*

KVASITIETOYHTEISKUNTA Mediakritiikkiä. Tulevaisuus ei tuonutkaan tietoyhteiskuntaa, tuli vain tietoistettu yhteiskunta.

Höpöä Linuxista Hesarissa

"Linuxin keksimisestä 25 vuotta – nyt se on maailman suosituin käyttöjärjestelmä 

Linus Torvaldsin keksimä käyttö­järjestelmä on Android-puhelimien ansiosta maailman suosituin. 

Juha-Pekka Raeste" 

 

Linux oli aluksi vain PC:lle kehitetty UNIX-klooni, ei mikään keksintö. 

Android käyttää vain Linuxin ydintä siinä missä Applen IOS UNIX:in.  

Eikä avoin koodikaan ollut uusi Linus Torvaldsin idea. 

Millennium-teknologiapalkinto vuonna 2012 oli valitsijoiden flopi. Ei mikään innovaatio.

   

HS-keskustelusta:

On aidosti surkuhupaisaa että Helsingin Yliopisto pitää "Linux 25v"-tapahtuman vaikka he tekivät aidosti kaikkensa ettei tämä HY:n byrokratian ja hallintostruktuurin täysin ulkopuolinen (ja heidän mielestään siis täysin tarpeeton) projekti näkisi koskaan päivänvaloa. 

http://www.hs.fi/talous/a1471660502074?jako=f204c954ef1114966f81422ef5f3...
 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (32 kommenttia)

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Linuxin syntyaikoina Intelillä oli tuotannossa 386-prosessori, joka oli ajan mittapuun mukaan hyvin kehittynyt, koska siinä oli rautatason tuki rinnakkaisille prosesseille. Windows 3.1 ja myöhemmin 95 eivät tuota käyttäneet, minkä takia moniajo usein johti koko tietokoneen kaatumiseen. Linusin aloitteesta harrastelijavoimin syntyi käyttöjärjestelmä, joka oli mammutin tekeleitä merkittävästi parempi. Asian voi sanoa niinkin, että Linux käytti tehokkaasti tietokoneen resursseja kun taas Windowsit haaskasivat niitä, aikana jolloin suorituskyky oli kallista. Ilman Linuxia vaikkapa internetin käyttö tai tietotekniikan hyödyntäminen kehitysmaissa olisi kehittynyt hitaammin. Mielestäni ihan palkinnon arvoinen suoritus.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Unohdit, että kyseessä oli Unix-klooni.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Entä sitten? Sehän oli järkevää.

En ottanutkaan kantaa, onko Linux 'keksintö'. Ensin pitäisi määritellä, mitä keksinnöllä tarkoitetaan, mutta yksi määritelmä on, että yhdistetään olemassaolevia asioita uudella tavalla. Linuxin tapauksessa ajan 'keskuskoneiden' ominaisuudet tuotiin koti-pc:lle.

Vrt Kone käyttää hiilikuituvaijeria korkeissa hisseissään. Jokainen insinööri tietää että kun teräksen lujuus ei riitä, vaihdetaan materiaali hiilikuituun. Tämä on kuitenkin keksintö jonka Kone on patentoinut.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #4

Linuxista ei ole innovaation häivääkään:

Palkinto jaetaan:

uraauurtavasta teknologian innovaatiosta, joka parantaa ihmisten elämänlaatua ja edistää kestävää kehitystä

innovaatiolle, jota on jo sovellettu käytäntöön, ja joka saa aikaan mittavia muutoksia nyt ja tulevaisuudessa

innovaatiolle, joka edistää korkealaatuista tieteellistä ja teknologiaan liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #5

Edelleen, tuo on määritelmäkysymys

"Innovaatio eli uudennos on jokin uusi tai olennaisesti parannettu, taloudellisesti hyödyllinen tuote, prosessi, palvelu tai keksintö ...
Joseph Schumpeter määritteli innovaation seuraavasti vuonna 1934:...
Uuden tuotteen esittely - sellaisen, joka ei ole kuluttajille entuudestaan tunnettu tai uuden laatuisen tuotteen...
Uuden teollisen markkinarakenteen toteuttaminen, kuten monopoliaseman luominen tai purkaminen." Wikipedia

Kyllähän noista kolmesta palkintokriteeristä ainakin kaksi ensimmäistä toteutuvat.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #7

Hylätty jo 80-luvulla. Ei klooni ole innovaatio minkään määritelmän mukaan.

Jari-Matti Mäkelä Vastaus kommenttiin #8

Lauri, veikkaan että osaat ohjelmoida, mutta Linuxin puolustukseksi on sanottava, että Linux ei ole pelkästään UNIX-klooni. Linux ei pyri tarkkaan yhteensopivuuteen minkään perinteisen UNIX-version kanssa. Siinä on myös miljoonia rivejä uusia alijärjestelmiä, jotka ovat "innovatiivisia" aiempaan nähden. Eli uutta koodia, uusia sovellusalueita (sanopa, missä UNIX:ssa esim. on digi-TV-tuki) ja siihen ympärille kehittynyt tutkimusta ja liiketoimintaa. Koska noin iso ohjelmisto väkisinkin perustuu vanhaan, on aika vaikea tehdä pesäeroa siihen, mikä on se innovatiivinen uusi osuus ja mikä vanhaa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #24

Jari-Matin olkiukkoja. Blogissa lukee:

Linux oli aluksi vain PC:lle kehitetty UNIX-klooni, ei mikään keksintö.

Android käyttää vain Linuxin ydintä siinä missä Applen IOS UNIX:in.

Jari-Matti Mäkelä Vastaus kommenttiin #25

Oma oletus oli, että Linuxia olisi syytä katsoa pitkän aikajänteen ilmiönä sekä palkintoja että muuta merkitystä arvioitaessa. Tuskin mikään ohjelmisto saavuttaa heti ensimmäisessä versiossa mitään huippuaan. Tottakai aluksi tavoite oli vaatimattomampi, mutta ohjelmistokehitys on iteratiivista.

Jari-Matti Mäkelä Vastaus kommenttiin #25

Toinen kommentti tähän

> Android käyttää vain Linuxin ydintä siinä missä Applen IOS UNIX:in.

Linux on vain se ydin. Ei tule heti mieleen muita siihen kiinteästi liittyviä osia. Linux-distribuutiotkin eroavat aika paljon. Otetaan esimerkiksi Slackware, Gentoo, Alpine, Void, Arch. Kaikissa on aika lailla erilainen ohjelmistovalikoima ihan C-kielen standardikirjastosta ja komentotulkista lähtien. Kun jokainen komponentti on vaihdettavissa lukuisin eri tavoin ja erilaisin moduulijaoin, niin eihän tästä ole muodostettavissa mitään tarkasti määriteltäviä yksiköitä, joita edes ottaa tarkasteluun.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Linux on yksi Unix-järjestelmän tyyppi siinä missä Solaris, HP-UX, AIX tai useat BSD-Unixit. Niitä on pyritty järjestämään sukupuuksi, jossa on huomioitu, mitkä niistä ovat lainanneet ominaisuuksia edeltäjiltään. Linuxin tekee erityiseksi se, että se on erinäisistä laadullisista ja kustannuksellisista syistä vallannut kaikkein suosituimman Unix-järjestelmän aseman ja siinä on todennäköisesti parempi laiteajurituki kuin missään muussa käyttöjärjestelmässä. Tarkalleen ottaen Linux on tietenkin käyttöjärjestelmäydin ja useimmat PC-koneissa olevat kokonaiset käyttöjärjestelmät ovat GNU/Linux-järjestelmiä, joissa suurin osa Unix-apuohjelmista on GPL- tai LGPL-lisensoituja versioita, esimerkiksi Bash-komentokehote.

Minkä tahansa tärkeänä pidetyn tietoteknisen tuotteen kirjoittaminen ensimmäistä kertaa hyvin toimivana avoimilla lisensseillä olevana versiona, mikäli siitä on aiemmin ollut vain kaupallisia versioita, on suuri edistysaskel.

Käyttäjän MikkoNiska kuva
Mikko Niska

Hälyttävintä on se, miten niin moni toimialan keskeinen instituutio on sotkeutunut tähän samaan harhaan ja höpöön ja floppiin:

https://en.wikipedia.org/wiki/Linus_Torvalds#Award...

Käyttäjän olliripatti kuva
Olli Ripatti

Asiayhteydestään irroitettu HS:n kommentin lainaus HY:n yrityksestä estää linuxin jakelu palvelimeltaan on tyypillistä Gröhniä, eli säälittävä. Ko. kommentti HS:ssä kertoi nimenomaan siitä, miten HY:n seipäännielleet professorit yrittivät estää Torvaldsin idean jakelun. Tämä blokkaaminen ei liittynyt millään tavalla linuxiin vaan oli ainoastaan "poliittinen" toimenpide. Gröhnin logiikan mukaan autoissakaan ei voida tehdä nykyisin innovaatioita koska auto on keksitty jo sata vuotta sitten.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Höpöt. Laitoksella ei ollut osaa eikä arpaa Linuxin kehittämisessä.

Käyttäjän mattivtvirtanen kuva
Matti Virtanen

Otamatta sen enempää kantaa keksintöihin sanoisin että Linux on loistava m i k ä s e s i t t e n o n k i n.

Kehun itseäni joka aamu siitä radikaalista liikkeestä jonka tein 20 v sitten.
- Siirryin Sunin Solariksesta tuntemattomaan Linuxiin. Loppu on historiaa niinkuin sanotaan :)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #11
Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Miten minä pidän tätäkin Lauri Gröhn avausta jotenkin negatiivisten tunteiden värittämänä?

Olen sitä mieltä, että ideoiden alullepanijat ovat aina tunnustuksen ansainneet! :)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Toki, mutta ei väärin perustein. Kertoo päättäjien ymmärryksen heikosta tasosta.

Käyttäjän mattivtvirtanen kuva
Matti Virtanen

"Kapinakoodi" on kirja josta pidän.
Se valottaa mitä Linus teki ja mitä muut tekivät.
Vaikka Linus ei keksinyt mitään uutta, ei hänen työnsä kakkupoala ollut, kuten ei myöskään GNU-yhteisön.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Linuxin suurin ansio oli manageriaalinen, homman hanskassa pitäminen alkuaikoina. Mutta hänen ajattelunsa ei ole ollut korkealla tasolla:
http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2009/01/18/h...

Käyttäjän MikkoNiska kuva
Mikko Niska

Päädyin 1990-luvun lopussa tietotekniikka-alalle.

Tietokoneiden suhteen olin myöhäisherännäinen. Itse asiassa ensimmäinen järjestelmä, jonka pariin jouduin, oli IBM:n A/S 400. Touhu vaikutti jännittävältä, ja olihan tuttavapiirissä muuan henkilö joka oli head-huntattu maailmalle, ollen tuolloinkin jo merkittävä veijari Unix/Linux - piireissä. Hänessä oli jonkinlaista sankarin sädekehää.

Niihin aikoihin ei paljon kyselty eikä ihmetelty, jos meni johonkin yhtiöön ja kysyi onko heillä mahdollisesti käytöstä poistettuja Unix - järjestelmiä. Niitähän oli, tyypillisesti sain sekä palvelinlaitteiston että (!) varmistusarkistotkin. Tietoturvasta ei oltu näemmä vielä nostettu kissaa pöydälle.

Tarvitsin jopa kolmivaihesähköä joidenkin tällä tavoin hamstrattujen ihka oikeiden Unix-palvelinten kanssa puuhaamiseen. Niitä oli parhaimmillaan nelisenkymmentä kappaletta. Tavanomaisten Sun-, HP-UX-, AIX-, SGI-järjestelmien lisäksi kokoelmassani oli erinäisiä Digitalin laatikoita, niin VMS- kuin Ultrix-järjestelmille.

Sitten oli niitä hyvin esoteerisiä valmistajaspesifisiä SysV2 - pohjaisia, jo ammoin manan majoille menneiltä yhtiöiltä. Muuan sellainenkin, joka oli kotoisin laajemminkin kuin "omaa huonetta ja sukua" sieltä Bellin laboratorioista.

Oma lukunsa olivat erinäiset BSD - johdannaiset. Vieläkin on tallessa kenties viimeisimpiä BSD OS - versioita (asennusmedioineen).

Töissä oli niihin aikoihin vielä vahva "perinne-Unix" - kulttuuri. Linuxiin suhtauduttiin tyypillisen vähätellen ja ylimielisesti, moni teki itsestään ikuisesti historian kirjoihin merkinnän "surkea ennustaja".

Tänä päivänä nuo muinoin mahtavat perinne-Unixit ovat henkitoreissaan.Jokaiseen liittyy omia syitään: niitä on tässä turhaa lähteä erittelemään.

Jos nyt tarkastelen ammatillisesti landscapea, ovat perinne-Unixit marginaalissa. Eräässä mielessä tämä on murheellista, sillä monissa oli ja on yhä edelleenkin vallan hienoja teknisiä ominaisuuksia. Mutta se ei riitä tämän päivän maailmassa.

Omalla kohdalla tuo perinne-Unixien alamäki yllätti. En olisi osannut ennustaa sentään sitä, että se on niin dramaattinen ja nopea, vaikka muutoin kehitys oli pitkälti arvattavissa.

Linus Torvalds, jonka moittimiseen tämä blogi tuntuu keskittyvän, on kuitenkin eräs kaikkein tunnetuimmista suomalaisista. Hänen ansionsa ovat itse asiassa niin merkittäviä, että vanha sanonta hanhen selästä ja vedestä tulee mieleen.

Voin vastata tähän kommenttiin jo valmiiksi, niin herra Gröhnin ei tarvitse.

"Höpöt"

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Blogissa moititaan asiantuntemattomia Linuxin kommentoijia ja palkitsijoita. Lukutaitoisii ei kummoinenkaan.

Käyttäjän MikkoNiska kuva
Mikko Niska

Viittasin itse asiassa edempänä linkitettyyn toiseen artikkeliin, "Hömppää a la Linus...".

-Lukutaitoinii on mikä on. Mutta pienempi paha se kuin loputon negatiivisuus. Olisit nyt iloinen, että tuollainenkin mies kuten Linus on täältä härmästä lähtöisin. Hän sai aikaiseksi huomattavia asioita. Me muut emme.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #22

Tuo Linusin kommentti kertoo Linusin pahasta sivistymättömyydestä. Nörteiile tyypillistä. Linusin merkitys suomalaiselle bisnekselle on plus miinus nolla.

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin

Applen iOS käyttää BSD lisenssiin pohjautuvaa ydintä. Samalla Linux ja BSD leirin erottaa fundamentaalinen ajattelutavan peritaate. Siinä missä Linux leirissä puhutaan palapelistä BSD leirissä ollaan all inclusive-ajattelun piirissä. Samalla BSD ytimen lisenssi mahdollistaa koodin forever sulkemisen mitä GPL lisensiin pohjautuvassa Linux ole mahdollista.

Jari-Matti Mäkelä

No mihin väliin sijoittuu systemd? GNU LGPL lisenssinä ja melkoisen all inclusive sekin. Linux-distribuutioissa on yleensä valittu jokin väri korkealla tasolla sen mukaan, onko pohjalla GTK+ vai Qt, onko KDE vai GNOME, onko deb vai rpm, matalalla tasolla nykyään melko iso oletus on GNU libc ja systemd. Toki BSD-puolella distroissa on myös hiottu tietynlaista käyttäjäkokemusta, mutta en näe mitään merkittävää eroa. Esim. Ubuntun distroa kasassa pitävät metapaketit sanelevat hyvin pitkälle, mitä on asennettuna ja mitä ei. Tai jos et tottele, ei kannata odottaa mitään virallista tukea.

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin

Systemd on Linux maailman predator, syöpä joka leviää ympärilleen ja tappaa kaiken. Systemd lähtökohtana on tosiaankin BSD tyylinen ajattelu lisätä itseensä kaikki mahdollinen itselleen kun LInux maailmassa tosiaankin on tehdä yksittäisiä pieniä paketteja jotka tekee yhden asian hyvin.

Jari-Matti Mäkelä Vastaus kommenttiin #41

20 suosituimmasta distribuutiosta 17 käyttää systemd:tä.

Käyttäjän tuomasheikkila kuva
Tuomas Heikkilä

Windows oli ainakin windows vistaan asti pelkkä dos klooni graafisella käyttöliittymällä, kukaan ei silti kiistä windowsin saavutuksia.

Käyttäjän karkot kuva
Kari Kotiranta

Minulla on Tiedetilalla hyllyssä useita Linuxia vanhempia Unix käyttöjärjestelmiä. Niitä sai muutamia halvemmalla kuin Microsoftin DOSseja. Linuxin syntymän aikaan oli tilausta uudelle käyttöjärjestelmälle, joka olisi kaikkien harrastelijoiden saatavissa.

Asiaan saattaa liittyä myös välillisesti Nokia. Ruotsalaiset kehittivät Luxor ABC80-tietokoneen 1978. Ensimmäiset koneet tulivat kesällä näihin aikoihin myyntiin. Kun IBM omaksui DOSsin 1980-luvun alussa, niin ruotsalaisille tuli tarve erottautua joukosta 1984 julkistettiin ABC 1600 ja ABC9000 -tietokoneet. Näissä oli Unix versio ABCXENIX käyttöjärjestelmänä. Sen sovittamisen oli tehnyt Dataindustrier AB. Nokia osti Motalan televisiotehtaan ja samalla LuxorDatan 1984/85 taitteessa. Puolen vuoden päästä TEAM100 jälleenmyyntikokouksessa ilmoitti, että ABC-kehitys lopetetaan. Seurauksena oli, että 90% TEAM100 yrityksistä luopui Nokiasta. Nokia oli iso tekijä tietokoneteollisuuden kuolemiseen sekä Ruotsissa että Suomessa.

Harrastajapiireissa - minä mukaan lukien oltiin pettyneitä tilanteeseen. Mietittiin kuumeisesti, miten 'kostaa' Nokialle. Osalle ammattilaisia Ruotsissa ja Suomessa se tarkoitti työpaikan menetystä - tosin Dataindustrier jatkoi ABC9000 myyntiä uudella nimella.

Johdanto oli vähän pitkä. Vuosikymmenen (1980) lopulla oli Suomessakin jonkin verran Unix innostusta. Meillä oli silloinkin hyvät yhteydet ruotsiin - unix keskusteluja käytiin Pohjanlahden yli. En tunne Linuksen yhteyksiä, mutta olisi kummallista, jos hän ei olisi ollut mukana. Linus ei ollut varmaan ainoa, joka mietti oman Unixin kehittämistä. Linux oli alunperin koodattu suhteellisen hyvin ja oli kuin taivaanlahja Nokiaa, IBMää ums. vihaaville katkerille harrastelijoille ja ammattilaisille. Seurauksena oli suunnittelematon joukkopäätös lähteä tukemaan Linuxia.

Linuxin onnistumisen salaisuus oli ajoituksessa, turhaantuneissa ATK-ihmisissa ja kapitalismin vastustamisessa. Näillä eväillä Linux levisi kaikkialle maailmaan.

Innovaatiot voivat olla monenlaisia - Linuxin innovaatio ja merkittävyys tulee asioiden uudelleen järjestelyn kautta. Alussa paljon vapaaehtoisia kehittäjiä - nykyisin yritysten jopa Microsoftin palkkalistoilla olevia. Linux toi yleiseen tietoisuuteen käsitteen open source. Kaikki yhteen laskien kysymys on erittäin merkittävästä saavutuksesta. Linuxi on 25 vuoden päästä ihan erilainen, mutta voi hyvin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset