KVASITIETOYHTEISKUNTA Ei tullut tietoyhteiskuntaa. Tuli markkinointihöpöinen tietoistettu yhteiskunta.

Yksityisen ja julkisen investoinnin ero

  • Yksityisen ja julkisen investoinnin ero
  • Yksityisen ja julkisen investoinnin ero

Helsingin kaupunginvaltuuston Guggenheim-keskustelu osoitti, että merkittävä osa valtuutetuista ei ymmärrä, mikä on yksityisen ja julkisen investoinnin ero:  

"Jos se on niin hyvää bisnestä, maksakoon Guggenheim itse museon." 

"Kannatan Guggenheimia, jos yksityiset maksavat sen." 

Guggenheim on voittoa tuottamaton säätiö. Yritysten investointien on tarkoitus tuottaa voittoa, julkisilla investoinneilla on tarkoitus tuottaa erilaista hyötyä ihmisille ja "voittoa" yhteisölle epäsuorasti verojen, palvelujen, matkailijoiden jne. kautta. Guggenheimin takaisinmaksuaika olisi ollut luokkaa 10 vuotta.

Helsingin valtuuston 5-tuntinen keskustelu osoitti, että valtuustolla ei ollut riittävästi asiantuntemusta taloudellisista realiteeteista voidakseen järkevästi päättää asiasta. Toisaalta vain kuusi valtuutettua äänesti neljännesmiljardin  maksavaa Kruunusillastoa vastaan. Silta ei paranna vähäväkisten oloja kuten Guggenheim, joka olisi aktivoinut kulttuuri- ja talouselämää.  

 

"Bilbaon Guggenheimon kerryttänyt Espanjan bruttokansantuotetta yli 3 miljardia euroa ja verotuloja 500 miljoonaa. Runsaassa kolmessa vuodessa museoon investointi maksoi itsensä."

"Guggenheim-säätiön ohjauksessa Bilbaoon on hankittu oma pysyvä kokoelma, jo yli 120 teosta, mukana muun muassa Andy Warholin, Mark Rothkon ja Anselm Kieferin töitä. Ja samaan aikaan myös nimekkäiden espanjalaisten taiteilijoiden teoksia." Yle uutiset

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (39 kommenttia)

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Tässä investoinnissa oli se riski, että se kaatuu veronmaksajien syliin. Sellaista riskiä ei haluttu ottaa, kun jo muutenkin kaupunki on joutunut tekemään ikäviä leikkauksia palveluista.

On täysin epävarmaa olisiko museo onnistunut houkuttelemaan riittävästi turisteja.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Sinäkään et ymmärrä, mikä ero on yksityisellä ja julkisella investoinnills.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Yksityisessä investoinnissa tappiot kaatuvat investoijien niskaan, julkisella puolella tappion maksavat veronmaksajat. Siinähän se merkittävin ero.

PS. Luulisi skepsiksen puheenjohtajana vaikuttaneen henkilön suhtautuvan äärimmäisellä skeptisyydellä myös Guggenheimin kaltaisiin projekteihin.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #3

Kenen päälle neljännemiljardin hyödytön Kruunusillasto kaatuu?

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #4

Kyllä se Kruunusillasto kaatuu veronmaksajien niskaan. Mutta eikös ole niitä kriittisen ajattelun perusasioita huomata, että ei yksi huono päätös sen enempää oikeuta toista kuin kumoa sen vaikutuksiakaan. Sellaisen menettelyn seurauksena on vain kaksi huonoa päätöstä ja niiden yhteenlasketut kustannukset.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #23

Päätösten huonoudet eivät ole verrattavissa. Toinen tuottaa monenlaisia hyötyjä ...

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

On lapsellista verrata joka käänteessä Bilbaoon, joka vetää turisteja jo pelkällä ilmastollaan ihmisiä puoleensa kymmeniä miljoonia joka vuosi. Miksi ei verrata meitä muihin Pohjoismaihin, joilla itsellään on omat menestystarinansa ilman Guggeniakin?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Bilbao oli surkea pikkukaupunki, jossanoo teollisuutta lakkautettiin, mutta sitten tuli Guggenheim ...

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Helsinkikin on siis surkea pikkukaupunki...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #7
Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Bilbao oli San Sebastianista Riojan viinialueen kautta Santiago de Compostelaan kulkevan reitin varrella oleva kaupunki, jonne kaadettiin miljarditolkulla rahaa, jotta ETA:lta vietäisiin tuuli purjeista. Sen liikennejärjestelmä uusittiin käytännöllisesti kokonaan. Rakennettiin lentokenttä, oopperatalo ja kongerrikeskus. Perustettiin teknologiapuisto. Guggenheim oli vain kirsikka kakun päällä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #27

Guggenheim kannusti matkailuinvestointeihin, teollisuus romahti, palvelut nostivat hyvinvointiin.

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Taisi Suomelta ja suomalaisilta mennä taivasosuus, kun emme Guggenheimia tänne saaneet.
Siltä ainakin tuntuu, kun aloittajan tekstiä lukee.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Et tainnut ymmärtää pointtia kuten eivät monet valtuutossakaan.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Yrittäjä sanoo perustavansa viinitilan, jos kunta maksaa perustamiskustannukset... Kunta ei anna euroakaan, mutta yrittäjä saa silti perustettua viinitilan. Ei se viinitila muutu menestyksen myötä julkiseksi investoinniksi, vaikka toisi matkailueuroja alueelle ja sitä kautta kunnan kassaan.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Uskomattoman surkea vertailu kaikissa suhteissa.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Ei. Se oli erinomainen vertailu.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Että sinäkään tajua yksityisen ja julkisen investoinnin eroa.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

"Guggenheim on voittoa tuottamaton säätiö. Yritysten investointien on tarkoitus tuottaa voittoa, julkisilla investoinneilla on tarkoitus tuottaa erilaista hyötyä ihmisille ja "voittoa" yhteisölle epäsuorasti verojen, palvelujen, matkailijoiden jne. kautta. Guggenheimin takaisinmaksuaika olisi ollut luokkaa 10 vuotta."

Tuo kymmenen vuoden takaisinmaksu aika kai tarkoittaa sitä, että Guggenheimissä kävisi se ennustettu puolisen miljoonaa kävijää vuodessa. Jos pääsylippujen hinta olisi tuolloin 20 euroa, niin se tuottaisi kassavirtaa 10 miljoonaa euroa vuodessa. Ongelma on kuitenkin siinä, että luultavasti tuota kävijämäärää on paisutettu. Berliinin Deutsch Guggenheimin kävijämäärä vuodesta 1997 vuoteen 2013 oli noin 1,8 miljoonaa kävijää eli noin 120000 kävijää vuodessa:

Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Deutsche_Guggenheim

Jos Guggenheimin konseptilla menestytään noin huonosti Berliinissä, jossa esikaupunkeineen on noin 6 miljoonaa asukasta ja joka on Euroopan talousmahdin pääkaupunki, niin ei se lupaa kovinkaan hyvää menestystä Helsingin Guggenheimillekaan.

Toinen asia on sitten se, että kuinka paljon uusia turisteja Guggenheim toisi Helsinkiin, sillä uusien turistien tuomat rahat olisi se Guggenheimin tuoman arvonlisän ydin. En usko, että Guggenheim olisi tuonut Helsinkiin turistiryntäystä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tuota roskaa Berliinin Guggenheimistä on levitetty vuosikaudet. Se oli 300 neliön halli pankin tiloissa. Kiasman pinta-ala on 12000 m2. Sama pinta-ala olisi ollut Helsingin Guggenheimilla.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

Kun kerran otat Kiasman esille, niin sen kävijämäärä vuonna 2015 oli noin 235000 kävijää Helsingin matkailutilaston sivun 11 mukaan:

http://www.visithelsinki.fi/sites/default/files/le...

Siinä ollaan vielä aika kaukana puolen miljoonan kävijän tavoitteesta. Etkä myöskään huomioi sitä riskiä, että Helsingin eri taidemuseot alkaisivat kilpailun viemään toisiltaan kävijöitä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #18

Olet pihalla. Museoiden määrän kasvu lisää kävijöitä kaikissa.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #19

Pienellä laskutoimituksella tuolla säännöllä saadaan, että perustamalla 10000 museota, saadaan vähintään 50 miljoonaa kävijää yhtennsä.
100000 museota jo tuottaakin 5 miljardia kävijää, jolloin Helsingin hotellikapasiteeti alkaa olemaan kovilla.

Siis minimissään, olettaen että yksi uusi museo tuottaa jokaiselle muulle yhden kävijän lisää. Jos jokainen saa keskimäärin 2, 100000 riittää jo 10 miljardiin kävijään. Joka tapauksessa lisäys ei kai voi olla alle yksi kävijää?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #24
Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Onneksi maalaisjärki voitti Helsingin valtuustossa. Kävijämääräennusteet olivat aivan utopistisia. Toiseksi rakennus olisi ollut aivan kamala: kuin kolme mustaa ruumisarkkua menossa krematorioon. Se olisi pilannut suurelta osin kuuluisan Hesan satamanäkymän ikiajoiksi. Toisaalta se olisi jatkanut sitä johdonmukaista linjaa, joka on vallinnut Helsingin uusien julkisten rakennusten arkkitehtuurissa: sen pitää sopia mahdollisimman huonosti rakennuspaikan ympäristöön kuten Suomen Sokerin pääkonttori, Kiasma, Enson pääkonttori jne.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Et ole vaivautunut tutustumaan tähänkään asiaan. Rakennukset olisivat muuttuneet hopean värisiksi. Parkkipaikan väri ovat olleet vuosikymmeniä vallitsevia.

Puutut lillukan varsiin. Luulisin, että ymmärrät mikä oli login aihe...

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Eiköhän Guggenheimin kaatumiseen taloutta tärkeämpi syy ollut se, että valtuustosalissa olevat ymmärsivät kunnallisvaalien olevan tulossa keväällä ja siten oman valtuustopaikkansa olevan katkolla. Kun kansalaismielipide Guggenheimia vastaan oli niin voimakas ja asia paljon otsikoissa, oli odotettavissa, että Guggenheimin puoltamisesta valtuustossa olisi voinut seurata oman kannatuksen lasku.

Tietenkin valtuustossa on myös henkilöitä, jotka ovat jo saaneet henkilökohtaisia rahallisia hyötyjä Guggenheimiin liittyvistä järjestelyistä ja odottivat saavansa tulevaisuudessakin. He toki olisivat toivoneet projektin jatkuvan.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Väitätkö, että esim. prof. Laura Kolbe oli hakemassa henkilökohtaista hyötyä?

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Akateemissävyinen väittely yksityisen ja julkisen investoinnin eroista ja yhtäläisyyksistä on varmasti yhtä tärkeää kuin mikä tahansa debatti, mutta sen tuloksena ei saada vastausta kysymykseen, pääseekö Guggenheimin taidesäätiö asettumaan Helsinkiin omalla museorakennuksellaan.

Kaupunginvaltuustoa voidaan pitää kaupungin asukkaiden edustustona, ja tämä elin on nyt sanonut hankkeelle ei. Investointi-inttämistä saa sananvapauden nimissä kaikin mokomin jatkaa, Usarissa tai vaikka Teboilin kahvipöydässä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Asialla ei ole mitään tekemistä akateemisuuden kanssa. Lukuisat valtuutetut eivät ymmärtäneet mistä kyse.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Valtuutetut ovat vastaanottaneet sähköpostia, joista he ovat voineet päätellä vallitsevan kansalaismielipiteen. Toki he ovat vastaanottaneet myös sähköpostia, jossa on ollut Guggenheimille myönteistä informaatiota, todennäköisesti asiasta teetätettyjä konsulttiselvityksiä. Näistä he sitten ovat joutuneet kursimaan kokoon päätöksen, jonka arvioivat hyödyttävän eniten heitä itseään, oli sitten tavoitteena vaalien voittaminen, sisäpiireihin pääsy, pakastevirat tai kaikki. Joissakin valtuustoryhmissä tosin vaikutti sekin, että myönteisestä kannasta olisi voinut joutua riitoihin puoluetovereiden kanssa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #39

Ei voida olettaa, että kadunmies ymmärtäisi yksityisen ja julkisen investoinnon eron kun muutama kymmen valtuutettuakaan ei...

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin Vastaus kommenttiin #40

Tämän allekirjoitan, mutta riippumatta siitä, mitä ymmärtävät, heillä on kuitenkin oikeus äänestää vaaleissa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #41

Totta kai, mutta jos päättäjät itse ymmärtäisi mistä kyse ...

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Ristiriitainen kirjoitus. Ensin vetoat yksityisen ja julkisen investoinnin eroon, mutta lopussa perustelet Guggenheimin puolesta sillä, että Bilbaon Guggenheim on maksanut itsensä takaisin kolmessa vuodessa ja tuottaa nyt voittoa. Noilla oletuksilla luultavasti kuka tahansa yksityinen investoija olisi lähtenyt innoissaan mukaan Helsingin Guggenheimiin.

Se, että Guggenheim-säätiö on voittoa tuottamaton tarkoittaa lähinnä sitä, että se ei maksa liikevoittoveroa. Voittonsa Guggenheim maksaa palkkoina työntekijöilleen. Esimerkiksi säätiön entinen johtaja Thomas Krens tienasi miljoona dollaria vuonna 2009. Nykyinen johtaja palkittiin ensimmäisenä työvuotenaan 612 000 dollarilla ja muidenkin johtajien palkat vaihtelivat 300 ja 600 tuhannen dollarin välillä.

http://www.wnyc.org/story/102005-tax-returns-show-...

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Esimerkki kertoo sen, että museolla on kuoletusaika, Helsingille heitin 10 vuotta.
Palkat vastannenevat sikäläistä käytäntöä.

Käyttäjän FArra kuva
Fredrik Arra

"Guggenheim-säätiön ohjauksessa Bilbaoon on hankittu oma pysyvä kokoelma"

Olisi syytä mainita, että Bilbaon kokoelma on Guggenheim -säätiön omistuksessa, ei siis espanjalaisten omaisuutta. Jos Bilbaolla joskus menee sukset ristiin Guggenheimin kanssa, pysyvä kokoelma lähtenee myös. Ei Guggenheimista tule Bilbaon Louvrea koskaan, vaikka pysyvä kokoelma karttuisi valtaisaksi.

Vaikka Guggenheim ei "tuota voittoa" eli kiertää veroja säätiömuodolla, se rikastuu jatkuvasti näillä diileillä, joissa säätiön kokoelmat karttuvat lisenssimaksuilla ja hankinnoilla.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tuottaa verotuloja ja aktivoi liike-elämää varsinaisten hyötyjen lisäksi.

"Guggenheim-säätiön ohjauksessa Bilbaoon on hankittu oma pysyvä kokoelma, jo yli 120 teosta, mukana muun muassa Andy Warholin, Mark Rothkon ja Anselm Kieferin töitä. Ja samaan aikaan myös nimekkäiden espanjalaisten taiteilijoiden teoksia." Yle uutiset

"ohjauksessa"

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset