FAKTANTARKASTUS 1 Ei tullut tietoyhteiskuntaa. Tuli markkinointihöpöinen tietoistettu yhteiskunta.

Perhosefekti on puhdasta roskaa

Perhosefekti on metaforanakin puhdasta roskaa, koska se vääristää koko asian. Perhosefekti liittyy epälineaarisiin täydellisen pelkistettyihin malleihin luonnosta. Todellisuudessa perhosefektillä ei ole hölkäsen pöläyksen merkitystä, koska maailman on täynnä miljoonia kertoja suurempia vuorovaikutuksia. Malli ei ole todellisuus.

Samaan asiaan liittyy myös se, että ei ole mahdollista todistaa, että jokin systeemi on kaaottinen. Jos pelkistetty malli onkin kaoottinen, ei siitä seuraa, että pelkistämätön todellisuus olisi kaoottinen.

Fraktaalinen visuaalinen mallintaminen ei ole teorian mudostusta, mutta voi toki auttaa varsinaisen teorian rakentamisessa, joten ei voida puhua fraktaalimatematiikan selitysvoimasta.
Itseorganisoituvuus on niitä kemian nobelisti Prigoginen lanseeraamia termejä. Muita esimerkkejä ei hänellä tainnut olla kuin tuo yksi kemian ilmiö. Prigoginellä oli suuri tarve soveltaa mallejaan yhteiskunnallisiin asioihin ja suuri joukko puolivillaista väkeä onkin tarttunut hänen oppeihinsa. Jopa tieteellisissä artikkeissa siteerataan Prigogine-Stengersin kirjaa Order out of Chaos, jossa vastuu on kuitenkin lukijan. Jopa Ikujiro Nonaka, yksi knowledge managementin gurujaon mennyt Prigoginen halpaan. Suomalaisista nyt puhumattakaan.
Lisää asiasta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Naama (nimimerkki)

Minusta toi Risto Linturin kirjoitus (http://www.foresight.fi/2009/10/28/onko-yhteiskunn... ) on kaikinpuolin ookoo ja kiintoisa keskustelun alustus.

Mielestäni paras kysymys jonka se herättää on pohdinta siitä, edellyttääkö "tietävämpi" yhteiskunta jossain mielessä että sen muodostavat ihmiset ovat "tyhmempiä" (ts. korkean erikoistumisvaatimuksen takia entistä kykenemättömämpiä tulemaan itsenäisinä ja erillisinä olentoina toimeen).

p.s. mistään mallista ei seuraa mitään koskien "todellisuutta"

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Mallit mahdollistavat ennustettavuuden. Perhosefekti ei edes sitä.

Tauno O. Mehtälä (nimimerkki)

70-luvulla Suomen Vahva Mies Kalevi Sorsa innostui ahmavaaralaisesta yhteiskuntakybernetiikasta, eli yhteiskunnallisten prosessien matemaattisesta mallintamisesta. Yrjö Ahmavaara (nyk. Aulin) tuotti tekstejä aiheesta, pääteoksenaan Yhteiskuntakybernetiikka.

Ahmavaara sai jokusen seuraajan, joiden myöhemmistä suuntautumisista en tiedä. Itsekin tutkailin asiaa kiinnostuneena.

"Mallit mahdollistavat ennustettavuuden", kuten kommentissasi sanotkin. Kuten taloustuieteilijät ovat vakuuttavasti osoittaneet, niiden luominen on kuitenkin aika työlästä hommaa.

Perhosefektin osalta asia lienee juuri kuten sanot.

Tilastokeskus lanseeraa lehtensä Tieto & trendit syyskuun 2009 numeron etusivullaan HÖYHENTEORIAn:

"Ruoan hinta tempautuu ylöspäin kustannusten noustessa. Kustannusten laskiessa ruoan hinta tulee alaspäin hitaasti kuin höyhen."

Tähän on jo huomattavasti helpompi uskoa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Taloustiede onkin yksi niistä "tieteistä", joilta puuttuu teoria. Peliteorian epätoivoiset yritykset eivät ole tuoneet parannusta asiaan.

Lasse Laaksonen (nimimerkki)

Toden totta, taloustiede on laji, jossa vallitsee käsitteiden sekaannus ja kokeellinen metodi. Koekaniinit ovat koko maa tai maailma kerrallaan.

Perhosefekti on voimassa vain ladatussa tilanteessa, jossa perhosen siipi laukaisee liipasimen, joka päästää valloilleen erikseen padotun helvetin voimat, kuten nuolen, luodin tai atomipommin.

Äärimmäisen harvoin voi perhonen vahingossa laukaista ladatun aseen.

Käyttäjän jackandolini kuva
Jarkko Andolini

Perhosefekti on käsitteenä aika hankala, sillä sen tulkitseminen milloin asialla on merkitystä, voi olla haastavaa.

Esimerkiksi: oletetaan että mannerlaattojen välillä on syntymässä liikahdus sillä maankuoren paine siirtää laattoja eri suuntiin. Voima tällä siirroksella on vaikka x ja lepokitkavoima on y. Mitään ei tapahdu jos voima ei kasva ja mikäli y on todella suuri, niin mitään pahaa ei tapahdu koskaan. Sen sijaan jos liitoskohdista poistetaan vaikkapa yksi kookas kivenmurikka ratkaisevasta paikasta (perhosefekti), niin y saattaakin olla yhtäkkiä pienempi kuin x, jolloin siirros tapahtuu. Tämän jälkeen maanjäristys voi aiheuttaa vaikkapa tsunamin ja puf: yhden kiven poistaminen maksoi 250 000 ihmisen elämän. Noin esimerkiksi. Karrikoitu esimerkki, mutta auttaa oivaltamaan sen, että asia ei ole noin mustavalkoinen kuin esität.

Toki monellakaan asialla ei ole käytännön merkitystä, sillä niiden vaikutus lopputulokseen on pieni, mutta on aika rohkeaa sanoa että merkitystä ei ole lainkaan. Jos höyhen tippuu taivaalta ja puhallat sitä kohti, se vaikuttaa sen liikerataan vaikka olisi millainen myrsky päällä. Ero saattaa olla todella olematon, mutta se ei tee eroa epätodeksi.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

#6 Tuo ei ole esimerkki perhosefektistä vaan esimerkki ihan normaalista epälineaarisuusefektistä. Siinä ei ole mitään hämärää.

Käyttäjän jackandolini kuva
Jarkko Andolini

#7 Puhutko nyt kaaosteoriaan liittyvästä perhosefektistä vai jostakin muusta?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

"Kaaosteoriaan" liittyvästä perhosefektistä.

Käyttäjän jackandolini kuva
Jarkko Andolini

#9 Siinä tapauksessahan tuo esimerkkini on aiheesta. Pieni asia aiheuttaa ketjureaktion jonka lopputuloksena on iso muutos. Kaaosteoriaa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Eivät epälineaarisuudet ole "perhosefektiä". Eikä mallin kaoottisuudesta seuraa että itse systeemi olisi kaoottinen. Eikä "kaaosteoria" ole mikään teoria mistään.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset