*

KVASITIETOYHTEISKUNTA Ei tullut tietoyhteiskuntaa. Tuli markkinointihöpöinen tietoistettu yhteiskunta.

Nallen teesit ja taloustiede 1

Nallen uusimman kirjan  tekstiä lukiessaan vakuuttuu entisestään, ettei taloustiede ole oikea tiede:   

"Keynesin erottaa kuitenkin Smithistä ja Friedmanista sitkeä epävarmuus siitä, kuinka hän itse arvioisi jälkeenpäin omaa työtään. Keynesin ajattelua rinnan hänen tärkeimpien kannattajiensa kirjojen ja elämäkertojen kanssa tarkastellessa tulee usein pohtineeksi, olisiko hän samaa mieltä kuin keynesiläiset. Tämä koskee erityisesti keynesiläisiä 1950–1970-luvuilla, jolloin Keynesin teorioiden vaikutus oli suurimmillaan. Vaikka Keynesin magnum opuksen nimi on Yleinen teoria, hänen keskeisin antinsa taloustieteelle oli ratkaisu hyvin erityiseen ongelmaan eli siihen, kuinka nujerretaan 1930-luvun lama ..."

 "Elämme globaalissa maailmassa, jossa kilpaillaan työpaikoista. Tällä on merkitystä, sillä Keynesin mallista puuttuvat sekä ulkomaankauppa että työmarkkinat. Elämme myös tekniikan kehityksestä kumpuavaa talouskasvun aikaa, johon Keynesin oletukset pääomakannan ja tuottavuuden muuttumattomuudesta istuvat perin huonosti. Lisäksi rahoitusmarkkinat ovat nyt hyvin erilaiset kuin 80 vuotta sitten."

 

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/159773-taloustiede-vain-joukko-kul...

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

nalle edustaa yhtä koulukuntaa ja sitäkin valikoivasti. hesarissa oli siit nallen vikasta kirjasta.
http://www.uusisuomi.fi/raha/78996-bjorn-wahlroos-...

mä sen faces jaoin ja kommentoin:
"Jokainen julkisen vallan lainaama euro supistaa lainarahan tarjontaa yrityksille ja nostaa yrityslainojen korkoja, Wahlroos kirjoittaa."

- nalle ei tunne nykyistä rahan muodostumisen mekanismia.

"Wahlroosin pihdeissä onkin luonnollisesti myös elvytyspolitiikan isä, John Maynard Keynes. Wahlroos myöntää, että Keynesin vuonna 1936 julkaistun Yleisen teorian velkaelvytysoppi toimi ja toteutui parin vuosikymmenen ajan tarkasti, minkä seurauksena siitä muodostui tärkeä talousoppi. 1930–50-luku muodosti kuitenkin hyvin poikkeuksellisen ajanjakson, eikä Keynesin teoria enää tämän jälkeen Wahlroosin mukaan ole toiminut."

- joo se toimi jopa silloin kun raha oli kultaa (=kultakanta) eli niukka hyödyke. aika vaikeeta keksiä miksi se ei toimisi nyt kun raha on bittejä (=rajaton hyödyke)

"Wahlroosin mukaan elvytyksen hyödyt häviävät, ”kun ihmiset tajuavat, mitä on tapahtumassa” ja oppivat ennakoimaan ja käyttämään elvytystoimia hyväkseen."

- no jos elvytystoimi on yksityisen kulutuksen kasvattaminen valtion varoilla, ennakointi ja hyväkseen käyttäminen tarkoittaa kulutustavara teollisuuteen ja palveluihin suoritettavia yksityisiä investointeja. eli lisää työpaikkoja.

"– [Keynesiläisyydestä] tuli universaali taikasauva, joka on johtanut Eurooppaa harhaan 80 vuotta."

- höh, eihän sitä ole noudatettu kun lyhyihä pätkinä. euroopan politiikka on pohjautunut vientivetoiseen kasvuun. usa noudatti 1970-2008 velkaan, tuontiin ja kulutukseen pohjaavaa politiikkaa jossa investoinnit jätettiin tekemättä. siellä valtio siis elvytti kulutusta mutta salli ulkomaisen tuonnin joten työpaikat jäi syntymättä koska dollarin arvoa pidettiin korkealla asevoimin. (petrodollari)

Noi mun vastaukset on suunnillee keynesiläisen linjan mukasia

taloustieteessä on monta teoriarypästä. niistä voidaan kolmea pitää jokseenkin vakavasti otettavana.

klassinen

marxilainen

keynesiläinen

jos meinaa jotakin alasta ymmärtää, eka ehto on että opiskelee nuo kolme, sen jälkeen tutkii mikä pitää paikkansa missäkin tilanteessa. jos menee vaan yhdellä teorialla, tasan varmasti on metsässä koska kaikissa niissä on virheitä.

lisäksi on viisainta itse harkita toimiiko mikään teoria, joskus joutuu oman väsäämään taikka muotoilemaan noiden välimuodon. joutuu myös tutkimaan historiaa, tutkimaan yrityksen, yrittäjän, työläisen, keskuspankin, pankin, sijoittajan, kuluttajan edesottamuksia. miettimään miten politiikka vaikuttaa.

Jouni Peltoniemi

mä sen faces jaoin ja kommentoin:
"Jokainen julkisen vallan lainaama euro supistaa lainarahan tarjontaa yrityksille ja nostaa yrityslainojen korkoja, Wahlroos kirjoittaa."

- nalle ei tunne nykyistä rahan muodostumisen mekanismia.

---

Ja vaikka tämä pitäisikin paikkansa, niin yhteisvaluutassa hyöty leviää 98%:sti ulkomaille, suurille firmoille ja nallepankeille, kuten kaikessa muussakin säästämisessä. Siksi kait ne pikkuvaltioita tähän pakottaakin.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

"Elämme globaalissa maailmassa, jossa kilpaillaan työpaikoista. Tällä on merkitystä, sillä Keynesin mallista puuttuvat sekä ulkomaankauppa että työmarkkinat. Elämme myös tekniikan kehityksestä kumpuavaa talouskasvun aikaa, johon Keynesin oletukset pääomakannan ja tuottavuuden muuttumattomuudesta istuvat perin huonosti. Lisäksi rahoitusmarkkinat ovat nyt hyvin erilaiset kuin 80 vuotta sitten."

- Täh? On jääny kirja lukematta. Keynes nimen omaan painotti tuottavuuden kehitystä ja työmarkkinoita.

- siitä en osaa muistin mukaan sanoa mikä oli ulkomaan kaupan osuus teoriassa elvytyksen suhteen. Keynes kuitenkin vaati mekanismeja joilla kaupan epätasapainot korjataan. elikkä mekanismia joka pitää kauppataseet tasan jolloin ulkomaankauppa on merkityksetön tekijä. (tuonti - vienti = nolla, eli ei vaikuta mitenkään)

- usa sen torppasi brenton woods sopimuksesta, katsoi että he voivat pitää huolta tasapainon säilymisestä. pitivätkin 70 luvulle asti kunnes siirtyivät kelluvaan taalaan ja elämään tuonnilla. siitä on kirja Maailmantalouden minotaurus. Varfoukis, kreikan ministeri kirjotti.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

"Saadakseen toivomansa tulokset Keynesin täytyi poistaa mallistaan rahoitus- ja työmarkkinat olennaisilta osin. Poiston mahdollisti kaksi oletusta: se, että palkat eivät jousta alaspäin, sekä se, että riskejä karttavat sijoittajat hamstraavat kriisin tullen käteistä. Keynes kutsui tätä likviditeettipreferenssiksi."

Jyrki Paldán

Kuinka vääriä nuo oletukset ovat verrattuna Nallen (valikoivasti) edustaman taloustieteen oletukseen siitä että markkinat ovat enemmän tai vähemmän täydelliset? Historiallisesti palkkajousto alaspäin on ollut hyvin takkuista.

Petteri Hiienkoski

Niin. On erilaisia tieteenfilosofioita tai tiedeteorioita, ts. teorioita siitä, mikä on the Tiede ja mikä on sitä oikeaa tiedettä mikä ei.

Eri tieteenalojen edustajilla tuppaa olemaan se käsitys, että se oma ala on sitä the Tiedettä. Niinpä ne, mitkä eivät täytä sillä tieteenalalla vallitsevaa käsitystä siitä, mikä on Tiedettä, eivät välttämättä siitä näkökulmasta sitten olekaan oikeaa tiedettä.

Lisäksi tieteenaloilla tuppaa olemaan erilisia koulukuntia, jotka saattavat sulkea jopa samalta tieteenalalta toisia koulukuntia pois ikään kuin ne eivät olisi oikeaa tiedettä edes kyseisellä tieteenalalla.

Kansantaloustieteessä merkittävän koulukunnan muodostaa keynesiläisyys, jota Nalle siis teoksessaan kriittisesti arvioi. Varmaan ihan syystäkin. Siitä on varmasti erilaisia tulkintoja, mikä on keynesiläisyyyttä ja mikä ei. Epäilemättä ukko itse ei tunnistaisi keynesiläisyydeksi monia sellaisia ajatuksia ja asioita, joita myöhemmin on ilmennyt.

Keynesiläisyys tuskin kuitenkaan on marginalisoitavissa pelkästään sillä perusteella, ettei ukko itse nähnyt miten markkinatalous tulee kehittymään. Samat kansantalouden peruslainalaisuudet ovat edelleen olemassa, joskin niiden tunnistaminen ja keynesiläisyyden soveltaminen ei nykymaailmassa ole yhtä vaivatonta kuin hänen aikanaan.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Kansantaloudesta puuttuu perustavanlaatuinen teoria. Siksipä ei voi puhua mistään makrotalouden" lainalaisuuksista". Liiketaloustieteessä ei ole tieteen häivääkään.

Rautalankamalli: Jos fysiikka toimisi kuten nsp. kansantaloustiede, eri alueilla olisi erilaiset fysiikan lait riippuen käytetyistä mittalaiteista. Fysiikan lait vielä vaihtelisivat ajallisesti vallassaolijoista riippuen.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Niin se yhtenäisteoria puuttuu fysiikastakin ja eri mittakaavoilla pätevät eri lainalaisuudet. Tiede on vaikeaa, nähtävästi varsinkin taloustiede.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #6

Yhtenäisteoria on lähinnä metafyysinen tarve, eikä sillä ole mitään sen tekemistä sen kanssa, että kansantalous rakentuu pelkästään krskenään kilpailevien ideologisten fenomenologisten ah hoc spekulaatioiden varaan.

Petteri Hiienkoski Vastaus kommenttiin #7

Fysiikan lainalaisuudetkin toimivat tietyn viitekehyksen sisällä, tiettyjen aksioomien varassa. Jos viitekehys tai aksioomat muuttuvat lainalaisuudetkaan eivät samalla tavoin päde.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #10

Tuo koskee meytafysiikkaa. Fysiikka on kokeellinen tiede.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

"Taloustiede on metodi, ihmissielujen muuttaminen päämäärä."
Margaret Thatcher

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset