FAKTANTARKASTUS 1 Ei tullut tietoyhteiskuntaa. Tuli markkinointihöpöinen tietoistettu yhteiskunta.

Suomen surkea t&k-visio

  • Suomen surkea t&k-visio

Tutkimus- ja innovaatiopoliittinen linjaus 2015–2020 esittää vision,  jota ei millään kriteereillä voi kutsua visioksi:  

Visio 2020:  

Parempi Suomi kansalaisille ja yrityksille, hyvinvoinnille ja työlle. 

Tuo "visio" ei anna minkäänlaista suuntaa tulevaisuuden tutkimus- ja teknologiapolitiikalle, vision tehtävä on täysin unohtunut. Sana "parempi" on tuohon tarkoitukseen täysin sisällyksetön. Tarkenteet ovat täynnä ristiriitaisia poliittisia tavoitteita. 

Tekesin visiot ovat perinteisesti olleet järkyttävää höttöä.

Ongelman ydin on siinä, että valtio eivätkä kunnatkaan voi matkia yritysten prosesseja. Termit visio, strategia, tulosjohtaminen, tuottavuus, eivät yksinkertaisesti ole sovellettavissa julkishallintoon. Yritykset soveltaa ovat toistuvasti samantapaista tyhjää sanahelinää kuin tuo "visio". Suomalaiset konsultit jatkavat silti veronmaksajien lypsämistä tuollaisella höpö höpöllä. 

Valitettavissa myös yritysten visiot ovat usein samanlaista höpöä. Ne tuppaavat olemaan vähän kuin koiran jalan raapaisuja paskomisen jälkeen ilman että koira tietää miksi se sen tekee.

 

Tuon höpövision ovat laatineet: 

 

 TUTKIMUS- JA INNOVAATIONEUVOSTO


puheenjohtaja pääministeri Alexander Stubb


varapuheenjohtajat
opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru elinkeinoministeri Jan Vapaavuori


ministerijäsenet

valtiovarainministeri Antti Rinne puolustusministeri Carl Haglund peruspalveluministeri Susanna Huovinen sisäministeri Päivi Räsänen


valtioneuvoston määräämät jäsenet

rehtori Kaija Holli, Tampereen yliopisto toimitusjohtaja Pertti Korhonen, Outotec Oyj toimitusjohtaja Risto Lammintausta, Forendo Pharma Ltd pääjohtaja Erkki KM Leppävuori, Teknologian tutkimuskeskus VTT pääjohtaja Heikki Mannila, Suomen Akatemia professori Arto Mustajoki, Helsingin yliopisto rehtori Anneli Pirttilä, Saimaan ammattikorkeakoulu pääjohtaja Pekka Soini, Innovaatiorahoituskeskus Tekes työ- ja elinkeinojohtaja Matti Tukiainen, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry professori Päivi Törmä, Aalto-yliopisto


pysyvät asiantuntijat


valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen, valtioneuvoston kanslia kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, opetus- ja kulttuuriministeriö kansliapäällikkö Erkki Virtanen, työ- ja elinkeinoministeriö ylijohtaja Tapio Kosunen, opetus- ja kulttuuriministeriö ylijohtaja Petri Peltonen, työ- ja elinkeinoministeriö


neuvoston sihteeristö

pääsuunnittelija Kai Husso pääsuunnittelija Tuomas Parkkari

 

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/186190-tutkimusneuvoston-visio-ja-...

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän PekkaReiman kuva
Pekka Reiman

Juuri näin. Jo 1970-luvulla taloustieteen opettajani kärjisti julkishallinnon ja yrityksen taloudenpidon eron lausumaan: yrityksessä on panos-tulos malli, yhteiskunnassa on tulos-panos malli.

Eli auki kirjoitettuna: yritys pyrkii rakentamaan mahdollisimman suuren tuloksen rajallisin panoksin, kun yhteiskunnalla on vaaditut tulokset (itse) annettuna, ja niihin pyritään (tai ainakin pitäisi pyrkiä) panostukset minimoiden. Tekes ja monet muutkin toimijat valtiohallinnossa ovat budjetin kasvattajia, jotka hakevat panos-tuotos -mallilla "seuraavaa kynnystä", jonka ylittäen voisi näyttää "parempaa tehokkuutta".

Vain viimeisen pakon edessä otetaan käyttöön "tuotos-panos" -malli ja pyritään saavuttamaan välttämätön tuotos minimipanoksin.

Tekes-strategian "höttö" on hyvää taktiikkaa sikäli, että se tuottaa tilaa kaikenlaisille puolivillaisille operaatioille, kun todellista tavoitetilaa ei ole määritetty. Kun tavoitteita ei ole määritetty, voidaan esittää rahoituksia kaiken maailman "välttämättömyyksille"; päästään käsiksi niihin panos-tuotos -kynnystiloihin ja voidaan esittäöä niitä välttämättömyyksinä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset