin oma versio käyttöjärjestelmästä. Nyt yritimme saada yhtiössä aikaan muutosta, jossa saman ohjelmistoalustan pohjalta pystyttäisiin rakentamaan helposti yksi yhtenäinen käyttöjärjestelmä moniin puhelimiin. Suunnitelma oli sinänsä selkeä ja yksinkertainen, mutta vaati isoa kulttuurinmuutosta yhtiön sisällä. Tämä oli kaikkea muuta kuin helppoa. ”Matkapuhelinmiehien” piti siirtyä älypuhelinaikaan.”

Käyttäjän lahtipe1 kuva
Petri Lahtinen

Nokian suomalainen johto, "Dream Team", olisi pitänyt vaihtaa asiantuntevaan johtoon jo -90 -luvulla. Viimeistään silloin, kun Nokian johtoon ryömi poliitikkoja ja vastaavia "hyviä tyyppejä", peli oli menetetty.

Nokia nojasi vuosikymmenien aikana koottuun suomalaiseen INSINÖÖRItaitoon, mm. Saloran tehtailla oli luotu infra radiotekniikalle. Teknilliset korkeakoulut tuottivat erinomaisia insinöörejä, joille vastaavasti maksettiin naurettavaa palkkaa. Asiantuntematon johto kuittasi luodun lisäarvon itselleen optioin ja suurin palkkioin ja jatkoi sitä, mitä he osasivat tehdä, eli ei mitään.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Laitetunte us ok ja logistiikka. Softassa johto harrastelijatasoa.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

> Syy ei ollut JOHTAMISESSA vaan JOHTAJISSA

> Ollilan muistelmista:
> ”Kukaan meistä, Anssi Vanjoki, Pertti Korhonen tai minä, ei ollut ohjelmistojen asiantuntija. Samoin oli Matti Alahuhdan ja Olli-Pekka Kallasvuon taustan suhteen.

Nuo ovat hyvä kuvaus yhdestä keskeisestä sukelluksen syystä. Jos aikoo pysyä nopeasti muuttuvan high tech -alan huipulla, pitää olla kyky nähdä alan tekniseenkin tulevaisuuteen (ei vain kaupalliseen) yhtä kirkkaasti kuin pahimmat kilpailijat. Nokia jäi tässä selvästi kakkoskategoriaan.

> Nyt yritimme saada yhtiössä aikaan muutosta, jossa saman ohjelmistoalustan pohjalta pystyttäisiin rakentamaan helposti yksi yhtenäinen käyttöjärjestelmä moniin puhelimiin.

Tuo taisi jäädä johtalien powerpointeihin, jos edes kunnolla ehti sinnekään. Jotain yksinkertaistusta haettiin, mutta kertaluokkaa liian paljon vanhentuneisiin toimintatapoihin juuttuneena (softassa ja palveluissakin - rauta oli ok).

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Tässä jää sivuun pääsyy tuhoon. Ei ollut kyse vain vääristä valinnoista. Niitä tehdään aina. Isojakin virheitä. Mutta Nokialla ei ollut organisaatiossa keinoa korjata virheet. Se olisi vaatinut mahdollisuuden julkisesti haastaa johto keskusteluun valinnoista.

Tätä mahdollisuutta ei ollut. Jo pian 20 vuotta sitten suunnittelimme operaattoreiden kanssa Kaakkois-Aasiassa mobiilinetin palveluita päästä päähän siis kapulasta verkkoon liudalle palvelimia ja sovelluksiin. Ymmärsimme, ettei ollut älypuhelinta vaan tämä laite oli pc muiden joukossa, vain pienikokoinen.

Kuvasimme minkälainen kapula oli visiomme. Se oli juuri samanoloinen värkki, joka on nyt kädessäni oleva LG G6 puhelin ja palvelut hyvin samat. Ringtonet ja WAP-selaimet olivat jo roskissa.

Eli kyllä keskijohdossa hyvin tiedettiin mitä olisi pitänyt muuttaa tekemisessä. Meni ehkä 5-10 vuotta kunnes asia oli selvä, mutta korjaamaton.

Nokian vastuunkantoa estävä matriisiorganisaatio, johdon haastesuoja ja jatkuvat tarpeettomat organisaatiomuutokset aiheuttivat tuhon. Tilanne oli korjaamaton lopulta, kun suurtyöllistäjä alkoi nyt potkia väkeä pihalle.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Missaat pointin. Kertaa blogini.

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

Itse olen vain osittain tutustunut softan kehittämisessä Nokian Symbianille (S60), mutta heti kun tein "killeri-softaa" yhteen luurin malliin, tuli ongelmaksi miten muille malleille softa tehdään. Lähinnä näyttöjen koot asettivat sen verran ongelmia, että halu tehdä softa usealla Nokia mallille tyrehtyi siihen paikkaan. Ja oli aika noloa kun eräs kotimainen virustorjuntaohjelma teki kiusaa Symbian softan kehitysympäristölle.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Pekka Lähteenmäki höpsii Talouselämässä. Kirja ei ole ”tiedettä”, vaan kehno konsulttiselvitys:

”TIEDETTÄ. Kirja on oikea tutkimus, johon on tehty laajat haastattelut. Se ei
yksinkertaista asioita.”

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

T&T listaa, kuva 2, mitkä ovat Nokian suurimmat virheet. Mutta konsulttien listasta puuttuu se suurin ...

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Eikö viitoskohta ole aika lähellä näkemyksiäsi suurimmista ongelmista?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Jossakin määrin, mutta tuonhan ömainitsee jo Ollila muistelmissaan.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Nokialta puuttui selvästikin johtoryhmästä se yksi yksi tyyppi mikä ymmärtäisi softakehitystä.

Ne tuntui erikoistuneen tekemään asioita rauta edellä, tuottamaan paljon erilaisia malleja täyttämään kaikkia markkinasegmenttejä ja se sitten yks hailee mikä softa siellä on.

Kyllä siinä nyt ihan oikeasti olisi pitänyt olla speksissä sellainen vaatimus, että on mobiilisovelluksille binääriyhteensopiva sovellusrajapinta ja kehitysvälineet helposti saataville.

Symbian tuskin oli 90-luvulla väärä valinta, mutta C++ ja Javaviritykset oli.

Tuohon aikaan olisi pitänyt jättää se Symbian C++ sinne matalalle tasolle varusohjelmistoihin ja oletuksella niin, että binääriyhteensopivuus voi muuttua ja ohjelmointi kömpelöä. Sen päälle olisi sitten voinut tehdä oman sovellus SDK:n.

Temppu olisi onnistunut määrittelemällä sovellukselle koodi + assetit + metafile joka olisi joku zip paketti ja sitten koodille joku Scheme tulkki ja Scheme -> C kääntäjä. Tuohon ollut olemassa valmiit palikat aikoja sitten tai toteutettavissa hyvin helposti, ja hyvin helposti vakioitavissa ja helposti ohjelmoitavissa. Muutaman megan muisti olisi riittänyt niinikään erinomaisesti.

Puhutaan siis asioista joihin olisi riittänyt vaikka yksi kehittäjä 90-luvulla jos nyt olisi edes jonkinlainen C:tä ja Symbian C++:aa ymmärtävä rauta + lowlevel softa-alusta mistä lähteä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset