*

KVASITIETOYHTEISKUNTA Mediakritiikkiä. Tulevaisuus ei tuonutkaan tietoyhteiskuntaa, tuli vain tietoistettu yhteiskunta.

Hakkuut tuhoavat Suomen hiilinieluja

  • Wohlleben
    Wohlleben

Metsänhakkuulla voidaan ehkä saavuttaa hiilineutraalisuus, mutta hakkuut heikentävät hiilinieluja ja siten  voimistavat ilmastonmuutosta, kuva.  

 

"EP:n ympäristövaliokunnan mukaan suunnitellut hakkuut muuttavat metsän hiilinielun sijaan hiilidioksidin lähteeksi":

https://suomenkuvalehti.fi/tarinoitatieteesta/emme-havinneet-vaan-saimme...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (33 kommenttia)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Antero Ollila ei blogissaan näytä ymmärtävän, mistä hiilinieluissa on kyse:

http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240036-...

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Ei kai kukaan hänen blogejaan seurannut sitä odottanutkaan...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Eikä Laurikaan ymmärrä näemmä mitään hiilinielusta. Hakkuista voimme olla samaa mieltä, mutta Suomessa pitää laittaa uusia taimia tilalle kasvuun ja siksi hakkuun jälkeen nousee uusi puusukupolvi, joka jatkaa hiilen nielemistä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Olet täysin pihalla. Katsopa kuvaa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Höpö höpö itse olet pihalla kuin lumiukko. Taimikko nielee hiiltä enemmän kuin päätehakkuuiässä oleva metsä. Ikimetsiä Suomessa ei enää ole hakattavaksi, joten kivihiiltä ei meidän metsistä juuri tule, joten saksalaiset ja stadilaiset saavat hankkia kivihiilensä jostain muualta.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #6

Olet pihalla. 1-1=0
Luepa nyt tuon kuvan teksti.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #7

Olen lukenut sen tekstin, eikä siinä ole mitään ristiriitaa minun näkemyksen kanssa.

Suomen metsät ovat hiilinielu, koska metsien kasvu sitoo enemmän hiiltä kuin mitä sitä vapautuu metsien käytön ja luonnollisen poistuman vuoksi. Suomen kasvavat metsävarat ovat vähentäneet ilmakehässä olevaa hiilidioksidin määrää jo vuosikymmeniä.

Jos metsää hakataan ja puutavarasta rakennetaan vaikkapa hirsitaloja joiden ikä on yli sata vuotta, ennättäää uusi taimikko kasvaa hakkuukypsäksi niellen samalla hiiltä itseensä. Se jos hakkuut poltetaan kaskena ei ole mielekästä hiilinielun kannalta, mutta uusi taimikko nielee silti hiiltä, vaikka hakkuun puille tehtäisiin mitä tahansa.

Systeemin juoni on siinä, että hakataan vähemmän mitä uutta kasvaa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #8

Et vieläkään ymmärtänyt. 1-1=0
Lue nyt vihdoin tuon kuvan teksti.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #9

Merien ja metsäalueiden on kummankin arvioitu sitovan ja varastoivan noin neljänneksen maailman hiilidioksidipäästöistä. Ihmisen toiminnalla on vaikutusta hiilinielujen kokoon ja säilymiseen. Istuttamalla metsiä voidaan kasvattaa hiilinieluja ja vastaavasti metsää hävitettäessä hiilidioksidia vapautuu uudelleen ilmakehään. Jos hakkuut ylittävät metsän kasvun ja metsän hiilivarasto pienenee, metsä muuttuu hiilenlähteeksi.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #10

Unohtuiko metsän jättäminen hakkaamatta?

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen Vastaus kommenttiin #11

Katsoin kuvaa. Nyt puhutaan parin vuosikymmenen ajasta. Ruskohiilen muodostuminen kestää kymmeniä miljoonia vuosia, se ei tässä nyt auta.

Onko sitten niin, ettei Suomen ilmastopaneelikaan ymmärrä hiilinielua, kun toteavat että hakkuita lisättäessä Suomen hiilinielu silti netosti kasvaa, vaikka kasvu hidastuu jonkin aikaa.

Ne puun energiakäytön kestävyyslaskelmat voi olla EU:n saiteilla ja alan tieteellisissä julkaisuissa tutustuttavissa, mikäli niitä kommentoida haluaa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #14

Tuo loppu ei ole olennaista. Hiilinielu ei synny hakkamalla ja istuttamalla. Katso kuvaa uudestaan.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen Vastaus kommenttiin #15

Metsien energiakäytön kestävyyden arvioitsijoilla uskon olevan nämä metsien hiilen varastoitumismekanismit mukana laskelmissa. Massataseessa yksi hiilimatomi sitoutuneena puumassaan vastaa yhtä hiiliatomia sitoutuneena humukseen. Kyse siis siitä ajasta ja aikaan vaikuttavista monimutkaisista tekijöistä, miten hiili kiertää faasista toiseen, kaasusta kiinteäksi ja päinvastoin.

Silti näissä laskelmissa on suuria epävarmuustekijöitä.
http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/24...

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #22

Kaadetun puun hiili ei siirry maaperään.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen Vastaus kommenttiin #23

Tämänlaatuisesta ajattelusta lienee syntynyt väärinkäsitys, että "Suomen metsät poltetaan energiaksi". Kun energiakäyttöön menee pienehkö ylijäämäosa puunjalostuksesta ja tämän uuden puumassan kasvu kompensoi.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #33

Sellu- ja paperituotteiden elinkaari on vain 4-5 vuotta. Biopolttiaine on samantien ilmassa...

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Eija-Riitta Korhola ei blogissaan ymmärrä mistä hiilinieluissa on kyse.
http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239957-...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Otsikon kanssa helppoa olla samaa mieltä. Hakkuut tuhoavat hiilinielua, ei pelkästään Suomessa vaan kaikkialla missä hakataan metsiä.

Suomessa kuitenkin hoidetaan jälkihoito niin, että uusi taimikko korvaa hakatun hiilinielun uusiutumisen. 1-1 juttusi ei oikein wörki, kun siitä yhtälöstä olet tarkoituksella unohtanut, uuden taimikon. 1-1+ uusi kasvu on oikeampi yhtälö.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Lue nyt tuon kuvan teksti. Pääsana on "valtaosa".
1 - 1 = 0

Käyttäjän JanisPetrus kuva
Juha Hämäläinen

Wohlleben on tuttu mies jo Saksan ajoilta ja olen samaa mieltä herran kanssa ja on sen muutkin todenneet, että suurin osa puiden keräämästä hiilestä on maaperässä.

Tuossa on Suomen ongelma, kun biotalouskiimassa möyritään, revitään ja raiskataan maapohja, jossa varastoja on enemmän, kuin itse puussa. Parasta on katsella, kuin kauhukuormaaa repii kannotkin ja tilukset on kuin pommituksen jäljiltä.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No kun puuntaimi istutetaan, niin siinä menee 20 v ja hiiltä kertyy sitten siinä jotain 15--20 tonnia hehtaari ja kun puu on 120 v vanha se kerää hiiltä siinä 200 tonnia hehtaari ja sitten jos puu on 200v vanha, se kerää vain hiiltä siinä 120 tonnia hehtaari ja sitten vanha puu luovuttaa hiiltä ja samalla lahoaa ja metsän maaperäkin kerää hiiltä ja juuristot. Maailmassa oli metsiä 8000 vuotta siten 62 miljoonaa neliökilometriä ja nyt metsiä on 40 miljoonaa neliökilometriä ja pahin ongelma on sademetsien hakkuut koska niitä ei kait istuteta ja metsiä häviää maailmalla kait jotain 10 miljoonaa hehtaaria muistaakseni vai?Metsiä E O Wilson ehdotti Harvardi Yliopistosta, että metsäautotien varteen hakataann ensi kaistale ja sitten annetaan sen rauhassa hyvin metsittyä ja se metsittyy viereisestä täysmetsästäkäsin ja sitten hakataan uusi kaistale ja tämäkin sitten metsittyy viereisestä täysmetsästäkäsin. Wilson on kuollut kait?

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Luontoa tietenki pitää varjella mutta töitäkin pitää saada eli luonto ja työpaikkat pitää sitten sovittaa yhteen.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Suomen puun hiilivarasto on 700 miljoonaa tonnia ja maaperässä on varastossa , siis puiden maaperässä, 1300 miljoonaa tonnia

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Nyt on sillai tämä hiili co2 että se on maailman historiassa vaihdellut kertomusten mukaan 9000ppm----280ppm ilmassa ja samoin metaani on vaihdellut 100ppm---1.8ppm ja nyt hiiltä co2 on ilmassa vain 404ppm ja metaania vain 1,8ppm eli ei todellisuudessa kovin paljoo verrattuna maapallon historian muihin aikoihin. Pitää muistaa että kun co2 hiili oli teollistumisen alussa 280ppm niin Euroopassa oli pieniä jääkausia ja kylmää eli voi olla parempi, että hiiltä on nyt enemmänn niin ei tule kylmä. Vai?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Metsägroup on pihalla hiilinieluista:

"Kun puut kasvavat, ne varastoivat hiiltä runkoon, oksiin, juuriin ja lehtiin. Maaperään sitoutuu hiiltä karikkeessa. Hiili vapautuu luontaisesti takaisin ilmaan hiilidioksidina, kun puu ja karike lahoavat. "
http://www.metsagroup.com/fi/Media/Pages/Mika-ihme...

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Kertooko tuon kuvan teksti mielestäsi, miten hiilinielu toimii? Siinähän puhutaan kuolleesta puusta. Kuinka siitä osittain hiili vapautuu ilmakehään ja osittain varastoituu maaperään. Eläissään ja kasvaessaan puu on ollut hiilinielu, kuolleena se ei niele enää mitään, päin vastoin vapauttaa hiiltä..

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Hiilinielu syntyy kuvassa mainitulla tavalla, hakkuut ja kasvu on hiilineutraalia.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Hiilinielu on siis se osuus puun hiilestä, joka varastoituu pysyvästi jonnekin eikä vapaudu sieltä enää ilmakehään. Nielu = puun kasvaminen + varastoituminen maaperään kuoleman jälkeen. Entä sitten, kun metsä lakkaa kasvamasta eli sitomasta hiiltä? Minusta ei ole huono vaihtoehto hiilensidonnan kannalta sekään, että tukit hakataan, käytetään pitkäikäisiin tuotteisiin, osa biomassasta (oksat, kannot) jätetään maatumaan ja osa (sahoilta sahanpuru, kuori ja tasauspätkistä yms. tehty hake) käytetään lyhytikäisiin tuotteisiin JA ennen kaikkea istutetaan uusi puu tilalle. Uudet puut sitovat taas hiiltä kymmeniä vuosia, kun kasvunsa lopettanut metsä mätänee pystyyn ja ehkä vähän sitoo, mutta myös päästää hiiltä ilmakehään. Luonnon monimuotoisuuden kannalta lahoamaan päästetty metsä on toki parempi.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #27

Totta tuo loppu, mutta ei kyse hiilinielusta kuin laskennallisesti

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Iltalehti:

"Hukkisen mukaan puunjalostusteollisuuden suurin kysymys ei ole se, lisätäkö vai vähentääkö tuotantoa, vaan se, mitä tuotetaan.

- Jos metsiä hakataan, niin oleellista olisi se, että ne tuotteet mitä niistä tehdään, pysyisivät mieluiten satoja vuosia kiinteässä muodossa, Hukkinen linjaa.

Tämä on suomalaisen puunjalostusteollisuuden kannalta hyvin haasteellista, sillä se nojaa tällä hetkellä vahvasti sellu- ja paperiteollisuuteen. Sellu- ja paperituotteiden elinkaari on vain 4-5 vuotta.

- Puhumattakaan sitten tietysti siitä, että jos metsästä tehdään biopolttoainetta, niin se on saman tien sitten ilmassa, hän huomauttaa."

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

KOSKA SYÖPÄÄ OLI ENNEN TUPAKAN TULOA KÄYTTÖÖN, TUPAKKA EI VOI AIHEUTTAA SYÖPÄÄ.

Vertaa:

"Koska ilmasto on muuttunut ennenkin, ei nykyinen ilmastonmuutos voi olla ihmisen aiheuttama".

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tropiikin puut akkumoloivst hiilidioksidia eniten elämänsä loppuneljänneksellä:
https://phys.org/news/2017-08-tropical-trees-high-...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset