*

KVASITIETOYHTEISKUNTA Ei tullut tietoyhteiskuntaa. Tuli markkinointihöpöinen tietoistettu yhteiskunta.

Risto Siilasmaa höpsii tekoälystä 2

  • 1: T&T 34/2017
    1: T&T 34/2017
  • 2: Tekesin FINPRIT-ohjelmaan 84-89 liitetty tekoälyohjelma
    2: Tekesin FINPRIT-ohjelmaan 84-89 liitetty tekoälyohjelma
  • 3: Tekesin Finsoft-ohjelman 88-91 neoroverkko-ohjelma
    3: Tekesin Finsoft-ohjelman 88-91 neoroverkko-ohjelma

Risto Siilasmaa toteaa Talouselämässä 38/2017: 

Suomessa ei ole oikeastaan tehty vielä mitään tekoälyyn liittyen. Olemme jälkijunassa” 

Vertaamalla kuvaan 1, on pakko todeta, että Risto Siilasmaa on täysin  pihalla Suomen tekoälyn tilanteesta. Ihme on, jos Siilasmaa vielä ensi vuonna pysyy Nokian hallituksen puheenjohtajana.

Risto Siilasmaa höpsii tekoälystä 1.

Osa 3

 

Sitten vähän historiaa 1980-luvulta.

Vastasin silloin Tekesin ensimmäisestä teknologia ohjelmasta, Tietotekniikan kehittämisohjelmasta (FINPRIT) ja panin pystyyn sen lisäosaksi tekoälyohjelman, kuva 2. Panin sitten pystyyn edellisen jatkoksi FINSOFT-ohjelman, jonka yhtenä  osana oli neurolaskenta, kuva 3.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Nokialla oli AI-kehitysyksikkö mm Ruotsissa 80-luvun puolivälissä. Olin Ruotsissa kaupallisessa edustustossa työskennellyt, ja minultakin kysyttiin kannattaako AI-yksikköä pitää. Suosittelin sen lopettamista, koska mitään merkittävää bisnestä ei tuolle ollut näkyvissä vuosiin. Eikä toden totta ollutkaan.

Mitä tulee Nokian puhelinpuuhiin, uhoon ja tuhoon niin siitä seuraavaa. Nokialla kyllä tiedettiin minkälainen tämän vuosituhannen älypuhelimen tuli olla toiminnallisesti. Olin yksi sadoista tai useammasta, jolle ei asiassa ollut mitään epäselvää. Määrittelimme Aasiassa ollessa jo 17 vuotta sitten vaatimukset kilpailukykyiselle älypuhelimelle ja sen palveluille. Se ei suuresti poikkea nykyään olevista laitteista ja palveluista missään suhteessa.

Vastustimme älypuhelin- sanan käyttöä, koska tyhmäkin tajusi, että uudet laitteet olivat pc-laitteita, joissa oli myös puhelintoiminto. Oli myös selvää, että pääosa käytettävistä sovelluksista oli ja tulisi olemaan samoja nettisovelluksia kuin muissakin pc-laitteissa. Erityisiin mobiiliversioihin ei ollut tarvetta, kunhan päätelaitteen CPU-teho, muisti, varusohjelmat sekä käyttöjärjestelmän tuki ja näytön koko oli riittävä. Näytön oli toki pakko olla kosketusnäyttö laitteen koon pitämiseksi pienenä ja eri näppäimistöversioiden käyttämiseksi.

Suurin virhe oli olettaa, ettei tavallinen pulliainen juuri ostaisi kalliita laitteita. Sehän oli todettu pupuksi jo GSM-puhelimien tultua. Niiden hinnat olivat vuosia korkeat ja käyttö myös. Silti myynti kasvoi räjähdysmäisesti. Laitteiden hyödyt olivat useimmille niin suuret. Hyötyjen oppiminen vei aikaa.

Kuluttajakyselyillä ei tehnyt mitään, koska pääosa heistä ei lainkaan ymmärtänyt uuden tekniikan mahdollisuuksia. Tuijotettiin vain hintaa ja todettiin, että ei tarvetta, liian on kalliskin.

Nokian johto oli yhtä hidasälyistä ja vanhaan kangistunutta kuin asiakkaansa. Siksi ei rohkeasti viety uutta visiota tuotantoon vaan viriteltiin uusia ringing toneja ja leikittiin onnettomien WAP-sovellusten kanssa sekä rakenneltiin niille koomisia bisnescaseja näin hieman kärjistäen kuvattuna.

Eipä silti, operaattorit olivat yhtä hidasälyisiä ja ne yhdessä Nokian ja Ericssonin kanssa itseasiassa enemmänkin jarruttivat kehitystä internetin käytön paremmin mahdollistavissa mobiilipalveluissa kuten esimerkiksi sujuvan nettiselailun tuottamisessa, joka oli se tarve eikä mobiililaitteen pelit.

Apple käytti tilaisuuden hyväkseen. Se oli mahdollista, koska päätökset siellä teki pari ukkoa, Nokialla oli kymmeniä ja satoja söhläämässä saman prosessin kanssa ja lopputulos eli hitaus ja kompromissit tiedämme. Joukossa tyhmyys tiivistyy ja vastuu liudentuu, vaikka joukko olisi yksilötasolla fiksua.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Niinpä.

Ollila muistuttaa muistelmissaan Vanjoen johtaneen Nokiassa juuri sitä yksikköä, jonka olisi pitänyt kehittää vastaus iPhonelle. - Hän oli vastannut uudesta MeeGo-projektista, johon oli palkattu lähes 2 000 ihmistä. Kuitenkin Google toteutti Android-ohjelmistonsa 400 - 500 työntekijällä."

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

Kukahan vastasi Nokiassa uusien insinöörien ja teknikoiden rekrytoinneista sillloin vanhaan hyvään aikaan. Tiedän varsin monen pätevän henkilön tulleen torpatuksi, kun eivät pärjänneet palikkatesteissä ja näin nuoret testauspsykologit eivät suositelleet työnhakijoita esimiehilleen.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Ei voi olla totta:

”Maanpuolustuskurssin tiloissa järjestetty ensimmäinen päivä keskittyi teoriaan. Sen aloitti Nokian ja Teknologiateollisuuden hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa, joka opiskeli kesällä tekoälykurssin Stanfordin yliopistossa.”

http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/ict/maanpu...

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset