FAKTANTARKASTUS 1 Ei tullut tietoyhteiskuntaa. Tuli markkinointihöpöinen tietoistettu yhteiskunta.

Suomea ei voi johtaa kuin yritystä

  • Korkman: Väärää talouspolitiikkaa
    Korkman: Väärää talouspolitiikkaa

Italialaiset valitsivat aikanaan pääministerikseen Berlusconin, miljardöörin, sillä jos mies osasi hoitaa omat asiansa, niin miksei koko maan asioita. 

 

Kuntaakaan ei voi johtaa samoilla johtamismenetelmillä kuten yritystä

 Kuntien ja yritysten toimintaympäristössä ja -kulttuurissa ilmenee periaatetasolla sellaisia oleellisia eroja, jotka vaikuttavat käytännön johtamisedellytyksiin ratkaisevasti: 

• kuntien poliittis-hallinnollinen toimintaympäristö
• kuntien päätöksenteon ja hallinnon avoimuus ja julkisuus
• kunnat eivät ansaintataloudellisia yksikköjä
• kuntien tuotettava taloudellisesti kannattamattomat lakisääteiset peruspalvelut
• kunnissa yhteiskuntavastuu keskeisemmällä sijalla kuin yrityksissä.

 

“Suomi ei ole firma. Suomea ei voi johtaa kuin firmaa”, sanoi pääministeri Alexander Stubb (kok) Elinkeinoelämän valtuuskunnan vaalitentissä. 

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä oli eri mieltä. Hän korosti entisenä yrittäjänä, että yrityksen ja Suomen välillä on paljon samaa. Sipilä muistutti, että molemmilla on tulot ja menot, joiden pitää olla tasapainossa.

 

Talousnobelisti Paul Krugman kirjoitti yritysjohtajista talouspolitiikan tekijöinä vuonna 1996 Harvard Business Review’ssa julkaistussa artikkelissa A Country is Not a Company. Siinä Krugman perustelee, miksi valtiota ei voi johtaa kuten yritystä.

 

VERTAILU YRITYS / VALTIO:

 

Arvot ovat niitä asioita, joita yrityksessä pidetään tärkeinä. Arvot ovat eräänlaisia periaatteita, jotka ohjaavat tekemään valintoja ja asioita.

* Maan johtamisessa hallituspuolueilla on erilaisia arvoja. Touhuja joudutaan vesittämään konsensuksen saamiseksi.

 

Missio on yrityksen toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Mission ajatellaan vastaavan kysymykseen siitä, mitä organisaatiossa halutaan pysyvästi tehdä ja mihin yritys haluaa pidemmällä aikavälillä päästä.

* Hallituksessa taistelevat koalitiosta riippuen eri kansalaisryhmien ja yritysten edut.

 

Visio  on arkijohtamisen peruskivi. Sen avulla pyritään luomaan jokaiselle työntekijälle kuva tulevaisuudesta, joka vetoaa sekä ajatteluun että tunteisiin. Visio on jotakin, jonka yksilö haluaa saavuttaa ja joka innostaa häntä. Useimmille ihmisille se on pohjimmiltaan pyrkimys luoda jotakin taloudellista voittoa suurempaa ja merkityksellisempää. Ilman visiota työssä ei ole merkitystä, suuntaa eikä ohjetta esimerkiksi siihen, miten tehtäviä ja kehitystoimintaa priorisoidaan. Alahuhta kirjassaan

*Sipilä piti ensimmäisen puheenjohtajan linjapuheensa puoluekokouksessa 10. kesäkuuta 2012. Hän ilmaisi vahvaksi visiokseen ja haaveekseen hajautetun yhteiskunnan, jossa on rooli kasvukeskuksilla, maaseutukeskuksilla ja maaseudulla.

*Sipilä selvitti, että nykytilanteesta päästään visioon eli tavoitetilaan viiden valitun strategisen painopisteen kautta. Painopisteitä ovat hyvinvointi, työ ja työllisyys, koulutus ja osaaminen, biotalous ja toimintatavat (esim. normien purku ja digitalisaatio).

*Tuleva pääministeri Juha Sipiläkin aloitti oikea oppisesti Suomen visiosta ja markkinoinnista. Pitää päättää mihin tähdätään, mennäänkö kuuhun (JFK:n mainio visio) vai maahan.

 

Toiminta-ajatus ilmaisee yrityksen tarkoituksen. Se kertoo, miksi yritys on markkinoilla. Toiminta-ajatus kertoo mitkä ovat yrityksen päätuotteet ja -palvelut, ketä yritys palvelee ja mitä tarpeita se tyydyttää.

* Hallituksessa taistelevat koalitiosta riippuen eri kansalaisryhmien ja yritysten edut.

 

Liikeidea on mitattava tapa toteuttaa toiminta-ajatusta. Liikeidea koostuu ja syntyy yrityksen sisältä ja ulkoa tulevista herätteistä, mahdollisuuksista ja voimavaroista.

* Budjettiriihi: Eri ministeriöiden talousarvioehdotusten pohjalta talousarvioesitykset kerätään yhteen. Valtiovarainministeriön kannanoton pohjalta käydään ministereiden ja valtiovarainministeriön johdolla ministeriöittäin neuvottelukierros, jossa pyritään ratkaisemaan mahdolliset erimielisyydet määrärahojen mitoituksesta.

 

SWOT-analyysi (Strengths, Weaknesses, Opportunities, Threats) on  nelikenttämenetelmä, jota käytetään strategian laatimisessa, sekä oppimisen tai ongelmien tunnistamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä.

*Esimerkki hallitusohjelmasta, täydellistä höpö, löpöä:

VAHVUUDET 

–Suomi on osaava, sisukas, tasa-arvoinen ja ratkaisukeskeinen hyvinvointiyhteiskunta. 

– Meillä on vahva ja toimiva demokratia. Hallinto on luotettava, instituutiot toimivat. Näistä syntyvät vakaus ja sisäinen turvallisuus. 

–Suomessa on puhdas ympäristö ja runsaat luonnonvarat. Koulutustaso on korkea, samoin teknologinen osaaminen. 

– Suomalaiset ymmärtävät, että kriisin keskellä on tehtävä vaikeitakin ratkaisuja.

 – Suomella on kyky ja mahdollisuudet investoida uudistumiseen. Tämän edellytyksenä on, että julkisen talouden velkaantuminen pysähtyy ja Suomen vaihtotase vahvistuu.

 

Skenaariot ovat vaihtoehtoisia tulevaisuuspolkuja, jotka laaditaan yrityksen strategiatyöstä riippumatta. Skenaarioiden tarkoitus on testata strategiaa, jonka pitäisi olla riittävän robusti kaikissa todennäköisissä skenaarioissa. Heijden: Scenarios

*Hallitus hakee strategisen ohjelmansa tueksi yleiskuvaa lähivuosien ja -vuosikymmenten muuttuvasta toimintaympäristöstä. Siinä muutoksessa tärkeimmät muutosajurit ovat nopeasti etenevä ja läpi eri yhteiskunnan alueiden menevä digitalisoituminen sekä eri tavoin vastaantuleva kiihtyvä globaali kamppailu niukkenevista luonnonvaroista. 

DEMOS: Scenarios for Sustainable Lifestyles 2050 -skenaarioraportti tarjoaa neljä erilaista mallia siitä, miten nämä muutokset muokkaavat eurooppalaisia yhteiskuntia tulevien vuosikymmenten aikana. Skenaarioista löytyy sekä avointen markkinoiden vauhdittama hyper-kilpailun yhteiskunta (Singular Super Champions) että Euroopan laajuisen talousromahduksen jälkeinen, vahvasti paikallistalouteen nojautuva yhteiskunta (Empathetic Communities). Näiden skenaarioiden ideana ei tietenkään ole taustoittaa vain hallitusohjelman kaltaisen strategisen politiikkadokumentin valmistelua.

-> KÄRKIHANKKEET

 

Kilpailija-analyysissa arvioidaan markkinoilla toimivien kilpailijoiden heikkouksia ja vahvuuksia esimerkiksi SWOT-analyysin avulla, ja kilpailijoista laaditaan yksityiskohtaisia profiileja. Kilpailija-analyysissa tarkastellaan mm. kilpailijoiden kustannusrakennetta, voitonlähteitä, resursseja ja osaamisalueita, asemointia, tuotteiden differointia, vertikaalista integrointia ja sitä, kuinka yritys on aiemmin reagoinut toimia-alan kehitykseen.

* Valtiot pyrkivät win-win -yhteistyöhön.

 

Kilpailija on yleensä saman toimialan yritys, joka tarjoaa samoilla markkinoilla samoja tuotteita tai palveluja.

* Poliitikkojen suosimat kansainvälisten konsulttifirmojen laatimat maiden kilpailukykyvertailut, jotka harhaisia, koska kilpailukykyä, tuottavuutta, kustannuskilipailukykyä voi verrata vain toimialakohtaisesti, koska eri mailla on erilainen toimialarakenne. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (33 kommenttia)

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Gröhniä mukaellen, on täydellistä höpölöpöä että valtiot pyrkivät win-win -yhteistyöhön. Ne pyrkivät maksimoimaan oman etunsa (on se sitten taloudellinen, moraalinen, valta-asema tai muu). Symmetrisiä sopimuksia, vapaakauppa-alueita jne luodaan silloin kun ollaan epävarmoja voittajan asemasta, eli mennään pienimmän pahan mukaan.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Valitettavasti maailma on tuollainen. Mutta entä EU? Eikö se juuri pyrikin vähentämään noita ongelmia.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Kyllä ja ei, liiketaloudellisin termein EU on kartelli joka hakee etua muihin nähden.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #3

Esimerkkejä tuosta?

Kartelli on talouselämässä yritysten yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on keskinäistä kilpailua rajoittamalla saavuttaa monopoli tai siihen verrattava asema markkinoilla. Wiki

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #5

Vaikkapa maataloustukiaiset ja tullit. Suojataan oma markkina vain omille tuottajille ja valloitetaan markkinoita dumppaamalla. Toinen voisi olla verotusta yhdenmukaistava yhteistyö.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #7

Olet väärässä. Nuo ovat viimekädessä kansallisia asioita.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #9

Olisiko tuo samantapainen kysymys kuin yritysten hinnoittelu, jonka uskoisin olevan yritysten sisäinen asia. Niihin sisäisiin päätöksiinhän ei kartellitoiminta ole koskaan vaikuttanutkaan...

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #11

No kerropa sitten mitä kartellimaista EU:ssa muka on.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Valtiot pyrkivät win-win -yhteistyöhön, kun tarjolla on win-win. Luulisi tuon nyt olevan itsestään selvää. Itse asiassa myös yritykset tietyissä asioissa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Juuri näin, eli ei erottele valtiota ja yritystä millään tavoin.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #6

Yleensä vai tuon yksityiskohdan suhteen?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #8

tuo, ettei vierasta win-win -ratkaisuja ei erottele mitenkään. Pointtini oli ettei siihen aktiivisesti pyrkiminen ole itseisarvo.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Että näinkin päin:

"Teivainen on kansalaisaktivisti, joka on tunnettu kapitalismikritiikistään. Hän kuitenkin huomauttaa, että myös pankkiiri Björn "Nalle" Wahlroos kysyy, ovatko yritykset muuttuneet valtioiden kaltaisiksi ja merkitseekö tämä uudenlaista tarvetta asettaa ne poliittiseen vastuuseen."
http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2016/02/16/uus...

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Mikrotaloustieteellä ei voi johtaa makrotaloutta etenkin kun se on mitä on, kuva.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

"Sisäpoliittisissa kamppailuissa oli Reaganin ja Thatcherin kannalta jopa enemmän pelissä, koska ne voittamalla he saivat ajettua läpi pyhän kolmiyhteytensä: sääntelyn purkamisen, markkinoiden vapauttamisen ja yksityistämisen."

Hännikäinen&Melender: Liberalismin petos

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

”Ehkä Sipilä aidosti uskoo puheisiinsa Suomesta yrityksenä ja itsestään sen toimitusjohtajana, joka luo maalle strategiaa”, Koivunen pohtii.

Tällaisessa ajatusmallissa johdon strategia muuttuu tavoitteiksi, joihin kaikki yhdessä sitoutuvat. Viestinnässään yritys esiintyy yhdellä äänellä, eikä yhteisiä tavoitteita kritisoida julkisuudessa.

Ongelma on, ettei politiikka toimi kuten yritys. Kukaan yksittäinen poliitikko ei pysty määrittämään sitä, mistä asioista julkisuudessa keskustellaan ja miten. Poliitikkojen pitää olla valmiita vastaamaan kritiikkiin ja perustelemaan valintojaan julkisuudessa."

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/sipila-vaa...

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Sipilä on itsee syypää kohuunsa, johtuu paljolti yritystaustasta:

http://www.aamulehti.fi/kotimaa/mielipide-ajattele...

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Hohhoijaa:
Jos minun pitäisi kiteyttää, mitä yritysmäinen johtaminen on, se on sitä, että me saamme tehtyä sen, mitä on sovittu. Ei se sen kummempaa ole, Sipilä kommentoi Iltalehdelle vuodenvaihteen alla.
http://m.iltalehti.fi/uutiset/201701022200048101_u...

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn
Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

TS 1.2.2017:
Yhdysvaltojen köyhimpiin kuuluvassa osavaltiossa uskotaan, että presidentin liikemieskyvyt voivat tuoda muutoksen.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

"Oikea johtaja hakee muutoksiin tukea ja kuuntelee asiantuntijoita. Valmistelun tekee osaajista koostuva työryhmä; kutsutaan neuvonantajia, keskustellaan vaihtoehdoista ja perehdytetään sidosryhmiä."
Johtajuus vaatii analyyttisyyttä ja toimintatapojen huolellista rakentamista. Årtrn Mickos muistuttaa, että demokraattisen valtion johtaminen on eri asia kuin yrityksen johtaminen. "Presidentti on merkittävää valtaa käyttävän julkisen tehtävän tilapäinen haltija, joka edustaa kansaa eikä henkilökohtaista itseään." Kauppalehti 2.2.2017

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Sitä miten yksityisen sektori toimii, ei voi suoraan kopioida julkiselle puolelle.
Bemgt Holmström Eduskunnassa 29.3.2018

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Suomea tai politiikkaa ei kenties voi johtaa kuin yritystä, mutta sitä varmasti pitäisi johtaa enemmän yrityksen tapaan.

Kansalaiset e3vät ole kuten yrityksen työntekijät, jotka voidaan erottaa yrityksen kannattavuuden parantamiseksi, eikä tuottamattomia kansalaisia voi vain saneerata pois, kuten yritys saneeraa tarpeettomat tai tuottamattomat työntekijänsä, yhteiskunnan vastuulle ja elämään jatkossa yhteiskunnan kustannuksella.

Mutta toisaalta, valtionkaan ei pitäisi elää velaksi, vaan kulut pitäisi saada karsittua menojen tasalle kaikissa tilanteissa. Näin pitäisi tehdä vaikka sitä ei voikaan tehdä yritysten tapaan, heittämällä väkeä pellolle.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Kontekstiharhan tulokset näkyvät. Köyhyys lisääntnyt Suomessa:

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/241836-ankaraa-kr...

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Sipilällä on taipumus sanoa "asia on loppuunkäsitelty" aina kun asian käsittely on vasta alkamassa. Ville Niinistö

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Valtiota ei voi johtaa kuin yritystä:

”Sipilä, jonka luontainen paikka politiikassa olisi kristillisissä tai kokoomuksessa, loi puolueeseensa täydellisen henkilöpalvontakultin. Hänestä tuli jumala, jonka ei tarvinnut eikä tarvitse kunnioittaa perustuslakia eikä ymmärtää kansantaloutta. Hän on kulkenut erehdyksestä ja epäonnistumisesta toiseen ennen näkemättömällä tavalla, mutta yhä kepulaiset palvovat häntä.

Miksi? Kahdesta syystä; kepulaiset ja monet muutkin ovat erehtyneet pitämään Juha Sipilää menestyneenä ja upporikkaana yrittäjänä, mitä hän totisesti ei ole, ja erityisesti kepulaisissa näkyy että valintavirheen myöntäminen on hyvin vaikeata. Kuitenkin Sipilä on yksi Keskustan pitkän historian suurimmista erehdyksistä, ilmeisesti jopa suurin.

Valtiota ei voi johtaa kuin yritystä, eikä yritystalous ole sama asia kuin kansantalous. Karismaa Sipilässä siis olla täytyy, koska hän on saanut kepulaiset uskomaan itseensä, olemattomiin ja mahdottomuuksiin.”

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Valtiota ei voi johtaa kuin yritystä:"

Tämä pitää paikkansa, jos sen lukee vähän toisin kuin mitä olit tarkoittanut. :)

Valtiota ei voi johtaa kuin yritystä, vaikka sillä tavalla valtiota kyllä johdettaisiin paremmin, jos sitä voitaisiin johtaa kuten yritystä johdetaan.

Sipilällä oli hyvä ohjelma ja hyvät suunnitelmat ja hyvät kakkarat.
Miksi hän epäonnistui? Siksi ettei valtiota voi johtaa kuten yritystä.

Mutta parempi niin että valtiota edes yritetään johta hyvin, kuten yritystä johdetaan, eikä huonosti, niinkuin populistit tekevät.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tällaisen kammotuksen Katainen aikaideksi:

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/76392-hallli...

Mitä tarkoittaa ”hyvä ohjelma”?

Lainaukseni oli muuten täältä:

http://pekkasiikala11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253...

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Markku Kuisma, HS 29.7.2018:

”Markkinat ovat uskomaton voima. Ne ovat kuin tuli, joka on hyvä renki, mutta huono isäntä. Kun markkinatalous pannaan töihin oikealla tavalla, se tekee yhteiskunnalle suuren palveluksen. Mutta jos sen dynamiikan ja logiikan annetaan hallita kaikkea, ei siitä tule yhtään mitään. Nyt siitä on tullut itsetarkoitus, kuin uskonto. Vähän kuin sosialismi oli aikaisemmin”, Kuisma sanoo.

Tällaisen ajattelun tulokset voivat olla pieniä ja kiusallisia: liike-elämästä tuttu kielenkäyttö on tunkeutunut koko julkishallintoon, joka on Kuisman mukaan ”konsulttihimmelirynnäkön” kierteissä. Yliopistoissa, joissa takavuosina oltiin ahkeria ilman kyttäämistäkin, kirjataan nyt työtunteja tietojärjestelmiin, joita kukaan ei sitten seuraa. Se tuntuu kiusaamiselta.

Konsulttipuhe saa aikaan myös muotioikkuja, kuten sen, että yritykset siirtyvät tehokkuusmielessä avokonttoreihin.”

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Jaahas. Työpajathan sen todistavat...

”Suvi Einolan väitöskirja pohjautuu hänen tutkimuksiinsa sekä yrityksissä että kuntaorganisaatiossa.
”Erot yksityisen ja julkisen välillä ovat aika pieniä. Samoja strategiatyön oppeja voi hyödyntää molemmissa”, hän sanoo.
Vaasan kaupunkia hän tutkitoimiessaan kaupungin kehittämissuunnittelijana ja sitten hr-controllerina. Vuosina 2013-2016 kaupungissa järjestettiin yli sata strategiatyöpajaa, joihin osallistui lähes tuhat kaupungin työntekijää.” Fakta

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset