KVASITIETOYHTEISKUNTA Ei tullut tietoyhteiskuntaa. Tuli markkinointihöpöinen tietoistettu yhteiskunta.

Pirjo Ståhle, Mauri Grönroos: Knowledge management; konsulttien kaaoshömppää 7/7

Kirjaan  Pirjo Ståhle-Mauri Grönroosin Knowledge management sisältyy kaksi täydellistä väärinymmärrystä kaaosteorian perusteista. Kirjan mukaan "Innovaatioilla on oma ajoituksensa":

"Itsestään organisoituminen on mahdollista ainoastaan silloin, kun systeemi on tarpeeksi kaukana tasapainosta."

Ja "kaaoksesta syntyy aina kokonaan uusi, ennakoimaton järjestys. Uusi järjestys on siis luonteeltaan innovaatio, se syntyy olemassa olevista aineksista, mutta sitä ei voida johtaa loogiseti niiden pohjalta."

Ja "uuden järjestyksen syntyminen on mahdollista vain tietyissä kohdin. Näitä aikoja tai tilanteita sanotaan bifurkaatio- eli kiteytymispisteiksi."

"Vaikka kiteytyminen ilmenee erilaisissa tilanteissa eri tavoin, kyseessä on pohjimmiltaan aina uuden ratkaisun löytyminen. siksi kiteytymiskohta on aina innovaation lähde."

Kaaosteoriassa bifurkaatiopisteitä liittyvät"jakson kahdentumiseksi". Vasta kun on monta jakson kahdentumista, saattaa tilanne muuttua kaoottiseksi. "Kiteytymispisteet" eivät sellaisenaan käännä systeemiä kaoottiseksi.

Tekstin perusteella tuntuu myös siltä, että kirja virheellisesti pitää bifurkaatiokuvien vaaka-akselina aikaa.

Lisää uusia termejä: "Bifurkaatioherkkyys tarkoittaa tilannetietoisuutta, joka tuottaa oikea-aikaisia päätöksiä ja osuvaa toimintaa."

Päätä kirjan lukemattomat sekoilut näihin kuolemattomiin lauseisiin:

"Ennalta ei voi tietää, koska on kiteyttämisen aika. Siihen on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa: Sitä voi jouduttaa tuottamalla entropiaa, sen voi tunnistaa olemalla herkkä heikoille signaaleille ja sitä voi hyödyntää toimimalla nopeasti, silloin kun aika on oikea."

Kun yrittää ajatella oikein positiivisesti, voi yrittää kuvitella, että kirja on käyttänyt kaaoksen ja fysiikan termejä vain metaforina. Mutta metaforia käytetään havainnollistamaan asioita, ei sekoittamaan. Ja kun vielä metaforat perustuvat täydelliseen kaaosteorian ja fysiikan väärinymmärtämiseen, eivät metaforat tältäkään osin ole asiallisia. Metaforien avulla ei voi tehdä mitään johtopäätöksiä.

Johtamisen ja strategisen johtamisen alueella on liian usein mahdotonta erottaa mikä alueella tutkimusta ja ja mikä konsultointia. Jotain on silloin pielessä. Strategisen johtamiset metodit ovat vain alati vaihtuvia USA:sta kopioituja kikka- ja mantrakokoelmia

Tutkimukseen liittyy aina kriittisyys ja tulosten evaluointi. Miten on mahdollista, että tietyllä johtamisen aluella, Knowledge Management, on vuosikaudet levitetty kirjaa kirjaa, joka sisältää täydellistä roskaa. Kirjaa on alan oppilaitosten kurssikirjana, siihen viitataan tutkijakouluissa, väitöskirjoissa, hallinnolle kirjoitetuissa rapoteissa ja jopa byrokraattien omissa raporteissa.

Miksi johtamisen tutkimuksen tiedeyhteisö ei ole reagoinut? En voi keksiä muuta syytä, kuin että sellaista tiedeyhteisöä ei edes ole olemassa. On vain lauma konsultteja, joiden palkasta osa tulee korkeakoulujen professuureista. Toivottavasti olen väärässä.

Yrityjohtajat eivät hyödynnä paljoakaan alan tutkijoita. Olisiko syynä se, että yritysjohtajat eivät ole menneet hömppäkonsulttien halpaan?

Osa 6: Heikot signaalit:
Osa 5: Entropia
Osa 4: Innovoinnin kriteerit

Osa 3: Kaaos
Osa 2:
Itseorganisoituva systeemi

Osa 1: Johdanto

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Sepi (nimimerkki)

Voisit näiden tylsien höpinöiden sijasta kertoa meille maahanmuuttopoliittisen näkemyksesi. Nuo yhden rivin löysät heitot siellä täällä tuntuvat aika omituisilta. Minkälainen übernerokas visio mahtaa olla niiden takana?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Monille ihmisille asiat, joita he eivät ymmärrä ovat "tylsiä höpinöitä". Jos tekstin tämäkään osa ei avaudus sinulle, niin se siitä:

Kun yrittää ajatella oikein positiivisesti, voi yrittää kuvitella, että kirja on käyttänyt kaaoksen ja fysiikan termejä vain metaforina. Mutta metaforia käytetään havainnollistamaan asioita, ei sekoittamaan. Ja kun vielä metaforat perustuvat täydelliseen kaaosteorian ja fysiikan väärinymmärtämiseen, eivät metaforat tältäkään osin ole asiallisia. Metaforien avulla ei voi tehdä mitään johtopäätöksiä.

Toivottavasti edes tiedät mitä "metafora" tarkoittaa? Apua wikistä.

Kauppalehdessä asiaa on kommentoitu kiitettävästi.

Vieras

Tämä kommentti tulee pahasti myöhässä, mutta pakko oli sanoa että olet niin oikeassa! Tuo teos on todellakin roskaa ja niin ovat monet muutkin kaaosteoriaa ja kompleksisuutta väärinkäyttävät johtamistieteilijät. Uskomatonta että mikä vaan hölynpöly menee kuin täydestä tieteellisenä teoksena!

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Perusongelmahan on, että kasvatusoppi ei ylipäätään ole tiedettä.

Kaikki, mitä korkeakouluissa tutkitaan, ei ole tiedettä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset