*

KVASITIETOYHTEISKUNTA Ei tullut tietoyhteiskuntaa. Tuli markkinointihöpöinen tietoistettu yhteiskunta.

Hesari höpsii digimurroksesta

  • Kuva 1
    Kuva 1
  • Kuva 2
    Kuva 2

Digimurros  oli jo 80-luvun alussa: 

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214583-suomen-digitalisoinnin-hist...

 

Toisaalta

"Northwesternin yliopiston professori Robert Gordon uskoo, että tietotekniikan vallankumous on jo nähty: se alkoi 1960-luvulla ja saavutti huippunsa vuosituhannen vaihteen it-kuplan tienoilla. 2000-luvulla innovaatiot ovat Gordonin mukaan lähinnä liittyneet viihteeseen ja tehneet laitteista pienempiä. Koko talouden tuottavuus ei ole kuitenkaan enää juuri kasvanut." http://www.hs.fi/talous/a1450497408533

Robert J. Gordon's, a Northwestern University economist whose 2000 paper 

Does the ‘New Economy’ Measure Up to the Great Inventions of the Past?” 

included a damning comparison of the flood of inventions that occurred a century ago with the seeming trickle that we see today. Consider the new products invented in just the ten years between 1876 and 1886:

internal combustion engine, electric lightbulb, electric transformer, steam turbine, electric railroad, automobile, telephone, movie camera, phonograph, linotype, roll film (for cameras), dictaphone, cash register, vaccines, reinforced concrete, flush toilets. The typewriter had arrived a few years earlier and the punch-card tabulator would appear a few years later.

And then, in short order, came airplanes, radio, air conditioning, the vacuum tube, jet aircraft, television, refrigerators and a raft of other home appliances, as well as revolutionary advances in manufacturing processes. (And let’s not forget The Bomb.) The conditions of life changed utterly between 1890 and 1950, observed Gordon. Between 1950 and today? Not so much.

http://www.roughtype.com/?p=1603

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

"...innovaatiot ovat Gordonin mukaan lähinnä liittyneet viihteeseen ja tehneet laitteista pienempiä."

Ainakin tämä väite on helppoa kumota, että innovaatiot olisivat vain näin rajoittuneita.

Ne jotka tällä hetkellä työskentelevät viimeisimpiä softatyökaluja hyödyntävissä organisaatioissa jo omasta kokemuksesta tietävät miten valtavasti työn tehokkuuteen on kyetty esimerkiksi viimeisten viiden tai kymmenen vuoden aikana vaikuttamaan paremmilla softainnovaatioilla. Jo laaja-alaisempi tiimityövälineiden hyödyntäminen ja siitä saavutettavat hyödyt ovat merkittäviä.

Tuskin sentään itse olen elänyt työelämässä todellisuudesta poikkeavassa kokemusympäristössä, kun tämä on tullut jo käytännön työssä esiin.

Esimerkiksi kymmenen vuotta sitten ei voitu edes kuvitella minkälainen mahdollisuus suuremmissa organisaatioissa syntyy uusien tiimityövälineiden kautta, kun työskentely yli organisaatiorajojen helpottuu ja siiloutumisongelma vähenee, sekä hiljainen tieto jää talteen välineisiin. Ollaan jo pitkällä siitä, kun aikanaan se sähköposti oli se töiden hoitamisen väline. Vielä se sitä on useissa organisaatioissa, mutta paljon on muutosta tapahtunut.

Nyt on tullut uusia startup-yrityksiä markkinoille tarjoamaan esimerkiksi kanny applikaatioita, jotka mahdollistavat mikrotyön myymisen. Tätä on jo ollut joitakin vuosia, mutta nyt on tulossa uudenlaisia palveluja. Tämä mahdollistaa aivan erilaiset työmarkkinat. Jos ei seuraa viimeisimpää softakehitystä, ei voi tietää todellsita tilannetta.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Uudenlaisia ja uudenlaisia. Tiimityökaluja markkinoitiin jo ennen internettiä. Yksittäisten tuotteiden luettelu ei kelpsa todisteluun.

Sotateollisuuttaa on turha mainostaa murroksen airueena.

Kohinaa on paljon.

Ihmiskunnan innovatiivisuus per capita on laskenut jo pitkään, kuva 2. https://www.newscientist.com/article/dn7616-enteri...

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

"Ne jotka tällä hetkellä työskentelevät viimeisimpiä softatyökaluja hyödyntävissä organisaatioissa jo omasta kokemuksesta tietävät miten valtavasti työn tehokkuuteen on kyetty esimerkiksi viimeisten viiden tai kymmenen vuoden aikana vaikuttamaan paremmilla softainnovaatioilla. Jo laaja-alaisempi tiimityövälineiden hyödyntäminen ja siitä saavutettavat hyödyt ovat merkittäviä."

Mistä sitten johtuu, että softafirmat tarvitsevat tuhansia työntekijöitä ja satojen miljoonien kustannuksia esimerkiksi terveydenhuollon ohjelmistojen sovittamiseen Suomen oloihin? Epäilen vahvasti, että ohjelmointityön tuottavuus on jäänyt 60-70-luvuille eli on edelleen luokkaa "5 riviä valmista ja testattua koodia päivässä". Ongelma on siinä, että todella lahjakkaita koodareita, jotka tekisivät yksin koko ohjelmiston, on harvassa. Siksi yksinkertaistenkin ohjelmien tekemiseen tarvitaan tiimejä ja lisäksi suuri joukko eritasoisia päälliköitä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset