KVASITIETOYHTEISKUNTA Ei tullut tietoyhteiskuntaa. Tuli markkinointihöpöinen tietoistettu yhteiskunta.

Suomen keskilämpö noussut 2° noin 160 vuodessa

  • Globaali keskilämpö
    Globaali keskilämpö

Netissä liikkuu edelleen ilmisiä, jotka eivät erota toidistaan edes käsitteitä sää ja ilmasto. 

Faktaa:  

Suomen keskilämpötila on noussut yli kaksi astetta 1800-luvun puolivälistä lähtien:

https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/suomen-muuttuva-ilmasto/-/arti...

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (59 kommenttia)

Käyttäjän TapioRantanen kuva
Tapio Rantanen

Onneksi näin on, sillä vv. 1866-68 suurina nälkävuosina kuoli 8 % Suomen väestöstä. Sopisi vielä lämmetä lisää.

Käyttäjän MarkkuJohannesLikitalo kuva
Markku Likitalo

Pakolaisilla on sitten hyvä olla

Käyttäjän raitanenh kuva
Hannu Raitanen

Fantastista!
Jos 1000v päästä olisi jo lämmennyt 10C lisää, Suomikin voisi palata vihdoinkin asumiskelpoiseksi.
Suomen keskilämpötila 3C on nykyisin täysin elinkelvoton, eikä tällaiseen pakastimeen suomalaiset olisi koskaan edes saapuneet asumaan.
Parhaassa tapauksessa jo parin vuosisadan kuluttua Suomi voi päästä jo jääkaappilämpötilaan 5C. Minkä jälkeen voimme alkaa pyrkiä pois jääkaapista.
Vain ulkoisten energioiden tuonnilla pystymme väliaikaisesti viljelemään ja sinnittelemään maailman pohjoisimpana valtiona täällä napapiirillä.

Uusi jääkausi on tulossa, minkä ihmiskunnan tuhon rajoittamiseksi kaikki hiili on käytettävä lämmitykseen. Suurin rikos ihmisyyttä vastaan on elämän eliksiirin hiilidioksidin hävittäminen kaivoksiin ja meren alle kuten hiiliuskovaiset tekevät.

Jos muut haluavat Suomen toimivan etujaan vastaan, heidän on maksettava Suomelle kaikki suorat toimenpidekustannukset SEKÄ täydet suuret korvaukset menettämistämme suurista hyödyistä jääkaappimme lämpenemisestä.

Kaikki verot ja maksut kuuluvat fossiilisten polttoaineiden tuottajille maksettaviksi eli arabeille.
Suomi ei tuota mitään uusiutumattomia fossiilisia energialähteitä, koska meillä ei niitä ole.

Onko Latella Nagussa luototontti, jossa parin metrin nousu vie oman lehmän mereen?
Voi teitä lyhytnäköisiä ilmastouskovaisia. Winter is coming.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #63

Karmeaa etiikka. Muilla hälläväliä kunhan Me.

Mutta globaali katastrofi olisi Suomenkin kannalta dystopia.

Eikä uusi jääkausi ole tulossa:

Pelkän taivaanmekaniikan mukaan seuraava laajahko viileneminen tapahtuu pohjoisessa noin 15 000-20 000 ja hyvin laaja noin 60 000 vuoden päästä. Wiki

Nykyinen lämpeneminen estää ns. pienen jääkauden eikä edellinenkään ollut globaali.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Suomessa voisi lämpötila nousta kevyesti sen 2 astetta lisää. Kuka haluaa kylmän ja lumisen talven?
Lapissa lunta silti riittää halukkaille ja siellä voi käydä jäähdyttelemässä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Ilmastosysteemit sawttavat muuttua globaalin lämpenemisen vuoksi, joten saattaa käydä vaikka niin, että Suomessa kesät kylmenevöt jas talvet lämpenevät. Ja melko varmasti sateet lisääntyvät kun globaali lämpeneminen lisää haihtumista.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Ilmasto on lämmennyt ja kylmennyt jääkauden jälkeen useaan otteeseen ja ollut kokoajan muutoksessa. Ihmiset ja eläimet ovat yhä täällä. Muutosta ei tarvitse pelätä eikä vajota ilmastohysteeriaan ja pelotteluun sillä ilmastonmuutos on normaali että luonnollinen maapallon ilmiö.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #12

Ei pidä paikkaansa. Vaihtelut ovat olleet vain alueellisia.

Etkö usko kasvihuoneilmiöön?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #14

Alueelliset vaihtelut voidaan tutkimuksen avulla linkittään yhteen ja vielä kun niitä alueellisia vaihteluita on useita eri puolilla maapalloa linkitettynä yhteen, niin muodostuu globaali ilmiö, kts. linkki, http://www.nature.com/ncomms/2015/151117/ncomms993...

Käyttäjän PaavoVaattovaara kuva
Paavo Vaattovaara

Niin, on lämmennyt 2 astetta pienen jääkauden ajalta.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Katsopa avaiksen linkin ekaa kuvaa, niin havaisat, että olet väärässä.

Tapani Lahnakoski

Tuo 2 astetta on vahvasti sanottu, kun 160 v. sitten ei ollut juuri mittareitakaan saati, että niiden tuloksia olisi kirjattu. Jollain mallinnuksella saatu.

Mutta joka tapauksessa kaikki tuo 2 astetta tai jotain on lämmennyt ensimmäisen 80 v aikana, jolloin CO2-pitoisuus oli noussut vasta hyvin vaatimattomasti.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Olet täysin hakoteillä. Katso avauksen linkin ekaa kuvaa.

Tapani Lahnakoski

Kuva on rahi-menetelmällä kyhätty. Vai hila-aineistosta saatuja lämpötiloja. 1800- luvulla yhdessäkään hilassa ei ollut yhtään mittaria. 1920-luvullakaan ei tainut olla vielä kuin kaksi tai kolme koko maassa, tee siitä sitten hila-aineisto.

30-luvun harmaasta palkista sokeakin näkee kepillään, mistä se on kotoisin. Vuosikymmentä kuvaava keskiarvo on lievästi sanottuna viritetty. ITL on muutenkin viritellyt tuon ajan datoja mielensä mukaisiksi.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #23

Luitko koko julkaisun? Jos et niin ole hiljaa.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

1700-luvun lopulla oli kylmänjakson (pienenjääkauden) jolloin lontoon Thames joki jäätyi kantavasti sekä pohjoiseuroopassa ei nähty kesää kolmeen vuoteen. Puute, nälkä ja taudit vaivasivat tuolloin pitkin eurooppaa ja karsivat kolmannen väestöstä. Sen sijaan 800-luvulla ilma oli nykyistä 1º-2ºC lämpöisempi jolloin mm euroopanlehtikuusi ja moni muu lehtipuu menestyi hyvin suomessa sekä maanviljely oli mahdollista Gröönlannissa.

Jos vaihtoehtoja miettii en ainakaan toivo että keskilämpötila tippuisi 2ºc koska se tarkottaisi jälleen kesättömiä vuosia sekä ilmankosteuden ja sateiden vähenemistä. Ilmasto elää jaksoittain ja on kokoajan muutoksessa, se ei ole koskaan ollut stapiili eli muuttumaton.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Surkeaa logiikkaa:
koska miljoonien vuosien kuluessa ilmasto on muuttunut spontasnisti, ei nytkään ilmastomuutos voi ihmisen aiheuttamaa.

Uskotko kasvihuoneilmiöön?

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Ymmärrän kyllä että merkittävin kasvihuone kaasu on luonnollinen vesihöyry joka aiheuttaa yli puolet lämpenemisestä ja synnyttää lisää vesihöyryä. Vesihööyrystä puhutaan myös ilman kosteutena ja tiivistyy taivaalla pilviksi jotka lankeavat sateina alas. Mannerjäätiköillä sateet ilmenee lumena, mutta kohonnut lämpötila vähentää merijäätä. Hiilidioksidi ja metaanipäästöistä 2/3 osaa on on ihmisen aiheuttamia päästöjä mutta näidennpäästöjen suurin uhka on ilmanlaadun huononeminen esim Kiinan ja Intian savusumu mikä on vaaraksi terveydelle sekä happamoittaa maaperää ja meriä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #11

Muutoksen on aiheuttanut nimenomaan ihmisen tuottaman hiilidioksidin lisääntyminen. Lämpeneminen lisää haihtumista ja vesihöyryä...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #13

Näin tapahtuu, sitten sopeutuminen jollakin aikataululla! Kts. linkki, ”Foliar temperature acclimation reduces simulated carbon sensitivity to climate” http://www.nature.com/articles/nclimate2878.epdf?s...

”Lehtien lämpötilan mukautuminen ilmastoon vähentää simuloidun hiilen ilmastoherkkyyttä ”

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #21

Vähentää joillakin alueilla. Kokonaisvaikutus?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #29

Alueellisista eroista on kysymys. Kokonaisvaikutusta tuskin kukaan osaa sanoa. ”Tulokset osoittavat, että ilmastomalleissa jotka eivät huomio lehtien hiilenvaihdon lämpötilaa todennäköisesti yliarvioidaan hiilen ilmastoherkkyyttä lämpenevässä Ilmastossa joka vaikuttaa simulointiin tulevien maanpäällisen hiilivarastojen osalta.”

”Plant photosynthesis and respiration are the largest carbon fluxes between the terrestrial biosphere and atmosphere, and their parameterizations represent large sources of uncertainty in projections of land carbon uptake in Earth system models (EMSs).”

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #13

Miksi poistit vastaukseni? Eikö miellyttänyt tai sopinut ajatusmaailmaasi? Ymmärthän että tämä on sensuuria jolla pyrit saamaan keskustelun näyttämään Gröhn sinulle mieleiseltä. Kommentoin siitä että Suomen ilmatieteen laitos tuskin on retuperällä väittäessään vesihöyryn olevan merkittävin kasvihune kaasu. Metaani ja hiilidioksidi tulevat vasta sen jälkeen. Pyydän ystävällisesti palauttamaan kommentin 16.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #28

Poistan jankkaukset.

Lue uudelleen: Vesihöyryn määrä ei muuttunut niin, että selittäisi lämpenemisen.

ENSO ym. siheuttavat ttlapäisiä muutoksia, joiden perusteella denialstit esittävät valheitaan lämpenemisen pysähtymisestä.

https://s-media-cache-ak0.pinimg.com/736x/26/11/76...

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #30

En jankannut vaan vastasin kommenttiisi selventäen edellistä kommenttiani. Ymmärthän että tämä on keskustelun tahallista muokkaamista. Pydän siis ystävällisesti palauttamaan kommentin 16. Vesihöyryn eli ilmankosteuden määrä lisääntyy ilmaston lämmitessä, tämä on hyvin havaittavissa esimerkiksi pienissä kasvihuoneissa joissa on liki trooppinen ilmasto . Lisääntynyt ilmankosteus tiivistyy ilmassa puolestaan pilviksi ja lankeaa lisääntyneenä sateena. Se on osa luonnollista veden kiertokulkua mutta lämpiämisen vuoksi sen teho ja koko kasvaa. Lisännyt kosteus myös lisää lumisateita mannerjäätiköillä vaikka lämpeäminen vähentää merijään määrää.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #32

Höpöt. Olen maininnut nuo jo ylempänä ja muuaalka monta kertaa.

Kannattaidi joskus lukea mitä muut kirjoittavat ...

Käyttäjän TommiMkinen kuva
Tommi Mäkinen

faktaa: 51% kasvihuonekaasuista tulee karjasta/karjan hoitamisesta: http://www.worldwatch.org/node/6294
faktaa: sille ei tehä yhtään mitään???
http://troublewithfilm.com/wp-content/uploads/2015...

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Pajonko karja on lisääntynyt? Olennaista on muutos.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Lihansyönnin lisääntyminen on johtava globaali ruokatrendi. Eläintuotteiden käyttö on lisääntynyt elintason noustessa todella paljon. Suomessakin isovanhempamme söivät paljon vähemmän lihaa kuin me nykyään. Maitotuotteet tekevät tuloaan kulttuureihin, joihin ne eivät juuri ole kuuluneet jne.

Eläintuotannon ilmastopäästöt ovat suuremmat kuin kaiken liikenteen.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen Vastaus kommenttiin #52

Ja onhan ihmispopulaatiokin hiukan kasvanut Gröhnin aikarajassa. Miljardista omavaraisesta seitsämään miljardiin enimmäkseen virtuaalirahalla mitä vain kuluttamisenhalusta ostavaan. Se kai tässä se suurin ongelma on. Hiilidioksidihumppa on vain korviketoimintaa, kun ei uskalleta nostaa kissaa pöydälle.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #61

Höpsis.

Metaanin osuus kasvihuoneilmiöstä on 4-9% ja se viipyy ilmakehässä kertalukua lyhyemmän ajan kuin hiilidioksidi.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Greenhouse_gas

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #62

Olisikohan sinulla tuossa vain eläinten suoraan päästämän metaanin osuus? Koko eläintuotannon (=maidon ja lihan tuotanto) osuudeksi päästöistä mainitaan 14,9% Siihen sisältyvät maankäyttö, lannoitus, tuotannossa kuluvat fossiiliset polttoaineet ym.

https://www.chathamhouse.org/sites/files/chathamho...

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #65

Joo, ja onhan 14,9% aivan ylivoimainen enemmistö...

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #66

Ja tämä on vastauksena minun kommenttiini?
Ylempänä ihan eri mies, vaikkain sukunimimikaima heitti noita huikeampia lukuja.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

https://ilmasto-opas.fi/ilocms-portlet/article/162...

Ylläolevasta kuvasta ilmenee, että ilamsto on lämmennyt 1850-luvulta aina 1930-luvun lopulle asti. Siis ajanjaksona, jolloin ei melko vähälukuisen agraari-ihmiskunnan toimilla voida olettaa olleen mitään merkitystä.

Sen jälkeen on 80-luvun loppupuolelle asti itse asiassa laskevan lämpötilan trendi, kun katsoo noita käppyriä vain siltä ajanjaksolta eikä noteraa hämäävää tasaviivaa, joka sille jaksolle on piirretty.

Sen jälkeen on taas lämmennyt.

Joten ilmasto on alati muutoksen vallassa, ei sille voi mitään. Jos lämpenemisen pelätään aiheuttavan sopeutumisongelmia, niin paras keino varautua niihin on pitää huolta siitä, että talous ja teollisuus toimii ja saa tarpeeeksi energiaa tulevaisuudessakin, sillä vain vauras talous voi vastata luonntaisen ilmastonmuutoksen aiheuttanmiin sopeutumisongelmiin.

Toivon kuitenkin, että lämpeneminen ainakin Suomessa edelleen jatkuu jonkin aikaa.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Lämpeäminen jatkuu vielä jonkin aikaa mutta 2030-luvulle on ennustettu jällen kylmenmpää ajanjaksoa jopa uutta pientäjääkautta. Varmaa kuitenkin on että ilmasto tulee vielä nousemaan 1ºc asteen tällä vuisisadan puoliskolla jotta se tavoittaa 600-luvun ja 1200- luvun välisen ajanjakson. 1400-luvun ja 1800-luvun välistä ajanjaksoa on taas pidetty poikkeuksellisen viileänä, ainakin viellä 2000-luvun alussa ennenkuin lämpöparometri typistyi alkamaan 1840-luvulta.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Roskaa tuokin. Ilmastonmuutos peittoaa pienen jääkauden.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #22
Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Keskiarvo kuvaa paremmin muutosta kuin silmä mittausarvoista.

"Sen jälkeen on 80-luvun loppupuolelle asti itse asiassa laskevan lämpötilan trendi, kun katsoo noita käppyriä vain siltä ajanjaksolta eikä noteraa hämäävää tasaviivaa, joka sille jaksolle on piirretty."

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Visualisointien kohdalla silmä on joskus tarkempi havainnoimaan trendejä kuin matematiikka. Ja visualisoinnistahan tällaisissa käppyröissä juuri on kyse.
Matematiikka laskee vain keskiarvon, mutta ei ota huomioon stokastisten piikkien merkityksettömyyttä.

Lisäksi on muistettava, että suhteettoman suuri osuus mittauspisteistä on urbaaneilla alueilla ja urbanisoitumisen mukanaan tuoma lämpötilan nousu kaupungeissa on omiaan nostamaan keskiarvoja enemmän kuin maantieteellisesti satunnaisesti valittujen pisteiden keskiarvo olisi nousssut.

Nauvo on tietysti Suomen lämpimimpiä paikkakuntia tilastollisesti muutoinkin ...

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Lämpenis vaan, ei haittaa, mielellään semmonen Espanjalainen ilmasto. No mä kuolen ennen ja mun lapsetkin, sitten saakin mun puolesta tää pallo tuhoutuu.

En jää kattomaan, enkä sure muittenkaan puolesta.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Otetaan tämä asia nyt vielä kerran huomioon kun se sattuneeast syystä poistettiin. Eli siis ilmasto ei ole niin yksinkertainen asi kuin media antaa meidänymmärtää vaan siihen vaikuttavat monet ilmiöt kuten rapautuminen, tektoninen toiminta, kasvillisuuden katoaminen, Ilmanpaineen vaihtelu, ilmavirrat, merivirrat, meren lämpötila, säteilyn määrä, etäisyys auringosta, kiertoradan muoto, akselin kallistuma, hyrraliike, naapurimme kuu sekä Jupiterin painovoima. Ilmaston muutoksen takia ei kannata vajota hysteeriaan ja pelotteluun se ei auta asiaa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Joo, joo, mutta trendin syy on selvä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Esittämäsi tarkasteluajanjakson puitteissa ei ole syytä käyttää sanaa "trendi", kun puhutaan ilmiöstä, jonka trendejä voidaan validisti tarkastella vain kymmenien tuhansien vuosien perspektiivillä.

Silloin syy on todellakin selvä: luontainen ilmaston vaihtelu, joka on seurausta lukemattomista eri suuntiin vaikuttavista tekijöistä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #43

Täyttä roskaa. Ksusalitetti on selvä, trendi nouseva.

Seppo Hildén

"Suomen keskilämpö noussut 2° noin 160 vuodessa"

Liian lyhyt seurantajakso tutkia lämpötiloja.

Itse asiassa ilmasto on LASKENUT parilla kolmella asteella sillä neljä miljoonaa vuotta sitten Euroopassa oli neljä-viisi astetta lämpimämpää. Tämä tieto löytyy Wikipediasta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pleistoseeni

Mikäs sen lämpimän ilmaston aiheutti kun ihmisiä ei paljon Euroopassa pyörinyt?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Todistavatko menneet ilmastonmuutokset sen, ettei ihminen voisi aiheuttaa nykyistä?

Mitä tiede sanoo...
Luonnolliset ilmastonmuutokset menneisyydessä todistavat, että maan ilmasto on herkkä lämpövuon muutoksille. Jos maahan tulee enemmän lämpöä, sen lämpötila nousee. Nykyisin kohonnut hiilidioksidipitoisuus aiheuttaa voimistuneen kasvihuoneilmiön kautta positiivisen lämpövuon maahan. Menneistä ilmastonmuutoksista voidaan itse asiassa laskea arvioita ilmastomme herkkyydestä hiilidioksidipitoisuuden muutoksille.
Skeptinen argumentti...

Maan ilmaston tiedetään muuttuneen jo kauan ennen kuin ihmiskunta päästi hiilidioksidia ilmakehään. Eurooppa oli keskiajalla nykyistä lämpimämpi. 1700-luvulla, ns. "Pienellä jääkaudella", se oli kylmempi. Kaukaisemmassa historiassa tunnetaan aikoja, jolloin maa oli useita asteita lämpimämpi kuin nykyisin.

Jos on olemassa yksi asia, josta ilmastokeskustelun kaikki osapuolet ovat samaa mieltä, se on se, että ilmasto on menneisyydessä muuttunut luonnollisesti. Planeettamme on käynyt läpi useita lämpenemis- ja kylmenemisjaksoja jo kauan ennen teollista aikakautta. Jotkut ovat päätelleet tästä, että jos maanlaajuiset läämpötilat ovat muuttuneet luonnollisista syistä menneisyydessä - kauan ennen katumaastureita ja plasmatelevisioita - täytyy luonnollisten syiden olla myös nyt havaitun globaalin lämpenemisen taustalla. Tämä johtopäätös on aivan päinvastainen kuin mihin vertaisarvioitu tiede on päätynyt.

Ilmastoamme hallitsee seuraava periaate: kun lämpövuo maahan kasvaa, globaali lämpötila nousee. Sama toimii myös toisin päin, eli kun lämpövuo maahan pienenee, lämpötila laskee. Kuvitelkaamme tilanne, jossa planeettamme on positiivisessa lämpövuon epätasapainossa. Lämpöä tulee säteilyn muodossa maahan enemmän, kuin sitä säteilee maasta pois. Tästä muutoksesta yläilmakehän lämpövuossa käytetään nimitystä säteilypakote. Kun maahan kohdistuu positiivinen säteilypakote, se kerää lämpöä ja lämpötila nousee (ei toki monotonisesti, koska maan sisäinen vaihtelevuus aiheuttaa kohinaa tähän signaaliin).

Kuinka paljon lämpötila sitten nousee tietyn suuruisen säteilypakotteen seurauksena? Tämän kertoo planeettamme ilmastoherkkyys. Mitä herkempi ilmastomme on, sitä suurempi on myös muutos lämpötilassa. Yleisimmin käytetty tapa ilmoittaa ilmastoherkkyys on kertoa, kuinka paljon globaali lämpötila nousee, jos hiilidioksidipitoisuus kaksinkertaistetaan. Mitä tämä tarkoittaa? Energiamäärä, jonka hiilidioksidi absorboi, voidaan laskea aallonpituus aallonpituudelta säteilyfysiikan avulla. Nämä tulokset ovat myös kokeellisesti vahvistettuja maanpäällisten- ja satelliittimittausten avulla. Hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistumisesta aiheutuva säteilypakote on 3,7 W/m2 (IPCC AR4 luku 2.3.1).
Siispä kun puhutaan ilmaston herkkyydestä hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistumiselle,
puhutaan oikeastaan globaalin lämpötilan muutoksesta 3,7 W/m2 säteilypakotteen seurauksena. Tämän pakotteen ei välttämättä tarvitse johtua hiilidioksidipitoisuuden
muutoksesta. Se voi johtua mistä tahansa tekijästä, joka aiheuttaa muutoksen maan lämpövuohon.

Kuinka paljon ilmasto sitten lämpenee, jos hiilidioksidipitoisuus kaksinkertaistuu?

Jos ilmastossamme ei olisi palautetekijöitä, lämpötila nousisi 1,2 C (Lorius 1990).

Ilmastossamme kuitenkin on sekä positiivisia että negatiivisia palautetekijöitä. Voimakkain positiivinen palautetekijä on vesihöyry. Kun lämpötila nousee, myös ilmakehässä olevan vesihöyryn määrä kasvaa. Koska vesihöyry on kasvihuonekaasu, sen määrän kasvu johtaa taas lämpenemiseen, joka johtaa taas vesihöyryn määrän nousuun ja niin edelleen. Ilmastossa on myös negatiivisia palautetekijöitä - enemmän vesihöyryä ilmassa voi
periaatteessa johtaa pilvisyyden lisääntymiseen, jolla olisi viilentävä vaikutus, koska pilvet heijastavat auringon valoa.
Mikä on kokonaisvaikutus? Ilmastoherkkyys voidaan laskea empiirisistä havainnoista. Täytyy vain löytää ajanjakso, jolta tunnemme sekä lämpötilan muutokset että muutokset kaikissa pakotteissa, jotka tuon lämpötilan muutoksen saivat aikaan. Kun tiedämme lämpötilan ja säteilypakotteiden muutokset, voimme laskea ilmastoherkkyyden. Kuvassa 1 esitetään yhteenveto vertaisarvioiduista tutkimuksista, joissa ilmastoherkkyys on laskettu historiallisten tietojen perusteella (Knutti & Hegerl 2008).

Monia arvioita on tehty perustuen ajanjaksoon, jolta on suoriin mittauksiin perustuvia lämpötilatietoja (esim. viimeisin 150 vuoden ajalta). Monet tutkimukset ovat käyttäneet lähtökohtana mitattuja maan ja meren pintalämpötilojen mittauksia sekä arvioita säteilypakotteille 1900-luvulla. Laskennassa on käytetty monia menetelmiä: yksinkertaisia ja vähän monimutkaisempia malleja, tilastollisia malleja ja energiatasapainomalleja. Ilmastoherkkyyttä on arvioitu myös satelliittimittauksista, jotka tarkkailevat maahan tulevan ja maasta lähtevän säteilyenergian erotusta.

Joissain viimeaikaisissa tutkimuksissa on analysoitu suurten tulivuoren purkausten aiheuttamia pakotteita 1900-luvulla ja vasteita niihin. Ilmastoherkkyyttä on myös arvioitu sekä viimeisen vuosituhannen rekonstruktion että noin 12000 vuotta sitten tapahtuneen viimeisimmästä jääkaudesta palautumisen perusteella.

Mitä tästä kaikesta voidaan päätellä? Ilmastoherkkyydelle on esitetty useita itsenäisiä arvioita, jotka perustuvat eri ajanjaksoihin, ilmaston eri aspekteihin sekä useihin erilaisiin analyyseihin. Kaikilla menetelmillä tehdyt analyysit antavat suurin piirtein johdonmukaisia vaihteluvälejä ja todennäköisimmän arvion, joka on lähellä kolmea astetta hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistumiselle.
Yhdistetty todistusaineisto viittaa, että ilmaston kokonaispalaute on selvästi positiivinen. Ei ole olemassa uskottavaa näyttöä, jonka mukaan paras arvio ilmastoherkkyydelle olisi joko hyvin suuri tai hyvin pieni.

Hiilidioksidipitoisuuden nousu on kerryttänyt lämpöä maahan. Hiilidioksidin aiheuttama säteilypakote on hyvin ymmärretty ja myös kokeellisesti vahvistettu. Ilmastoherkkyys kertoo, kuinka suureen globaalin lämpötilan muutokseen tämä säteilypakote johtaa.

Kun ilmastoskeptikot vetoavat menneisiin ilmastonmuutoksiin, on ironista, että he itse asiassa vetoavat todistusaineistoon suurehkolle ilmastoherkkyydelle ja positiiviselle kokonaispalautteelle. Suurempi ilmastoherkkyys merkitsee suurempaa vastetta hiilidioksidin säteilypakotteelle. Siten menneet ilmastonmuutokset todistavat, että ihmiset voivat muuttaa ilmastoa nyt. SS

Tapani Lahnakoski

Ilmastoherkkyyden tutkiminen onkin tärkeää, sitä ei kylläkään voida tutkia menneistä ilmastoista, kun CO2 on aina seurannut lämpötilaa. Sieltä ei siis tule apuja toisenlaisen järjestyksen tutkimukseen.

Viimeinen kappale oli täyttä soopaa. Mistä tämä tarina on kotoisin? Mikä on SS?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #48

Tuokaan ei pidä yleisesti paikkaan, koska asiaan vaikuttavat monenlaiset takaisinkytkennät aikavakiot ja kynnysarvot.

Lämpötilan kohotessa hiilidioksidin määrä kasvaa ja hiilidioksidin määrän kasvaessa lämpötila voi kasvaa, mutta syyt, kynnysarvot ja aikavakiot ovat erilaisia riippuen siitä, mistä prosessista kyse.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #49

Ilmastossa ei ole mitään kynnysarvoja, mutta takaisinkytkennät ovat kyllä epälineaarisia. Niiden muutosnopeus on suurin, kun mennään jäätiköitymiseen tai sulamiseen, kun jäätikkö ulottuu paremmin sinne, missä aurinko paistaa.

Tästä lämpimämpään positiiviset takaisinkytkennät ovat heikkoja, mutta kylmempään voimistuvat nopeasti.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #53

Tässäkin ole täysin väärässä. Kun esimerkiksi merivesi lämpenee tiettyyn asteeseen, vesi alkaa luovuttaa hiilidioksidia liukenemisen sijaan.

Mainitsemistani seikoista johtuen ilmastomallit ovat erittäin monimutkaisia.

"Tutkimus ainoastaan vahvistaa sen näytön, että Henryn laki on oikeassa ja toimii planetaarisessa järjestelmässäkin. Kun ilmakehän hiilidioksidivetoisuus kasvaa lämmetessään ja merivedessä käy päin vastoin, jolloin pitoisuudet asettuvat lämpötilan määräämään konsentraatiosuhteeseen. Kun ajatellaan että ihminen tupruttelee yli kaksinkertaisesti tuosta vaaditusta määrästä vuosittain, niin 60% päästöistä sen sijaan upposi mereen, koska ne olivat dynaamisen tasapainotilan kannalta liiallisia.

Jos ihmispäästöjä ei olisi ollut, dynaaminen tasapainotila olisi täyttynyt niin että merivesi luovuttaa tarvittavan määrän CO2. Merivedessä on arviolta noin 50 -kertaisesti hiilidioksidia ilmakehään nähden, joten siellä sitä riittää ilmakehän haukattavaksi. Ja toisaalta ihmispäästöt ovat kirjaimellisesti pisara meressä."

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Hildén taas tyypillisimmillään. Maapallo alkoi tietenkin elonsa hyvin kuumana. Koko neljä ja puoli mijardia vuotta on ollut suuressa linjassa jäähtymistä.

Tämä ei juuri lohduta niitä, joiden kotimaat jäävät veden alle ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen tähden.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ei tietystikään lohduta, mutta sellaisia ihmisiä ei ole olemassa.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Marshall-saaria, Tuvalua, Kiribatia, Naurua ja Malediivejä tuskin ehditään pelastaa, vaikka mitä sovittaisiin. Eihän se monia kiinnosta. Itse olen huljutellut jalkoja meressä keskellä New Yorkia ja Helsinkiä, mutta myönnän, että täällä Tampereen Raholassa 85 metriä merenpinnasta naurattaa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Sivuston moderointilinja:

Yritän säästää blogini lukijoita kommentoijien roskalinkeiltä.

Jankkaajatyperykset estoon.

Lapselliset viestit ja metaviestit poistetaan.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Nyt tuo sopimus syntyi, no hyvä niin, onhan siinä vielä hauskoja kohtia, kuten se että Kiina on kehitysmaa, eikä sen tarvitse maksaa mitään.

Suomen tilanne on hyvä, kun meillä on päästötöntä ydinvoimaa ja lisää tulee.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Eräät kommentoijat todistavat väitteesi ja itseasiassa tulee esiin jotain vielä pahempaa ja typerämpää: "olisi mukavaa, jos olisi vielä vähän lämpimämpää" -"ajattelu". Ikäänkuin ilmastonmuutoksessa olisi kyse auton lasien raaputtamisen ikävyydestä, lumitöiden vähentymisestä ym. jonninjoutavasta.

Denialisteja ei vaan voi aliarvioida liikaa, joka riman alta näköjään pääsee luikertamaan.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Ilmastonmuutos tuottaa merkittävästi enemmän haittoja kuin hyötyjä:

https://www.skepticalscience.com/arg_ilmastonmuuto...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset