FAKTANTARKASTUS 1 Ei tullut tietoyhteiskuntaa. Tuli markkinointihöpöinen tietoistettu yhteiskunta.

Onko VVM:n visio visio?

  • Vanhoja US-blogejani
    Vanhoja US-blogejani

Voi kysyä, onko kyse VVM:n osalta vain tulevaisuudesta ja onko asia VVM:n vaiko poliitikkojen hanskassa.

"Valtiovarainministeriölle on vahvistettu ministeriön strategia vuosille 2012–2016. Strategiassa ministeriön visioksi vuodelle 2020 on määritelty ”Valtiovarainministeriö – tulevien sukupolvien talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja” 

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/120936-valtionvarainministerion-ju...

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/204526-kasitevammainen-hallitus-2#...

 

 Ongelman ydin on siinä, että valtio ja sen elimet, eivätkä kunnatkaan, voi matkia yritysten prosesseja. Termit visio, strategia, tulosjohtaminen, tuottavuus, eivät yksinkertaisesti ole sovellettavissa julkishallintoon. Yritykset soveltaa ovat toistuvasti samantapaista tyhjää sanahelinää kuin tuo "visio". Suomalaiset konsultit jatkavat silti veronmaksajien lypsämistä tuollaisella höpö höpöllä. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän SeppoHongisto kuva
Seppo Hongisto

Yrityspuolen jargonin käyttö valtiontaloudessa ja -hallinnossa on kikkailua ja hämärän haavekuvan luontia. Lennokkailla visioilla uskotaan pönkitettävän lähinnä jonkun toimijan ulkoista kuvaa. Pohjalla on ollut ajatus, että yrityspuolen talousopit olisivat jotenkin nerokkaampia kuin hallinnon kameraalinen tilinpito. Tiettävästi valtio kirjaa ja seuraa talouttaan edelleen perinteisellä hallinnollisella kirjanpidolla. Sen rinnalla ja liittyen keinotekoisen tulosohjauksen käyttöönottoon 90-luvulla laaditaan valtion yksiköissäkin tuloslaskelma-ja tase.

Mitä nämä tuloslaskelma ja tase kertovat esim. lennokkaiden visioiden toteutumisesta, strategisten suunnitelmien toimeenpanon menestyksellisyydestä. Käsitykseni on, että tuloslaskelmien ja taseiden tulkinta ja vertaaminen keskenään on pääosin turhaa puuhastelua. Mistä löytyisi suomalainen taloustieteilijä, joka valtion koko vuositaseen perusteella kykenee esittämään järkiperäisen vastauksen siihen, mitä valtion tase kertoo Suomen "kilpailukyvystä" globaalitaloudessa

Mitähän muuten Juha Sipilä ajatteli, kun kehoitti Suomea pistämään "valtion tase töihin". Suomi on kuulemma hiljattain ryhtynyt myymään "roskavelkakirjojaan" Suomen pankille. Ilmeisesti järjestelylle on EKP:n jonkinasteinen suostumus. Myydyksi on saatu epäkuranttia tavaraa 5 miljardin euron arvosta. Mihin liittyvistä valtion taloustoimista tällaisia roskapapereita on syntynyt, ei julkisuudessa ole ollut tietoja. Olisiko tieto VVM:n finannssiosaston hallussa ? Joka tapauksessa valtion talousarvion (2015 alijäämän katteeksi on saatu kätevästi tilkettä. Mihin näitä pelimerkkejä lopulta käytetään selvinnee lopullisesti myöhemmin. Taseissa summa tietenkin näkyy. Operaation takana oleva kikkailu ei. Nyt on tase töissä "Vakaan ja hyvän talouden rakentamisen perustana".

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset