KVASITIETOYHTEISKUNTA Ei tullut tietoyhteiskuntaa. Tuli markkinointihöpöinen tietoistettu yhteiskunta.

Suomen suurin bisnesmoka 2

  • Suomen suurin bisnesmoka 2
  • Markku Kuisma, Pekka Seppänen: SUOMEN SUURIMMAT BISNESMOKAT (2015)
    Markku Kuisma, Pekka Seppänen: SUOMEN SUURIMMAT BISNESMOKAT (2015)

Nokia osti vuosina 2003-2008 omia osakkeitaan 19 miljardilla eurolla ja mitätöi ne. Miksi? Katso kuva!  

Oliko Jorma Ollila hyvä johtaja? Mitä hän kertoi osakeostoista kirjassaan? 

"Amerikkalaiset omistajat halusivat osakkeiden ostoja, ei osinkoja, jolloin olimme tähän pakotettuja, vaikka yritimme tasapainoilla eurooppalaisen kulttuurin kanssa, jossa osingot ovat tärkeitä, Ollila sanoi Mahdoton menestys -omaelämänkertansa tiedotustilaisuudessa." Taloussanomat 

Eli Nokian Ollila tuhosi 19 miljardia amerikkalaisen verotusjärjestelmän vuoksi. Mutta taisi siinä olla omakin lehmä ojassa, katso kuva.

 

Nokian suurin moka oli kuitenkin tämä:


Tekesin ensimmäisessä teknologiaohjelmassa, TIETOTEKNIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASSA (1984-1989), joka oli vastuullani, VTT kehitti reitittimen prototyypin, mutta ohjelmaan osallistunut Nokian tutkimuskeskus, jota johti Viljo Hentinen,  ei ymmärtänyt sen arvoa. Cisco kehitti toisaalla reitittimistä satojen miljardien bisneksen. Cisco perustettiin vuonna 1984 reititin- bisnekseen ja sen liikevaihto 2015 on noin 50 miljardia dollaria ja pörssiarvo 150 miljardia dollaria.

 

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/192532-suomen-suurin-bisnesmoka

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Toisaalta:

"On viisaampaa tehdä omia virheitä kuin toistaa muiden virheitä". Kuima&Seppänen

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Se on jo mennyttä aikaa, nyt katsotaan uusin silmin.

Apple osti omia osakkeitaan, Kone osti omia osakkeitaan, entä sitten? Jos on jotain hampaankolossa niin lähes 40 vuotta on jo liian pitkä aika pitää kiukkua. Virheistä on opittava.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Oliko jompi kumpi syistä sinusta hyväksyttävä tai hyväksyttävämpi? Suomi ole USA eikä sopuli-ilmiö hyvää johtamista.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Niiden tietojen mukaan, mitä olen viime aikoina lukenut, Nokian kännykkätuotannon ajoi alas heikko johtajuus, komentotalous. Osakekaupat olivat vain yksi seurausilmiö. Valitettavasti sama henkistä komentelua nyt tarjoilee koko kansalle Sipilän hallitus.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Mitä mieltä olet oston perusteluista?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Ollilan muistelmista:

"Nyt jälkeenpäin on tietenkin helppo olla viisaampi kaikessa. Kukaan meistä, Anssi Vanjoki, Pertti Korhonen tai minä, ei ollut ohjelmistojen asiantuntija. Samoin oli Matti Alahuhdan ja Olli-Pekka Kallasvuon taustan suhteen. Meillä oli hyviä kysymyksiä, mutta vastataksemme niihin olimme riippuvaisia seuraavan organisaatiotason osaamisesta. Mitä ohjelmistojen maailmassa tapahtuu seuraavan 5-10 vuoden kuluessa? Miten Nokia voisi oikeasti muuttua ohjelmistoyhtiöksi? Ja jos voisi, mitä siitä seuraisi? Mitä pitäisi tehdä? Kaikki nämä kysymykset olivat esillä jo 2004–2007. Näihin kysymyksiin etsittiin kuumeisesti hyviä ja perusteltuja vastauksia.

Nokialla ei ollut omasta takaa sellaisia kokeneita ohjelmisto-osaajia, alan syviä tuntijoita, joita olisimme tarvinneet suurten kysymysten ratkaisemiseen. Sellaisia osaajia ei olisi todennäköisesti edes löytynyt Euroopasta. Jo vuodesta 2001 oli johdon piirissä puhuttu ohjelmisto-osaamisen vahvistamisesta. Ja toimeen oli myös tartuttu.

Samaa yritettiin toistaa ohjelmistoalueella. Suuri joukko professoreita ja keskeisiä tutkijoita yliopistoista ja teknillisestä korkeakoulusta siirtyi Nokian palvelukseen tai vietti vuoden tai kaksi vierailevina asiantuntijoina joko Nokian Tutkimuskeskuksessa tai liiketoimintayksiköissä. Toisin kuin radioteknologiassa, tulokset olivat vaatimattomia, suorastaan hämmentävän kehnoja.

Kun tilanne vuoden 2005 tienoilla havaittiin ja ymmärrettiin, pyrittiin vahvistamaan kokeneiden ohjelmisto-osaajien rekrytointia. Samalla vahvistettiin Tutkimuskeskuksen ja liiketoiminnan tuotekehityksen läsnäoloa Yhdysvalloissa, sekä Bostonissa että Kalifornian Piilaaksossa. Jälkikäteen arvioituna tulokset osoittautuivat niin ikään heikoiksi. Näiden keinojen avulla ei ollut mahdollista lyhyessä ajassa rakentaa vahvaa ohjelmisto-osaajajoukkoa. "

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset