KVASITIETOYHTEISKUNTA Ei tullut tietoyhteiskuntaa. Tuli markkinointihöpöinen tietoistettu yhteiskunta.

Risto Siilasmaa höpsii tekoälystä 1

  • Turun sanomat
    Turun sanomat
  • Kuva 2y
    Kuva 2y

Toisin kuin Risto Siilasmaa (Nokian hallitus 2008- ) kuvittelee, määrä ei muutu laaduksi tekoälyssä: 

"Siilasmaan mukaan tekoälyn kehitys etenee ekspontentiaalisesti, koska se perustuu laskentatehon lisääntymiseen Mooren lain mukaan."  

Tämäkin on yleistysharha: "Juristien neuvot tavallisten ihmisten asioissa osuvat 75-80-prosenttisesti oikein. Tekoäly pääsee jo 80 prosenttiin." 

Siilasmaa höpsii myös Nokian kännykkäbisneksen romahduksen syistä, kuva 1. Romahduksen syynä oli pahillaan  60  vuosittaista kännyköiden rinnakkaismallia, kuva 2, johon liittyvä päätös tehtiin jo 90-luvulla ja surkea ohjelmiston kehitysympäristö. Applella oli hyvä väineistö ohjelmistonkehitykseen eikä ollut rinnakkaismalleja. 2000-luvun johtamisen ongelma ei siis ollut syynä Nokian romahdukseen, vaan 90-luvun dream team! Siinä ei ollut yhtään pätevää ohjelmistojohtajaa. 

Nokia tuhlasi kymmeniä miljardeja rinnakkaisten mallien kehitykseen ja vääristi täysin Suomen t&k-tilastot. 

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/47944-applen-vahvuus-on-nokian-hei...

 

Ps. Kommunikaattoria (1996) saattoi jo sanoa tietokoneeksi.  Osa 3

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

"... surkea ohjelmiston kehitysympäristö. Applella oli hyvä väineistö ohjelmistonkehitykseen eikä ollut rinnakkaismalleja."

Näin todella oli. Ihmettelin moista, miten onnistuivat tekemään niin hankalasti ohjelmoitavan laitteen. Kännyohjelmien koodaaminen ei pitäisi vaatia kovin ihmellistä ympäristöä ja toteutustapaa.

Katsoin aikanaan Nokia:n kännyköihin toteutettuja softakoodeja ja ihmettelin missä maailmassa he vielä ovat teknologiansa kanssa. Tästä syystä taisi Nokian pelikännykin aikanaan kyykähtää jo alkumetreillä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Niinpä. Ja OVI oli apsien jakeluun kehittäminen täysin epäpätevän johtajan käsissä:
https://www.theregister.co.uk/2011/08/31/farewell_...

Juuso Hämäläinen

Lauri myös nyt hieman höpöttää aiheesta, jota ei tunne. Niin on moni tehnyt viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Nokia ei hukannut kymmeniä miljardeja tuotteiden kehitykseen. Nokia hukkasi tilaisuuden siinä, että mobiilin internetin käytön ei uskottu leviävän niin nopeasti massojen keskuuteen. Se johti vääräntyyppisten kapuloiden kehitykseen. Suuret ja laadukkast kosketusnäytöt tulivat liian myöhään ja samoin CPU-tehot ja muistikapasiteetit laahasivat jäljessä. Ehkä ei myöskään uskottu operaattoreiden nopeasti lisäävän mobiilidatan siirtonopeuksia ja samalla laskevan datapalvelun hintoja tuntuvasti.

Kyllä Nokian kenttäihmiset tajusivat missä mennään. Jo lähes 20 vuotta sitten piirreltiin Nokialla laitteita ja kuvattiin toimintoja, jotka ovat nykyisissä älykännyissä. Oltiin monissa ideoissa 10-15 vuotta edellä aikaa, jolloin ideat alkoivat vasta realisoitua rahaksi.

Nokia oli maailman suurimpia softakauppiaita. Nokia myös labelloi ja muunsi valtavasti muiden tekemiä ohjelmistoja menestyksellä. Omassa softakehiryksessä oli iso joukko osaavaa tekijää ja manageria. Kehitykseen sovellettiin uusimpia menetelmiä.

Lauri ottaa nyt kantaa ilman kokemusta aiheesta. Tästä on esimerkkinä OVI-konseptin kehityksen nostaminen esimerkiksi. Se oli mitätön sivupolku Nokian projekteissa, joka aloitettiin 10 vuotta myöhässä.

Appsien kehitys oli myös sivuseikka Nokian menestyksessä. Ne tärkeimmät sovellukset ovat koko ajan olleet saatavilla netissä selaimen avulla. Tähän vain tarvittiin iso kosketusnäyttö ja kapasiteettia tiedonsiirtoon sekä käsittelyyn.

Erillisillä mobiilisovelluksilla ei tätä peliä ratkaistu. Se ratkesi sillä kuka toi netin sovellukset kännykkään. Ne samat, joita käytettiin pc:llä.

Loput sotki typerä matriisiorganisaatio, jossa tulosvastuu häipyi managereiden massaan. Eihän vastuu myynnistä voi olla johtajilla, jotka eivät voi päättää mitään miten tuotekehitysrahaa käytetään. Eikä tuotekehitys ole hallinnassa, jos se hajotetaan ympäri maailmaa ja tuotehallinta on muualla kuin kehitys. Ja loput kruunasi jatkuva organisaation muuttaminen.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Olet pihalla. Katsopa blogi ja kuvat uudestaan. Ilmeisesti et ole ollut kännyköiden softan kehittäjä.

Tässä pari vanhaa kommenttia:
http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/81095-nokias...
http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2010/03/12/n...

https://m.theregister.co.uk/2011/08/31/farewell_th...

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Nokian N-Gage pelikänny tuli markkinoille vuonna 2003. Nokia houkutteli peliyrityksiä tekemään siihen pelejä. Järjesti sitä varten tapahtumia.

Siitä julkaistiin parannettu versio N-Gage QD. Siinä jo oli varsin lupaava mahdollisuus päästä hyvin pelimaailmassa liikkeelle. Ei parannetun version "rautapuolessa" mitään vikaa ollut.

Nykyään peliohjelmointi on huomattavasti helpompaa. Saa jo ilmaiseksi pelimoottoreita, joilla voi tehdä helpommin ja monelle eri alustalle. Tietenkin tekeminen on aina työlästä, mutta ei niin hankalaa kuin aikaisemmin.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Nokialla oli aikoinaan kaikki nykypäivän menestymiseen tarvittavat avaimet käsissä, niitä ei vain käytetty, niitä hylättiin, kilpailijoita aliarvioitiin, asiakkaita aliarvioitiin, ohjelmistojen merkitystä aliarvioitiin.

Esim. kun angry birds-peli tuli, niin muistan vain kuulleeni kysymyksiä "millä tätä peliä voi pelata", ei kukaan kompassi applikaation perässä vaihtanut puhelinta mutta nuo pelit tekivät sen pienen eron ostopäätöksessä asiakkailla, perustoiminnot Nokia luureissa oli kohdallaan ja niin oli muidenkin valmistajien puhelimisssa.

Tänä päivänä erottuminen muista valmistajajista onkin jo vaikeampaa, suorakulmiosta erot on lähinnä väri ja koko ja mitä rautaa logon takana oleva yritys on päättänyt että se suorakulmio pitää sisällään.

Siilasmaa ihan asiaa puhuu suurimmaksi osaksi, tekoälyssä vain sen seikan muuttaisin että ei se teho kasvu vaan sen hyödyntäminen.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Vahvaa tekoälyä ei ole olemassa eikä tietokoneiden kapasiteetin lisäys pysty synnyttämään sitä. Singulariteetti, johon Siilasmaa epäsuorasti viittaa on höpöä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset