FAKTANTARKASTUS 1 Ei tullut tietoyhteiskuntaa. Tuli markkinointihöpöinen tietoistettu yhteiskunta.

Harhoja pelialasta

  • Harhoja pelialasta

Ei ole olemassa mitään peliteollisuutta (kuva) kuten ei ole kirjateollisuuttakaan. On vain peliala, joka tuottaa sisältöjä. Suurin osa viennistä on parin yrityksen onnenkantamoisten varassa. Suuri osa työllistetyistä toimii ainakin osittain julkisen tuen varassa startupeissa, joista harva tuottaa voittoa. 

Tuollainen todellisuudesta vieraantunut höpsiminen ei lupaa hyvää Raha-automaattiyhdistykselle. 

 

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/viihde/188898-bisneksena-onnenkanta...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen

Puhutaanko kuvassa videopeliteollisuudesta vai RAYn rahapelikoneista? Ei kai RAYn pelit ole vientituotteita?

Videopelialalla Suomi on kuuluisa esim. Max Payne-peleistä, en muista kuuleeni muista Suomalaisista AAA-pelifirmoista kuin Remedy, mikä on harmi, sillä arvostan tällaisia ns kunnon pelejä enemmän kuin mobiilipelialaa. Konsoli- ja PC-pelit ovat kuitenkin eräänlaisen mullistuksen alaisena, isojen pelien budjetit kasvavat mutta myynnit laskevat, jotkut ennustavat kuplan puhkeavan jo tämän konsolisukupolven aikana.

Mobiilipelit taas ovat suht helppoa rahaa: tee peli mikä koukuttaa onnistumisen tunteella, asenna ajastimia sun muita jotta ei tule makeaa mahan täydeltä ja rahasta jos pelaaja haluaa pelistä nopeamman tai helpomman. Näissä on vain vaikea ennustaa mikä peli on hitti ja mikä ei, esim. ennen Angry Birdsiä oli samanlaisia pelejä jo paljon olemassa, erilaiset lingot oli vain vaihdettu linnuiksi ja hitti on valmis.
Koska alan trendit muuttuvat niin nopeasti, on aika iso riski tehdä isoa firmaa sen pohjalta. Angry Birds 2 oli floppi ja Rovio joutui irtisanomaan porukkaa. Nyt Rovion pitää joko tehdä kokonaan uusi hittipeli tai ajautua ennemmin tai myöhemmin konkurssiin.
Samanlaista kohtaloa odotan Supercellille, jonka entiset omistajat tosin tajusivat tosin myydä firman pois ollessaan vielä huipulla.

PS: Ihailtavaa isänmaallisuutta maksaa rehellisesti veroja kun kukaan muu ei sitä tee. Itse suunnittelisin veronkiertoni, eihän sitä kannata tähän valtion pelleilyyn lahjoittaa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Suomessa valtaosa peliteollisuuden voitoista valuu Supercellille ja Roviolle, kertoo Kauppalehti. Yhtiöt vastaavat 90 prosentista alan liikevaihdosta ja jopa 99 prosentista alan liiketuloksesta.

"Kauppalehden analyysiyksikön Balance Consultingin selvityksen mukaan keskiverto pelifirma tekee 150 000 euroa liikevaihtoa eikä kasva. Nettotulos jää keskimäärin kuusi prosenttia miinukselle. Selvityksessä oli mukana noin puolet suomalaisen pelialan 220 yhtiöstä."

"Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen myöntää lehden haastattelussa, että yksikään peliyhtiö ei vielä ole onnistunut rakentamaan kestävää liiketoimintaa." US 2013

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Peliala ei tietenkään nosta Suomea suosta, mutta oma osuutemme kansainvälisessä pelibisneksessä liikkuvasta rahasta kannattaa tietysti kantaa kotiin.

Ehkä pelibuumin tärkeämpi anti on kuitenkin se, että nuoriso oppii koodaamaan ja on heti aikuistuttuaan valmista ja kokenutta työvoimaa.

Nämä nuoret laittavat sitten aikanaan terveydenhuolto, sote, työkkäri yms viranomaisjärjestelmät ajantasalle.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Miten "nuoriso oppii koodaamaan"?

Et taida tuntea ict-alaa. Nuo koodarit eivät laita mitään alaa "ajantasalke".

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen

Kun selvästikin nyt tuo TEKES on paljastunut harmin aiheuttajaksi ja pelit ovat siinä tietysti nykypäivänä kiva demonisointikeino, koska 2500 ihmistä työllistävä ala (ei mainita teollisuutta ettei kukaan suutu) on ihan turhanpäiväinen ala. Kyllähän olisi parempi jos nuo 2500 olisivat vaikka työttöminä sen sijaan, että tekevät työtä.

Ja parempihan olisi, jos Supercelliä ei olisi tullut ja sitä kautta muutamaa sataa miljoonaa verotuloja, jotka voitiin laittaa autoveron alennukseen ja maatalouden rakennerahastoihin, koska nehän tätä maata pyörittää ne saksalaiset autotehtaat ja kotimaiset halvat maatalouden käyttöinvestoinnit.

Korjataan nyt kuitenkin yksi virhe tästä TEKES-jutusta, nimittäin TEKES tukee myös kustannustoimintaa, joten osaltaan se on tukemassa myös kirjojen tuottamista, vaikka bloggari toisin väitti.

Kustannustoimintaa tuettiin keskimäärin 103722€ per tuettu yritys vuonna 2014. Tästä tuesta lainan osuus oli 21%.

Ohjelmistokehittämistä tuettiin keskimäärin 144200€ per tuettu yritys vuonna 2014. Tuesta lainan osuus oli 48%. Joten voitaneen todeta, että TEKES tukee kaikenlaisia yrityksiä.

Vuosina 2011-2014 TEKES tuki noin 20% kaikista Suomen pelitaloista. Ei siis voitane puhua ihan totaalisesti vain ja ainoastaan TEKESin rahoittamasta alasta.

Siinä ollaan toki oikeassa, että ala on pieni ja kärki kapea. Ne eivät kuitenkaan kumpikaan ole millään tavalla järkeviä syitä haukkua tai vähätellä tätä alaa. Se tuottaa Suomeen rahaa, verotuloja ja ihmisille töitä. Mikä ongelma tässä on?

TEKES -vihaa muutenkin ihmettelen, mutta tietysti katkeruus on suomalainen kansantauti. Jos meillä on hyvä systeemi, jota voitaisiin parantaa niin sen sijaan huudellaan ympäriinsä ja vihaisina kuinka pitäisi polttaa kaikki.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Taistelet omaa olkiukkoasi vastaan. Minä ole kirjoittanut yllä mitään kustantannustoiminnasta, vaan sisältöjen tuottamisesta. Olen kyllä aikaisemmin kirjoittanut, ettei Tekes saa olla kustantamo, pelimoottorit ovat ok.

https://extranet.tekes.fi/ibi_apps/WFServlet?IBIF_...

Myöskin tuo Tekes-viha on olkiukkosi.

...

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208244-voi-v...

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/198...

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/206...

Tekesin sisäiset toimintamenot ovat 30 000 000 euroa vuodessa...

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen

Kirjoitit aika selvästi ettei TEKES tue kirjallisuutta, mutta se tukee kirjallisuutta kustannusfirmojen tukemisen kautta. Kyllä tässä ihan selkeä yhteys on, vaikka sitä yrittäisit muuttaa joksikin muuksi.

Ja linkkisi oikeastaan vaan vahvistavat sitä, että jonkinlainen TEKES-viha/ärsytys/jne on selkeästi olemassa. Se onko se aiheellinen vai ei niin se on asia erikseen, mutta kyllä nyt noissa teksteissä aika vahvasti toistuu TEKES:n toimien arvosteleminen ja ilkkuminen.

Eli... joo... No sovitaan että TEKES on ihan kamala ja peliteollisuuskin ihan turha ja kaikki on tyytyväisiä ja voit katkeroitua näitä olkiukkoja kohtaan vielä enemmän.

Minä en viitsi vääntää asiasta, kun et halua vääntää asiasta vaan argumenttivirheistä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #11

Jatkat olkiukoilla ja käsitteellisellä höpöllä. Ilmeisesti aihepiiri on sinulle vieras.

Tekes TUKEE yritysten toiminnan kehittämistä, myös media-alan yrityksiä, ja TOISAALTA yritysten tuotteiden ja palvelujen kehittämistä. Tekes ei tue kirjailijoita eikä säveltäjiä tai elokuvatiimiä heidän työssään, eikä sen pitäisi analogisesti tukea pelisisältöjen kehittämistä, mikä on myös vastoin Tekes-asetustakin.

Sekoilet myös väittämällä perusteltua kritiikkiä ilkkumiseksi. En ole ainoa, joka kritisoi Tekesiä:

"Stanfordin yliopiston professorin Steve Blankin mielestä Tekes tukahduttaa suomalaista yrityskulttuuria. Rovion markkinointijohtajan Peter Vesterbackan mukaan Tekes-tuet taas vääristävät markkinoita." Wiki

“Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkönä tänään 1. lokakuuta aloittanut Jari Gustafsson pitää yrityskohtaisia tukia ja -avustuksia turhina ja tehottomattomina:
"Yritystuet eivät koskaan ole olleet tehokkaita. Missään oloissa ei ole järkevää toimintaa avustaa muutamaa yritystä yrityskohtaisilla tukimalleilla. Sektorikohtaisetkin ovat hankalia, sillä Suomen yrityskanta on suhteellisen pieni.” Talouselämä

"Tekes-rahoitus ei tuo lisää työpaikkoja" otsikoi Kauppalehti 7.2 Etlan tutkimuspällikön Hannu Piekkolan tutkimusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset