*

KVASITIETOYHTEISKUNTA Ei tullut tietoyhteiskuntaa. Tuli markkinointihöpöinen tietoistettu yhteiskunta.

Käsitevammainen hallitus 1

  • Hallituksen tyhjänpäinen SWOT
    Hallituksen tyhjänpäinen SWOT
  • Porter: On competition
    Porter: On competition

Valtion kilpailukyky ei ole taloustieteen termi. Pääministerin suussa tuo termi on pelkkä poliittinen  mantra. Yrityksille kilpailukyky on tärkeää. Yritystenkin kilpailukyvyn kuten myös tuottavuuden vertailu on järkevää vain toimialakohtaisesti

Yritysten liiketaloustieteen termien siirto kansantalouteen johtaa harhaisiin päätöksiin samoin kuin yrityksistä lainatut johtamisopit.

Taloustieteen nobelistin Krugmanin mukaan taas "valtion  kilpailukyky" ei tarkoita yhtään mitään. Sellaisesta ei siis pitäisi puhua. 

Mutta roskapuhujia riittää. Google haku antaa tuhansia tuloksia termille "kansallinen kilpailukyky". 

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/76837-kansallinen-kilpailukyky-on-...

Pääministeri Sipilä totesi eilisen A-studiossa, että asiat on pystyttävä esittämään valkotauluilla ja fläppitauluilla. Niinpä. Mutta kun sinne laitetaan roskatermejä, toimii GIGO: GARBAGE IN, GARBAGE OUT...

Käytännön keskusteluissa tarkoitetaan yleensä kuitenkin kustannuskilpailukykyä, mikä on täysin eri asia kuin noissa konsulttifirmojen vertailuissa. Kustannuskilpailukyäkin pitäisi tarkastella toimialoittain.

Lauri Gröhn
Verkkolehti LIVE! 14.9.1998

Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttämistä on julkisessa keskustelussa esitetty sekä tietoyhteiskuntakehityksen edellytykseksi että seuraukseksi. Kuitenkin taloustieteilijä Krugman on osoittanut, että puhe kansakunnan kilpailukyvystä on väärä rinnastus yritysten kilpailukykyyn (katso esim. Paul Krugman: Pop Internationalism).

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Niko Sillanpää

Krugman-Stiglitz-Piketty -uskovaisuus on selvästi valtavassa noususuhdanteessa hallitusohjelman julkaisemisen jälkeen. Kohta koko oppositio on ei uus- vaan jälkeenjääneiskeynesläinen. "Lisää nettovelkaa nyt heti, julkinen talous ei ole yritys ja kerroinvaikutus!!1!"

Miten Lauri sitten Milton Friedman? Hänkin puhuu nobelistin arvovallalla.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Katsopa blogista, koska kirjoitin 1. kertaa kansallisesta kilpailukyvystä...

Mitä Friedman on sanonut kansallisesta kilpailukyvystä?

Petteri Hiienkoski

Tutkittuani hallitusohjelmaa, "SWOT-analyysi Suomelle" oli sellaista, joka pysäytti! - Mielessä lähti risteilemään lukuisia ajatuksia. Menin sanattomaksi, jouduin nielaisemaan monta kertaa.

Epäilemättä analyysi on laadittu tosissaan. Oli vaikea uskoa, että tällainen löytyisi hallituksen ohjelmasta, joka esitetään eduskunnalle.

SWOT-analyysi on oiva apuväline strategiseen suunnitteluun. Miksi reaktio? - Pohdin, sopiiko SWOT-analyysi maan, yhteiskunnan tai valtion strategisen toiminnan suunnitteluun? Jos sopii, mitä asioita sen soveltaminen edellyttäisi tunnettavan? Mihin sen soveltaminen tähtäisi?

Pohdinnan tulos:

SWOT-analyysi ei sovellu kokonaisen maan, yhteiskunnan tai valtion strategiseen suunnitteluun. Miksei? - Ensinnä pitäisi määrittää tarkoitetaanko "Suomella" maata, yhteiskuntaa vai valtiota.

Olipa kyseessä näistä mikä tahansa, kysymys on poliittisista käsitteistä. Jokainen viitaa "olioon", joista kukin sisältää useita keskenään ristiriitaisia tendensseja alkaen siitä, mikä on "olion" tehtävä ja mitkä ovat sen toiminnan tavoitteet.

Mikään niistä ei ole yksiselitteisesti määriteltävissä. "Suomi" ei ole liikeyritys, joka on ensisijassa taloudellinen toimija, jonka päätarkoitus on tuottaa voittoa omistajilleen. Se ei ole pelkkä hallinto-orgaani, jolla on neutraali tehtävä ylläpitää hallintorakenteita jäsentensä elintavan turvaamiseksi tai heidän tavoitteidensa ajamiseksi. "Suomi" ei liioin ole järjestö, jota ylläpidetään tietyn tavoitteen tai toiminnan tukemiseksi.

Se, että hallitus on laatinut "Suomelle SWOT-analyysin" on poliittis-ideologinen arvovalinta. Analyysi ei kerro niinkään siitä, mitä se väittää esittävänsä. Se kertoo ennen muuta siitä, millaiseksi hallitus määrittää "Suomen".

Tämän perusteella hallitus pelkistää "Suomen" taloudelliseksi toimijaksi, organisaatioksi tai yhteisöksi. Pääministerin ja hallituksen taustajärjestöt tuntien, "Suomi" ilmeisesti ymmärretään lähinnä yrityksenä.

Koska "Suomi" todistettavasti on maa, yhteiskunta ja valtio, mikä on paljon enemmän kuin mihin hallituksen SWOT-analyysi antaa perusteita, valinnallaan hallitus kieltää olennaisen osan niistä piirteistä, jotka "Suomeen" ja sen olemukseen tulisi perustellusti liittää.

"Suomi" on hallitukselle olemukseltaan jossain määrin epämääräinen, mutta toisaalta niin homogeeninen, että siitä voi esittää yksikertaistavia väiteitä.

Hallituksen valitsemat muutamat väittämät eivät perustu todennettavissa oleviin tosiasioihin. Väittämät ovat niin yksinkertaistavia yleistyksiä, ettei suppeaan nelikenttään voi tiivistää yhteiskunnallista todellisuutta ilman, että tehdään karkeaa väkivaltaa tosiasioille.

Epäilemättä kysymys on poliittisista väittämistä, jotka on valittu ennen muuta tukemaan ja oikeuttamaan hallituksen omaksumaa toimintaohjelmaa. Elleivät ne vastaa tosiasioita, sen pahempi tosiasioille.

Mitä tämä tarkoittaa? - Hallitus ei SWOT-analyysin perusteella näytä perustavan toimintaohjelmaansa todellisuuteen tai tutkimustietoon vaan omaksuumaansa tai muille uskottelemaansa mielikuvaan todellisuudesta.

Jos hallitus näin tekee, onko siitä haittaa? - Kyllä. Havaintoesimerkki: Jos tuoli todellisuudessa on valkoinen, mutta hallitus pitää sitä keltaisena, sen valitsema keino värin muuttamiseksi vihreäksi käyttämällä sinistä, on väärä ja tulee kalliiksi. SWOT-analyysin väittämiä ja niiden tarkoitusperiä kannattaisi siis kriittisesti arvioida.

SWOT-analyysin voi myös sivuuttaa ja jättää omaan arvoonsa, kuten hallituksen visioinkin. Hallituksen toimintaohjelmaa kannattaa arvioida ensisijassa sen konkreettisen toimintaohjelman ja ratkaisujen perusteella. Osa ratkaisuista saattaa kuitenkin perustua hallituksen visioon ja SWOT-analyysiin.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Ja keskustan nykyinen puheenjohtaja Sipiläkin sekoilee. Hän on ehdottanut, että Nokiasta irtisanotut pitäisi laittaa atk-systeemejä kehittämään.
Tyypillinen harha. Systeemien tekeminen vaatii täysin erilaista osaamista kun Nokia sulautetut järjestelmätuotteet. Ei Nokialaisista ole moiseen. Muistettakoon vielä Nokia surkeimmista surkein OVI!
Lauri Gröhn 22.8.2012

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/114749-esko-aho-ymmärrys-hoi

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Käsitevammaisuus on todellakin kansantauti. Valtion johtaminen ja yrityksen johtaminen ovat täysin eri asioita.

"Juha Hulkko ei ole huolissaan perustamastaan yhtiöstä. Hän on huolissaan Suomesta.
Onneksi maan hallitusta johtaa mies, johon hän luottaa. "Juha Sipilä on hyvä mies. Ja paras johtaja, jonka kanssa olen tehnyt töitä", Hulkko sanoo."
Talouselämä

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Applied to the firm, Porter’s notion of strategic competition has its use. But when public policy tries to appropriate the same approach to cities, regions and countries, it loses validity according to Krugman. In fact, he calls those who seek to improve the competitiveness of a place to the detriment of all others Mercantilists.

http://www.thecusponline.org/2008/11/triumph-of-kr...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset