*

KVASITIETOYHTEISKUNTA Ei tullut tietoyhteiskuntaa. Tuli markkinointihöpöinen tietoistettu yhteiskunta.

Skenaariohöpöä roboteista

  • Skenaariohöpöä roboteista
  • Skenaariohöpöä roboteista

Skenaariot ovat mahdollisia  tulevaisuuspolkuja. Tutkimuksessa Jari Kaivo-oja etc. on pohjana käytetty Kurzweilin hypoteesia teknologisesta singulaariteetista, kuvat, joka perustuu tietokoneiden kapasiteetin kasvuun. Sen mukaan tietokoneen kyvykkyys tulee ylittämään ihmisen kyvykkyyden  joskus vuosisadan puolivälissä. Valitettavasti tuo median hellimä hypoteesi on puhdasta roskaa. Määrä ei muutu laaduksi. Tulevaisuuspolku ei siis ole validi.

Kaivo-oja, Jari, Roth, Steffen & Westerlund, Leo (2017) Futures of Robotics. Human Work in Digital Transformation. International Journal of Technology Management, Vol. 73, No. 4, pp. 176-205.  

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän aesalli kuva
Arto Salli

Epäilemättä tietokoneiden puhdas ”laskentakapasiteetti” tulee ylittämään ihmisaivot jossain vaiheessa, hyvin mahdollisesti jo lähivuosikymmeninä. Tästä ei kuitenkaan laisinkaan seuraa, että kone samalla ylittäisi ihmisen älyllisessä kapasiteetissa. Todellakin, määrä ei korvaa laatua!

Tahtoisinpa nähdä milloin mikään kone pystyisi esim. löytämään tai todistamaan edes yhden uuden mielenkiintoisen matemaattisen tuloksen, ilman että tutkijat ovat ensin ohjelmoineet eli neuvoneet koneen yksityiskohtaisesti suorittamaan raaalla laskentavoimalla nimenomaan kyseisen tehtävän.

Odottelen siis edes yhtä ja ensimmäistä todistetusti koneiden itsenäisesti ratkaisemaa matemaattista ongelmaa. Meneekö 500 tai 5000 vuotta? Ennen sitä yleisestä tekoälystä (GI) kohkaaminen on lähinnä lapsellista hypetystä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Most semiconductor industry forecasters, including Gordon Moore, expect Moore's law will end by around 2025.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Moore ajatteli 2D. Teollisuus menee 3D.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #4
Käyttäjän aesalli kuva
Arto Salli

Vaikka näin olisikin, rinnakkaisuutta lisäämällä voidaan laskentakapasiteettia kasvattaa periaatteessa ”lähes” rajattomasti. Sitten kun ei enää pystytä tiivistämään prosessoreita ja muita komponentteja, voidaan taas vaihteeksi alkaa rakentamaan yhä suurempa koneita. Mikään ei teknisesti estä rakentamasta vaikka kuutiokilometrien kokoisia, tai vielä paljon suurempiakin tietokoneita.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #8

Sähkön valtava kukutus estää.

Käyttäjän aesalli kuva
Arto Salli

No, voidaan rakentaa lähemmäs aurinkoa, jolloin energiaa taatusti riittää. Tai sitten tulevaisuuden supertietokone ja ydinvoimala paketoidaan yhteen... ;)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #10

Kyse ei ole laskentakapasiteetista. Määrä ei muutu laaduksi.

Käyttäjän aesalli kuva
Arto Salli Vastaus kommenttiin #11

Aivan, ja niinhän itsekin totesin jo ensimmäisessä kommentissani. Enkä täten veläkään ymmärrä miten koneet saataisiin ratkaisemaan esim. avoimia matemaattisia ongelmia, vaikka koneiden laskentavoima kasvaisi biljoona-, tai enemmän, kertaiseksi. Ns. yleisen tekoälyn kehittäminen ei ole edes lapsen kengissä vielä, onko oikeasti mitään oleellista edistystä tapahtunut koko tietotekniikan aikakautena? Epäilen.

Silti myös pelkän laskentavoiman kasvattaminen on erittäin tärkeää ja hyödyllistä lukemattomien muiden käyttökohteiden takia.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Olen odottanut blogistin kannanottoa Kurzweil:n 2045 skenaarioihin.
Pikkuisen pidempi blogi olisi edukasiivista mannaa....

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Kurzweil ei tunne aivoja. Ei kukaan tunne. Puolet aivoista on neuroneja kontrolloivia glia-soluja, joita ei voi kuvaantaa. EU:n ja USA:n miljardien eurojen aivojen mallintamisprojeltit ovat toivottomia yritteitä.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Nämä kirjoittajat eivät tunne tietotekniikkaa, eikä siten robotiikkaakaan.
Olen yrittänyt päästä Kaivo-ojan juttusille näistäkin asioista, mutta hän sanoo, että ainoa tapa edistää asiaansa on kirjoitella kansainvälisiin lehtiin ja konferensseihin, missä saisi palautetta työstään. Suomessa ei minkäänlaista vertaiskeskustelua tieteestä käydä.
Siksikin on mahdollista, että EU-rahoitteisiin hankkeisiin lähtee vain valtiotieteilijoitä ja yhteiskuntatieteilijöitä ja yliopiston harrastelijoita, koska saavat rahoituksen työnantajaltaan.

Kaivo-oja toisessa kirjassaan mainostaa, että boheemit pelastavat maailman, kun robotit tulossa. Kovin vilkas on mielikuvitus hänellä: http://esseepankki.tiimiakatemia.fi/boheemia-bisne... Ei kumma, ettei halua sivistynyttä keskustelua itse asiasta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset