KVASITIETOYHTEISKUNTA Ei tullut tietoyhteiskuntaa. Tuli markkinointihöpöinen tietoistettu yhteiskunta.

Robotilla muka tunteet

  • Vuonna 2013 iltasanomat meni halpaan
    Vuonna 2013 iltasanomat meni halpaan
  • Huomenta Suomi meni samaan halpaan vuonna  2017
    Huomenta Suomi meni samaan halpaan vuonna 2017

Robotilla muka tunteet  

11.6.2013 Lauri Gröhn 

Iltasanomien toimittaja on mennyt halpaan kuvaillessaan Pentti Haikosen demorobotin tunteita (kuva 1). 

Jo 80-luvulla esiteltiin demoja tekoälystä, joiden perusteella maallikko saattoi harhautua kuvittelemaan, että jotain merkittävää olisi tulossa. Ei ole vieläkään tullut.

Höpöä wikissä: "Haikonen katsoo siis, että tietoisuus on ennen kaikkea prosessi, ja että se voi emergoitua spontaanisti autonomisissa agenteissa, joilla on sopiva ja riittävän monimutkainen hermoverkoston inspiroima arkkitehtuuri. Saman näkemyksen ovat jakaneet mm. Freeman[8] ja Cotterill.[9] Haikosen esittämän arkkitehtuurin yksinkertaisempi toteutus ei vielä saavuttanut tietoisuutta, mutta ilmaisi tunteita odotetusti.[10]"

Kuvan 1 demo esitettiin vuoden 2013 kaltaisena 18.9.2017 Huomenta Suomessa, kuva 2.

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/142317-robotilla-muka-tun...

 

Nainen tuossa kuvassa on Christina Andersson: 

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/202860-konsulttihopoa-rob...

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Tulee mieleen vanha sanonta "Esse est percipi" -- oleminen on havaituksi tulemista. Nuo tutkijat ovat siis kallistuneet sille kannalle, että niin on miltä näyttää? Jos robotti osaa uskottavasti esittää tunteellista niin silloin sillä on tunteet?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tunteiden simulointi ei tuota tunnetta.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Tunnereaktioita voidaan simuloida ja tuottaa roboteillakin tai muilla koneilla. Mutta tosiaan kone ei reaktioistaan huolimatta ole tietoinen tunteista, joiden ilmituloa imitoi.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #5

Tuo on tietysti totta.

Vain tietoinen taho voi tietää oman tietoisuutensa. Muut voivat vain arvailla. Periaatteessa emme voi tietää toisistamme, olemmeko vain robotteja vai oikeita ihmisiä. Käytännössä -- ainakin niin kauan kuin robotit ovat pienenä vähemmistönä -- lienee käytännöllisempää olettaa toisistamme, että olemme oikeita ihmisiä.

(Sosiaalisen median kontekstissa kannattaa huomata, että tietyt tahot kehittelevät jo täydellä teholla mielipidekirjoittajarobotteja.... Kohta meidän ihmisten ei enää tarvitse vaivautua edes keskustelemaan kun robotit tekevät sen puolestamme... :/)

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #6

Se on pelottava näkymä. Pääosin ihmiset eivät edes tiedä robotiikan ja tietotekniikan käytöstä tällä hetkellä.

Kansalaisten urkinta, jota erityisesti jenkkien 16 jo tunnettua vakoiluorganisaatiota harrastavat perustuu kaiken mahdollisen datan keräämiseen kaikista mahdollisista ihmisistä. Henkilöiden profiilit luodaan ja analysoidaan ohjelmallisesti valtavalla konekapasiteetilla. Yleinen luulo on, ettei tietojen keruu haittaa, koska eihän kenelläkään ole aikaa sellaista datamäärää käsitellä. Enemmän väärässä ei voisi kansalainen olla, Suomessakaan.

Ihmisten mielipiteiden seuranta ja niihin vaikuttaminen on jo pitkään ollut suuri mutta näkymätön yritystoiminnan haara jenkeissä. Englannissa, Saksassa, Ranskassa, Venäjällä, Intiassa ja Kiinassa se on ymmärtääkseni hallitusten käsissä olevaa toimintaa myös tekniikan osalta.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Saatat olla oikeassa tai väärässä. Moni tutkija, jonka uskonto on tieteellinen maailmankatsomus, pitää ihmistä vain koneena. Siten ihmisellä olevat tunteet ovat biologisen koneen sisäisiä ominaisuuksia. Ja emmehän tiedä eritellä edes mikä tunne tai tietoisuus on. Olimme sitten koneita tai emme. PS. Itse tunnen olevani koira. Aina toisen koiran tavatessani meillä on aidosti hauskaa ja ymmärrämme toisiamme loistavasti. Ota näistä tuntemuksista selvää.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Tulee mieleen myös sellainen apukysymys kuin Jumalan olemassaolo. Onko Jumala olemassa heti kun joku uskoo siihen? Kysymys on siis siitä, "missä" Jumala on olemassa: uskojan mielessä vaiko sen ulkopuolella?

...Haikonen katsoo siis, että tietoisuus on ennen kaikkea prosessi...

Prosessi on tulkinta ja se on olemassa havainnoijan mielessä. Havainnoitsijan mieli järjestelee havaintoja ja luo monesta eri havainnosta koosteen, esimerkiksi prosessin. Tuo kooste on kuitenkin olemassa vain havainnoijan mielessä. Kasa paperia ja painomustetta voi meidän silmissämme vaikuttaa kirjalta, mutta kasa paperia ja painomustetta ei itse tiedä olevansa kirja.

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Kaikki jumalat taivaat ja helvetit ovat vain mielessäsi. Just niin ja hei vaan, näin se menee ;D

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Tietoisuuteen liittyy kysymys kuinka laajasti ja syvällisesti tiedostaja (robotti) pystyy tunnistamaan itsensä ja ympäristönsä ja sen tarpeet.
Haikosen neuroverkko kuulostaa niin alkeelliselta, että ilman samantapaisia havainnointijärjestelmiä mitä ihmisellä on oppimiskykyineen, hänen robottinsa eivät pääse tiedostamisessa edes alkuun. Pelkkä Gödelin numerointi ei riitä pitkällekään.

Olen katsellut Haikosen demoja mm. Tekoälypäivillä sekä youtubessa. Mekaniikan tasolla hän on taitava, mutta jossakin pisteessä rajansa löytyvät. Minulla on tässä hänen kirjansa "The Cognitive Approach to Conscious Machines" (2003). Se esittelee erilaisia taksonomioita, systeemisiä järjestelmiä, alkeellisia arkkitehtuureita, palikkamaailmoita ja kielen tunnistusta. Nehän ovat yritelmiä tietoisuuden suuntaan...

Luin juuri Christina Anderssonin ja Jari Kaivo-ojan kirjan Boho-hobo-business, kun Jari kieltäytyi keskustelemasta systeemien teoriasta, mistä hän luulee jotakin tietävänsä. Sen teema "Boheemit pelastaa maailman" on ihan naurettava, samoin sisältökin. Kaivo-oja väitti, että se on ollut yksi arvostetuimpia talouskirjoja pitkään aikaan. Ilmeisesti talouskirjoilla ei ole mitään arviointikäytäntöä: "everything goes", jos teksti vaan on vetävää.

Paljon on siis ilmassa pseudo-tietoa. Monet yrittävät päästä osingoille sen avulla.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Tekoälyn tutkija Sandra Wachter vaikuttaa sekä Oxfordissa että Berliinissä ja suhtautuu varsin varovaisesti algoritmeihin, joilla robottiin saataisi eettisyyttä ja tunnetta mukaan. Jos laite vahingoittaa tai ajaa ihmisen päälle, niin ei se vielä nykyään paljon hetkauta laitteen sosiaalista sisäistä tunnetta.
Ao. linkissä on El Mundon Wachterin haastattelu, jonka otsikossa kysellään, pitäisikö robotin maksaa veroa.
http://www.elmundo.es/papel/historias/2017/09/26/5...

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Kyllä toki voidaan robotti ohjelmoida "tuntemaan" eli siis osoittamaan myötätuntoa tai vaikka häpeää. Se on kuitenkin samanlaista kuin psykopaattisen murhaajan katumus. Se ei ole aitoa eikä se kehity ja kata uusia tilanteita, jollei robottia ole siihen tarkalleen ohjelmoitu. Sellaisen oppimisen koodia en usko voitavan koodata.

Kyse on liian monien tekijöiden puntaroinnista ennen reaktiota tai päätöstä. Eläimistä vain ihminen pystyy tähän. Ja mekin joudumme tilanteisiin, joissa on vaikea tehdä moraalisesti oikeaa päätöstä, jos sellaista aina edes on.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Kohta on markkinoille tulossa oikeita älyautoja.
Jos se ajaa ihmisen päälle, se alkaisi voivottelemaan ja pyytelemään anteeksi tai sitten alkaisi haukkumaan alle jäänyttä.
Jos auto ajaisi päin pylvästä se alkaisi parkumaan ja itkemään että sattuu niin pirusti.
Äly myös tunnistaisi jokaisen autoon tulijan, auto kohteliaasti kysyisi mitä kuuluu ja toivottaisi tervetulleeksi.
Halvinkin autoäly hetkessä oppisi hallitsemaan ympäristöäkin: "Voi helevetin ukko kun siinä suojatiellä kuppaat, pysyisit kotona." tai äly kailottaisi että "Saakelin kuski kun törmäilet" Kuljetta opettaisi älylle tarvittavat repliikit eri tilanteisiin.
Myös auton sisällä käytävät keskustelut äly oppisi hetkessä.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Enpä luottaisi Sandra Wachteriin, sillä hän on juristi ja sosiaalisen etiikan tutkija, joten ei tunne koneälyä oletusarvoisesti juuri lainkaan. Itse olen toteuttanut sitä kauan 1980-luvulta alkaen,samoin systeemisyyttä, ja ymmärrän tietoisuuden haasteet sisältäpäin: koneen tasolta. Enpä lähtisi rakentamaan konetta, jossa on myös korkeimmat tietoisuuden tasot, mutta eri piirteitä voisi tapauskohtaisesti demota (se jää kyllä kauas käytännöstä).

Wachter kuuluu samaan joukkoon kuin Kaivo-oja.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Ehdotin älystysveroa vuonna 1996:

2/26/97Lauri Gr|hn

Älystysvero parempi vaihtoehto kuin bittivero tai robottivero
Mita alystysvero on?
Alystysvero, AV (Intelligence tax, ITx) perustuu siihen, etta lukuisat
tuotteet sisaltavat muistiyksikoita (RAM, EPROM...), joiden valityksella
tuotteiden ominaisuudet merkittavasti paranevat. Kyseessa voi olla lelu
tai rannekello, laskin tai tietokone, matkapuhelin tai puhelinkeskeskus.
Useimmiten tuote voidaan luokitella kuuluvaksi ns. sulautettuihin
jarjestelmiin (embedded systems, suomalaisen termin lanseerasi 80-luvun
alussa Lauri Grohn). Alystysveron ideana on verottaa tuotteiden
"alykkyytta" pitaen tuotteen muistin maaraa (poislukien korput, romput
jne.) alykkyyden mittana. Alystysveroa kerataan tuotteiden myyjilta
siina maassa, missa tuotetta kulloinkin myydaan. Vero voisi olla luokkaa
markka megabitilta.

AV kaytannossa:

AV ei hairitse kilpailua, koska sita ei kerata valmistajilta, vaan
jalleenmyyjilta siina maassa, jossa AV on kaytossa.
AV on helppo toteuttaa ja eri maissa on mahdollista kayttaa eri asteikkoja.
AV antaa aivan uuden mahdollisuuden seurata tietotekniikan leviamista
tullitilastojen avulla. Nykyisin kenellakaan ei ole kasitysta sulautettujen
jarjestelmien statistiikasta, vaikka sulautetut jarjestelmat ovat ns.
tietoyhteiskunnan tarkein tekija.
AV ei loukkaa kenenkaan oikeuksia. Kayttajat eivat maksa aktiivisuudestaan,
kuten esimerkiksi bittiverossa, vaan siita etta saavat parempia tuotteita.
AV ei haittaa tuotannon robotisointia, eika esta yrityksia kehittymasta.
Jokainen maa voi paattaa AV:ta riippumatta siita, millaisia ratkaisuja
muut tekevat.
AV ei ole ristiriidassa EU:n kilpailulainsaadannon kanssa, koska myos
kotimaiset tuotteet joutuvat verolle.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Luin tämän kirjan jo 70-luvulla:

Central to the story is an artificial intelligence named H.A.R.L.I.E., also referred to by the proper name "HARLIE"—an acronym for Human Analog Replication, Lethetic Intelligence Engine (originally Human Analog Robot Life Input Equivalents).

HARLIE's story revolves around his relationship with David Auberson, the psychologist who is responsible for guiding HARLIE from childhood into adulthood. It is also the story of HARLIE's fight against being turned off, and the philosophical question whether or not HARLIE is human; for that matter, what it means to be human.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/When_HARLIE_Was_One

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn
Käyttäjän jesper kuva
Tero Ruokamo

Tietoisuus ja itsetietoisuus helposti sekaantuvat näissä tekoälyasioissa. Tunteva olento on automaattisesti myös tietoinen eli tajuinen olento. Ihmisen lisäksi jotkut eläimet tunnistavat itsensä peilistä, eli ne ovat myös itsetietoisia.

On tietysti järkevä hypoteesi, että koneillakin voisi olla tietoisuus. Ei sitä kuitenkaan automaattisesti voi olettaa.

Käyttäjän JuhaMakkonen1 kuva
Juha Makkonen

Ihan scifinä heitän seuraavaa. Mitäpä jos kaukana tulevaisuudessa kyetään rakentamaan robotti molekyyleistä joilla on myös hermoverkosto? Tämä olisi siis ohjelmoitavissa oleva robotti. Eikös sitten näiden (heidän?) tunteensakin olisi elävän olion kaltaisia?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset