KVASITIETOYHTEISKUNTA Ei tullut tietoyhteiskuntaa. Tuli markkinointihöpöinen tietoistettu yhteiskunta.

Innovaatiot - harhainen mantra.

  • Innovaatiot - harhainen mantra.

Innovaatioharha jatkuu vuodesta toiseen. Suurimmalla osalla kannattavaa bisnestä on vähän tekemistä innovaatioiden kanssa. Mikä on IKEA:n innovaatio? Toisekseen innovaatio on aikamme väärinkäytetyin sana. Innovaatio on käsitteellisesti uusi menestyksellisesti lanseerattu tuote, prosessi tai palvelu.

Innovointi on tuotekehittelyn synonyymi. Innovointi johtaa erittäin harvoin innovaatioon.

 

 Hallitusohjelmassa hömppä tiivistyy. Pitää olla asioiden Internet. Innovatiiviset julkiset hankinnat johtaa pääsääntöisesti katastrofeihin, koska riski veronmaksajilla eikä yrityksillä. Byrokraattien ei pitäisisi kohdentaa yritysten tai tutkijoiden työtä.

– Perustetaan Esineiden internet -ohjelma, joka koordinoi eri ministeriöiden toimet.
– Tavoitellaan 5 prosentin innovatiivisten hankintojen osuutta kaikistajulkisista hankinnoista.
– Jatketaan tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiorahoituksen kohdentamista edistämään digitaalisten palveluiden kasvua sekä perinteisillä toimialoilla että uusissa kasvuyrityksissä.

 

Tekes ei tiedä mitä innovaatio tarkoittaa: 

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/170239-tekes-ei-tieda-mita-innovaa...

 

Suomen akatemiakaan ei tiedä mistä innovaatioissa kyse:

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/119027-akatemia-ns-strate...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (35 kommenttia)

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Ikean oleellisin innovaatio on liiketoimintamalli.

Puhutaan liiketoimintamalli-innovaatiosta.

Lisäksi myös koko toimintamalliin liittyy vahvasti innovatiivisuutta.

Esim. se, että kuinka huonekalujen design saadaan kaupopaan nopeassa tahdissa JA vieläpä kannattavasti toteutettua sillä tavoin, että tuotteet ovat useille asiakkaille kiinnostavia ja erityisesti edullisia ostaa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn
Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Ok. Ymmärrän, eli käsität sanan innovaatio siten, että siinä tulee olla jotan hyvin hyvin uutta.

Maailmassa on tilanne tällä hetkellä jo sellainen, että ihan radikaaleja uusia asioita ei maailmaan "synny" kovin helposti. Higgs:in bosonin löytämisen kaltaista perustutkimusta ei ole ihan helppoa enää tehdä.

Siksi monet uudisteet, "innovaatiot", ratsastavat aikaisempien innovaatioiden tekemän työn "varassa" tai avulla. Innovaatiotkin seisovat "jättiläisten olkapäillä".

Monet innovaatioista, jotka työllistävät, ovatkin useimmin kombinaatioita aiemmista. Ja ne täyttävät jonkin perustavanlaatuisen muuttuneen tarpeen markkinoilla. Ja markkinat muuttuvat joiltain osin nopeasti nykyisellään.

Miksi maailma "muuttuu"?
Data ja tieto ja tietämys lisääntyvät erittäin nopeasti nykyisellään.

Siksi maailmakin muuttuu nopeasti. Osa draivereista kiihdyttää muuttumisen nopeutta. Osa draivereista on päällekkäisiä, osa rinnakkaisia.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #3

Miten sinä määrittelet innovaation? Idea tai keksintö sellaisenaan eivät esimerkiksi ole innovaatioita.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #6

Olet ihan oikeassa, että termin määrittely on tärkeää.

Ja termiä "innovaatio" käytetään myös mantran tavoin vailla sisältöä.

Itselleni "innovatiivisuudella" ja innovaatioilla on selkeä sisältö, joka on osin myös kokemusperäistä. En pysty kaikkea sitä pukemaan sanoiksi, mitä käsitän esim. omalla innovatiivisuudellani.

Koska suuri osa siitä on ns. hiljaista tietoa. Jota olen oppinut käytännössä puurtamalla ja opiskelemalla ja tekemällä ja oivaltamalla ja reflektoimalla.

Erinomainen kysymys sinänsä, ainakin omassa viestinnässäni tarkennan hyvinkin tarkoin, että mitä tarkoitan innovaatiolla tai innovatiivisuudella.

Muuten termin sisällölle käy helposti kuten sanalle vastuu.

Kysy sadalta ihmiseltä, mitä vastuu tarkoittaa, saat 100 erilaista vastausta.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #8

En löydä siitä mitään tarkennusta, kuvaat prosessiakin puutteellisesti.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #8

En löydä siitä mitään tarkennusta, kuvaat prosessiakin puutteellisesti.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #10

Ymmärrän tilanteen. Käytämme samaa sanaa "innovaatio". Käsitteen sisältö on meillä hyvin erilainen.

Itselleni "innovaatio" on usein hyvin käytännönläheinen "uudiste", joka voi tähdätä vaikkapa olemassaolevien toimintamallien ja prosessien kehittämiseen tai muokkaamiseen tai uudelleen keksimiseen.

Sana innovaatio voi itselläni tarkoittaa myös konseptuaalista "keksintöä" tai kehitettyä palvelua tms.

Kiitokset tästä keskustelusta, ymmärrän itsekin olla tarkka termistä jatkossa. Selvästi sana käsitetään hyvin monin eri tavoin.

Jouni Nordman Vastaus kommenttiin #3

Niin innovaatio on havainto mitä realia v itse, jolloin nykypäivänä nämä ei tule enää joltakin alueelta yksinään, vaan ovat jo olevien alueiden yhdistämistä uusin alueisin. Joka voidaan havainnoista vaikka niillä tavoilla jolla facebook tekee, jossa nimen omaan tiedon välittämisen ja tiedon itsensä hinnoittelu.

Käyttäjän PekkaReiman kuva
Pekka Reiman

Innovaatio on käsitteenä hiukan ongelmallinen. Sitä käytetään monenlaisessa yhteydessä ja kuvaamaan monenlaisia asioita. Olen itse seurannut läheltä sekä innovaatiotutkimusta että innovaatiojärjestelmien rakentamista.

Vuosituhannen alussa mm. Sitra teki laajan selvityksen innovaatioista ja innovaatiojärjestelmistä. Ehkä tyhjentävin osuus oli prof. Veijo Miettisen raportti, minkä keskeinen sisältö oli huoli innovaatiokäsitteen puutteellisesta määrittelystä. Eipä määrittely vielä nykyäänkään ole sen tarkempi tai parempi.

Kun puhutaan jostakin, jokta ei ole määritelty, vastuu jää kuulijoille, ja voin olla yhtä mieltä Lauri Gröhnin kanssa.

Innovaatioprosesseista on olemassa kuitenkin kohtalaisesti tieteellistäkin tutkimusta, mutta - kuten yleensäkin muotisanojen kohdalla - tieteelliset lainalaisuudet ovat turhan rajaavia ja yksilöityjä yleiseen käyttöön. Niinpä ei ole syytä puhua sen paremmin IKEA- kuin LIDL -tai edes MacDonalds -innovaatioista. Yleensä taustalla on vain hyvin luettu (ja myös ymmärretty) liikkeenjohdon oppikirja, jota sovelletaan alttiisiin markkinoihin.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Reijo Miettisen raportti on parasta, mitä asiasta on kirjoitettu:

NATIONAL INNOVATION SYSTEM, Scientific Concept or Polirical Rhetoric (Edita 2002)

http://www.edu.helsinki.fi/activity/publications/v...

Käyttäjän PekkaReiman kuva
Pekka Reiman

Korjataan nyt tuo nimikin oikein, siis Reijo Miettinen.
...Kirjoittaa vähemmän kuin Veijo, mutta asiaa.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Ikean innovaatio voisi olla itse koottavien huonekalujen myynti, mutta kun se ei ole Ikean oma keksintö.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

"Innovaatiiviset julkiset hankinnat johtaa pääsääntöisesti katastrofeihin, koska riski veronmaksajilla."
Hyvänä esimerkkinä tästä on tuulivoimaloiden ostaminen ulkomailta valtion suurella avustuksella. Valtion takuuhinta tuulivoima sähkölle, syöttötariffi takaa lyhyessä ajassa ansiottoman miljoonien tulot tuulivoimatoimijalle veronmaksajien kustannuksella.
Innovaatio tässä oli hyvältä kuulostava markkinaehtoinen syöttötariffi, "nerokkaan tariffin" vuosikulu pyörii 300 miljoonan euron paikkeilla.. eikä siitä vielä leikattu mitään, leikkaustalkoissa on sähkön kuluttajat joilta pakko-otetaan veroissa vielä tuo ns. innovaatio: "puhdas, ilmainen" tuulisähkö tuki.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Tässä myös pari havaintoa, että aina innovatiivisuus ei ole hyväksi.

Kirjanpidossa ja taloushallinnossa innovatiivisuus saattaa johtaa katastrofeihin. Enron:in tarina on eräs koulukirjaesimerkki.

Myös kansantaloudessa vaikuttaa siltä, että innovatiivisuus on joskus haitaksi.

Tunnettu kansantalouden asiantuntija Paul Krugman kritisoi voimakkaasti EU:n säästöpolitiikkaa ja muita innovatiivisia ratkaisuja. Suomihan taisi valita vähän jälkijättöisesti säästöjen tien.

Jota tietä EU ilmeisesti vaikuttaisi jo alkavan ymmärtää hyvin haitalliseksi.

Testattuja ja hyväksi havaittujakin ratkaisuja on olemassa.

Kansantalouden säästökuuri laman aikaan on ilmiselvästi se huonompi ratkaisu.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tekeskin sortui toimintansa alkuvaiheessa hankkimaan prototyypin projektihallinnan järjestelmäksi. Nokian MPS10 oli tarkoitettu muuhun käyttöön, kahdennus puuttui, tietokantaohjelmisto kesken, projektihallintaohjelmisto väsättiin. Pääjohtaja Kuusi tilasi väkisin vastoin neuvoja, kun oli alustavasti sopinut asiasta Nokian Timo Kosken kanssa. Katastrofi, joka haittasi tekesiläisten työtä monta vuotta.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Virheitä tehdään. Se kuuluu oppimisprosessiin. Viisaat organisaatiot sallivat virheistä oppimisen. Jack Welch, General Electric:in menestyneimpiä pääjohtajia, räjäytti 1960-luvulla yhden kemian tehtaan taivaan tuuliin.

Katastrofaalinen virhe.

Hänen esimiehensä ei kuitenkaan antanut potkuja Jack Welch:ille, koska hän käsitti, että oppiminen virheistä on tärkeää ja myös sen, että Jack Welch:illa oli motivaatio oppia, myös virheistään.

Samalla laillahan matematiikkaa ja fysiikkaakin opitaan. Myös tekemällä virheitä.

Oleellista on, että virheistä opitaan. Kuinka tehtyjä virheitä käytetään koko organisaation väen oppimiseen? Se on hyvä kysymys myöskin.

Lisäksi on hyvä ymmärtää se, että se mikä oli virhe 1990-luvulla, saattaakin olla toimiva ratkaisu vuonna 2015. Kontekstilla on suuri merkitys.

Enkä siis ollenkaan puolustele kuvaamaasi TEKES:issä tehtyä virhettä. Vastoin perusteltuja neuvoja ei monestikaan ole viisasta tehdä.

Toisinaan taas kyllä. Se riippuu useimmin motiiveista ja visiosta. Ja kontekstista. Hyvänä esimerkkinä vaikkapa Steve Jobs. Jolla oli katastrofaalisia mokia taustallaan (Apple Newton ym.) Hän kuitenkin oppi tekemistään virheistä. Ja sittemmin ei aina edes kuunnellut muiden neuvoja, koska hänen oma visionsa oli jo niin tarkka, ilmeisesti koska hän oli oppinut myös virheistään. Seurauksena maailman menestynein firma.

(Pahoittelut blogistille, pikkuisen aiheen vieressä.)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #17

Virheistä ei opita, koska sama tilanne ei toistu.

Asiaa on tutkittukin. USA:ssa toista kertaa yrittävät eivät pärjää sen paremmin kuin ensimmäistä kertaa yrittävät.

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/177...

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #18

Oppiminen ei olekaan aina suoraviivaista. Ja on totta, että toimintaympäristö (konteksti) muuttuu koko ajan.

Steve Jobs ainakin oppi. Lukuisista virheistään. Ilmeisesti myös muualla organisaatiossa opittiin.

Ei riittänyt ensimmäinen yritys. Eikä toinenkaan yritys. Virheitä oli monta.

Ja sen seurauksena Apple:sta tuli maailman arvokkain firma.

Joskus oli sellainen tieto, että jenkeissä vaaditaan noin 17 mokaa, ennen kuin alkaa olla menestyksen eväät yrittäjällä kasassa.

Ihmettelen, jos tutkimusaineistossa ei olisi yhtään yrittäjää, joka menestyikin toisella yrittämällään. Itsekin tunnen sellaisia.

Suomi on yrittäjälle niin vaativa toimintaympäristö, että täällä taitaa riittää ihan muutama moka, että alkaa menestyä. Kun niistä ottaa opikseen.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #19

Vähän outo käsitys virheistä. Eivät esimerkiksi kokeilut ja käytännön testaaminen ole virheitä, vaikkeivät johtaisikaan eteenpäin.

Jos asiakkaAt eivät tykkää jostain, ei ole kyse yrityksen virheestä. Virhe olisi jos ideasta ei luovuta ajoissa.

Lääkemolekyylin satojen miljoonien kehitysTYÖ voi tyssäTÄ LOPPUVAIHEWN kliinisiin testeihin. Ei siinäkään kyse virheestä, vaan RISKINOTOSTA.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #20

Taas käytimme samaa sanaa ja sen sanan merkitys on erilainen. Hyvä havaita tämäkin.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #20

Pahoittelut: Pikkuisen aiheen sivussa.

Nykyisin suositaan hyvin toisenlaista lähestymistapaa, kuin aiemmin. Enää ei start-up:eissa suositella mentävän tuotekehitys edellä. Joka oli se aikaisemmin enemmän käytetty menetelmä. Joka menetelmänä on riskialttiimpi.

Tuotekehityksen menetelmät ja prosessit ovat peräisin suuryrityksiltä. Joilla on:
- Tiedossa olevat markkinat, ainakin jollain tarkkuudella.
- Henkilöstö valittuna tai osaamistarve tunnistettuna.
- Prosessit pääsääntöisesti valmiina.
- Asiakastarpeistakin kohtalainen näkemys.
- Rahoitus on useimmiten järjestettynä.

Start-up firmalla ei ole käytännössä mitään noista aloittaessaan.

Siksi nykyisin suositaan toisenlaista prosessia start-up:eille. Prosessin nimi on customer development.

Toinen prosessi, jota käytetään on nimeltään "Lean start-up".

Nämä tuottavat start-up:ille tuloksia jo paljon perinteistä tuotekehitysprosessia paremmin. Ja vähentävät start-up:ille tyypillistä riskiä oleellisen paljon. Ne eivät poista riskiä, työ on tarkempaa ja suuntaa paljon helpommin asiakkaiden kannalta ajankohtaisiin ja merkityksellisiin asioihin.

Joista palveluista/tuotteista asiakkaat ovat helpommin valmiita maksamaan.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #22

Tuossakin mennään harhaan. Jos kehitään/räätälöidään b2b uudentyyppistä systeemiä jollekin asiakassektorille, voidaan aloittaa haastattelemalla potentiaalisia asiakkaita bisnesmallin kehittämiseksi.

Mutta b2c on toinen juttu. Siinä pitää olla jokin idea, jota lähdetään toteuttamaan. Usein tulevat asiakkaat eivät edes tiedä tarvitsevansa tuota tuotetta tai palvelua.

Lukemattomat konsultit ja bisneskurssit sekoittavat nuo kaksi asia luennoissaanm Ohjelmistoyrittäjät ry mukaan lukien. Ja startupit lukevat vaikkapa Steve Blankin kirjaa ymmärtämättä, että se pätee vain b2b.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #27

Ihan kategorisesti en sanoisi, että Customer Development-prosessi ei toimisi B2C puolella. Se on totta, että pelkkää kirjaa lukemalla ei välttämättä ihmeitä tehdä.

Prosessin etuina on se, että se on erittäin kustannustehokas. Siksi myös aloittava start-up pystyy toteuttamaan B2C markkinoille palveluita tai tuotteita.

Riippuu hyvin paljon tapauksesta. Ja kontekstista. Ja lähestymiskulmasta jne.

Käyttäjän PetriHirvimki kuva
Petri Hirvimäki

Täällä käsitteet hieman erilaisia. Intuitiivisesti jokainen, joka etsii uusia ratkaisuja ja etenkin aivan uusilla säännöillä tajuaa mistä on kyse - innovointi. Tekes jne projektit pitää innovoida hautaan ihan ensimmäisenä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Innovoinnilla tarkoitetaan nykyisin uuden kehittämistä. Innovointi on myös virheellisesti tullut uuden synonyymiksi

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

IKEA:n innovaatio oli aito asiakaslähtöisyys:

Ruotsissa IKEA:n perustamisen aikoina nuoret perheet saivat kodinperustamistukea. IKEA lähti siitä, että sillä tukirahalla piti saada koti myös oikeasti perustettua, ja yksinkertaisti hankinta- ja toimitusprosessia sekä karsi välikäsiä niin paljon, että IKEA pystyi sillä rahalla toimittamaan kaikki nuoren perheen tarvitsemat huonekalut.

Innovaatio on innovaatio vasta _menestyksekkään_lanseeraamisen_ jälkeen. Ilman tuota hyvin konkreettista lähtökohtaa IKEA ei olisi pystynyt lanseeraamaan halpishuonekalujaan menestyksekkäästi.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Asiakaslähtöisyys ei ole innovaatio eikä mikään uusi asia.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Jostain syystä IKEA konseptina puhuttelee maksavia asiakkaita paremmin, kuin vaikkapa jokin perinteisempi kotimainen huonekaluketju. Liikevaihto liki 30 miljardia.

Liiketoimintamallina huonekalukauppa kivijalassa on hyvin traditionaalinen.

IKEA:n innovaatio on ollut tehdä uuden kaltainen liiketoimintamalli valmistus- toimitusketjuun. Ja hinnoitteluun. Ja siihen, että asiakas kasaa itse huonekalunsa.

Osa IKEA:n liiketoimintamallia on ollut Harvardin prof. Clayton Christensen:in lanseeraama käsite "disruptive innovation". Eli hinta on ollut yksi seikka joka mahdollistaa liiketoimintamalli-innovaation kilpailuedun. Hintaetu on yksi osakokonaisuus, jonka kanssa IKEA tekee paljon työtä.

Se on sitten lähinnä määrittelykysymys, että pitääkö sellaista työtä innovatiivisena. Aika paljon IKEA:lla täytyy kyllä ruutia keksiä säännöllisesti, että hinta saadaan pidettyä halpana.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #28

Voin pitää innovatiivisena, mutta en innovaationa.

In "The Disruption Machine," Prof. Lepore held Prof. Christensen's theory to rigorous evidentiary conditions for historical claims, and found that "none of these conditions have been met." (Score Humanities 1, B-Schools 0!--there's a disciplinary matchup in her piece that Michael or I will come back to another time.) She suggested not just that disruptive innovation doesn't work as advertised when transferred from, say, specialty steel manufacturing to educational services, but that it didn't work well even when applied to manufacturing.

Crucially, Prof. Lepore concluded that "sustaining" innovations--which continuously improve a product--are far more successful that Prof. Christensen's theory admits. Discussing a core Christensen example, the disk-drive industry, Prof. Lepore posited a more accurate history,
In the longer term, victory in the disk-drive industry appears to have gone to the manufacturers that were good at incremental improvements, whether or not they were the first to market the disruptive new format. Companies that were quick to release a new product but not skilled at tinkering have tended to flame out.
In other words, sustainable innovation works as well as or better than disruption, but the U.S., thanks to figures like Prof. Christensen, wasn't allowed to have it. Americans could have developed advanced skills for advanced manufacturing and services as did Germany, Japan, China, Sweden, et al, but nooo--economists and business theorists taught that it was uneconomical to invest in all the Tammy Thomas's of the country so that they could "tinker" brilliantly for the sustainability of U.S manufacturing and its heartland cities.
http://utotherescue.blogspot.fi/2014/06/christense...

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #30

Kiitos tästä!

Hyvinkin on mahdollista, että sustainable ja disruptive innovation toimivat rinnakkainkin. Ihan hyvä hahmottaa, että taas kerran taustatilanne on ratkaiseva (circumstances, Christensenin termeillä.)

Ja toisinaan toinen malli toimii, toisinaan toinen. Välillä jonkinlainen hybridi tai mahdollisesti vielä toisenlaisiakin kehityskulkuja on.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Jos pysytään innovaatio-sanan määritelmässä, niin silloin huomataan, että adjektiivi "innovatiivinen" on erityisen väärin käytetty. Innovatiivisella ihmisellä tarkoitetaan usein idearikasta ihmistä, mutta tosi asiassahan sana viittaisi henkilöön, joka keksii ideoita ja vie ne onnistuneesti käytäntöön, jonka lisäksi tästä uudisteesta syntyy hyötyä.

Mikä olisi sopiva sana idearikkaalle henkilölle? Itse en esim. ole kovin määritelmällisesti kovin innovatiivinen, koska en ole vienyt omia ideoitani käytäntöön onnistuneesti, mutta ideoita pulppuaa kohtalaisen paljon. Tällaisia ihmisiä on melko paljon, mutta innovatiivisia puolestaan on aika vähän. Nikola Teslaa voinee pitää esimerkkinä innovatiivisesta ihmisestä. Samoin Steve Jobsia.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Innovointi on tuotekehittelyn synonyymi. Innovointi johtaa erittäin harvoin innovaatioon.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

"Pääosin innovaatiomittarit ovat keskittyneet resurssipuolelle, on sitten kyse kovista tai pehmeistä indikaattoreista. Itse innovaatiot kuuluvat selvästi tuotosmittareiden joukkoon. Niiden kehittely on tilastontekijöille oikeastaan resurssimittareita haastavampaa. Niistä, varsinkin vertailukelpoisista, on myös suurempi pula kuin resurssimittareista."

http://www.stat.fi/tup/tietoaika/ta_04_05_kilpailu...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset