*

KVASITIETOYHTEISKUNTA Ei tullut tietoyhteiskuntaa. Tuli markkinointihöpöinen tietoistettu yhteiskunta.

Stubbin hypeharhat

  • Alex
    Alex

Ote ministeri Stubbin täysin hypeälyttömästä puheesta eilisessä välikymyskeskustelussa: 

"Me olemme menossa kohti neljättä teollista vallankumousta, jonka kärkiä ovat digitalisaatio, robotisaatio, tavaroiden Internet, tekoäly, bioteknologia, nanoteknologia. Me olemme menossa kohti sellaista koulutusjärjestelmää, jossa ei välttämättä ole enää järkevää käydä koulua seitsemästä ikävuodesta vaikka kahteenkymmeneenkahdeksaan. Me olemme menossa kohti sellaista järjestelmää, jossa joudumme koko ajan kouluttamaan itsemme uudestaan. Omat lapseni eivät muista aikakautta ennen älypuhelinta. On hyvin todennäköistä, että heidän lapsensa menevät kouluun sellaisella ajoneuvolla, jolla ei ole kuljettajaa. On hyvin todennäköistä, että tekoäly tai tietokoneet tulee diagnosoimaan heidän sairautensa ja huomattavasti paremmin kuin lääkäri. tällaiseen maailmaan mediänn tulisi lapset valmistaa."

 

Stubb ei näytä tajuavan, että jos visiot tekoälystä toteutuisivat, miksi pitäisi kouluttaa itseään koko ajan.

Median kehuma tekoäly on vain räätälöityä "tekoälyä", heikkoa tekoälyä, tiettyyn tehtävään kehitettyä: Go, Shakki, Jeopardy ... IBM:n Watson on toki loistava alusta erilaisille räätälöidyille kehitelmille, mutta ei sen enempää. Vahvaa tekoälyä ei ole. Tietokone voi toki analysoida suuria määriä lääketieteellistä dataa, mutta tuollaiset spesifiset systeemit eivät tule korvaamaan lääkäreitä, vaikka Stubb niin kuvittelee,

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/213568-tekoaly-ei-viela-ole

 

Kaikenkarvaiset konsultit haluavat usein esiintyä julkisuudessa asiantuntijoina hypekirjallisuuden uskomuksiin perustuen, toiset jopa kirjoittavat samanlaista perusteetonta hypeä, kuvat. 

Kurzweilin singulariteetin mukaan älykkäiden koneiden kapasiteetti ylittää ihmisen kyvyt vuonna 2045, jolloin laitteiden transistorien määrä ylittää ihmisen aivojen neuronien määrä. kuva 3. Tuo on puhdasta roskaa, määrä ei muutu laaduksi.

Kirjassa BOHOBUSINESS käytettyjen "asiantuntijoiden" asiantuntemus on kauttattaaltaan kyseenalaista. Luvussa 4, TYÖ, on "inspiraatioasiantuntijana" Hjallis Harkimo...

Robottien tarve on vahvasti sidoksissa kunkin maan toimialarakenteeseen!

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/202860-konsulttihopoa-rob...

 

Robottiautoilla yleisessä käyttössä ei ole tulevaisuutta Suomessa:  Robottiautoilu voi Suomessa olla vain kausiluonteista lumen, lumivallien ja loskan vuoksi. 

Ja ne lisäävät ruuhkia:  Robottiautot joutuvat ajamaan edestakaisin parin tunnin työmatkaruuhkan aikana.

http://www.itviikko.fi/uutiset/2014/08/28/googlen-ihmeauto-avuton-suomes...

 

"Northwesternin yliopiston professori Robert Gordon uskoo, että tietotekniikan vallankumous on jo nähty: se alkoi 1960-luvulla ja saavutti huippunsa vuosituhannen vaihteen it-kuplan tienoilla. 2000-luvulla innovaatiot ovat Gordonin mukaan lähinnä liittyneet viihteeseen ja tehneet laitteista pienempiä. Koko talouden tuottavuus ei ole kuitenkaan enää juuri kasvanut."

Robert J. Gordon's, a Northwestern University economist whose 2000 paper 

Does the ‘New Economy’ Measure Up to the Great Inventions of the Past?”

included a damning comparison of the flood of inventions that occurred a century ago with the seeming trickle that we see today. Consider the new products invented in just the ten years between 1876 and 1886:

internal combustion engine, electric lightbulb, electric transformer, steam turbine, electric railroad, automobile, telephone, movie camera, phonograph, linotype, roll film (for cameras), dictaphone, cash register, vaccines, reinforced concrete, flush toilets. The typewriter had arrived a few years earlier and the punch-card tabulator would appear a few years later.

And then, in short order, came airplanes, radio, air conditioning, the vacuum tube, jet aircraft, television, refrigerators and a raft of other home appliances, as well as revolutionary advances in manufacturing processes. (And let’s not forget The Bomb.) The conditions of life changed utterly between 1890 and 1950, observed Gordon. Between 1950 and today? Not so much.

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/viihde/208701-digimurros-on-harhaa

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Automatisaatio on hyvä niille, jotka osaavat tehdä, hallinnoida ja huoltaa noita vekottimia. Muiden osana on sitten maksaa ja keksiä työttömille tekemistä.

Suomen osalta en hirveästi hypettäisi...

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Automaatio on hyödyllistä harvoille toimialoille. Samaa höpöä kuin kilpailukykyvertailut valtion tasolla

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Minä ymmärrän Stubbin puheen varoitukseksi. Teknologian kehityksen huumassa ei pidä tehdä typeryyksiä. Meidän tulee valmistaa lapsia tuon kaltaiseen maailmaan, mutta toivoa samalla, että järki voittaa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Valmistautua erityisesti mihin? Esimerkiksi ohjelmointi peruskouluun on antivalmistautumista.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Ray Kurzweil rakenteli aikanaan hienoja syntetisaattoreita, mutta nykyään hän uskoo ihan vilpittömästi, että kuolemattomuus ja ikuinen nuoruus saavutetaan sukupolvessa parissa. Stubbin hymyssä on jotakin samaa. En usko, että se on tarkoitettu pelotteluksi vaan rohkaisuksi. Lähinnä se on kuitenkin pelottavaa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Kutzweilin singulariteettihömppä perustuu Mooren lakiin + harhaan, että määrä muuttuu laaduksi.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Laajalle levinnyt myytti väittää, että automaatio tekee puolet ihmisten nykyisistä työtehtävistä tarpeettomiksi.

OECD:n raportin mukaan 21 OECD-maassa oikeampi luku on 9%, vaihdellen eri maiden toimialaprofiileiden ym. vuoksi välillä 6-12%.

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/218213-autom...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset