FAKTANTARKASTUS 1 Ei tullut tietoyhteiskuntaa. Tuli markkinointihöpöinen tietoistettu yhteiskunta.

Taloustiede ei ole tiede

  • HS  pääkirjoitus 12.2.2014
    HS pääkirjoitus 12.2.2014
Taloustiede ei nimestään huolimatta ole tiedettä, vaan joukko keskenään kilpaiilevia kultteja. Nobelin taloustieteen muistopalkinnoille on harvoin katetta. Taloustieteilijöitä voidaan hyvällä syyllä verrata Delfoin oraakkeleihin. Samaten ns. tulevaisuudentutkimus ei ole tiedettä, vaan eräänlainen konsultin työkalupakki. Eikä matematiikkaan ole tiede, vaan erittäin hyödyllinen abstraktien olioiden teknologia. http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/159773-taloustiede-vain-joukko-kul...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (34 kommenttia)

Käyttäjän jaga kuva
Lars-Erik Wilskman

Taloustieteen osalta olen kirjoittajan kanssa pitkälti samaa mieltä, mutta mitä suomenkielen sanaa ehdottaisitte käytettäväksi tieteen sijasta?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Makrotalousoppi ja liiketalousoppi esimerkiksi. Se, että jotakin alaa opetetaan yliopistossa ei tee siitä tiedettä. Kasvatustiede muuttui muka tieteeksi kun opettajien koulutus siirtyi yliopistoihin. Siinä rytäkässä syntyi myös esim. käsityötiede:

"Käsityötiede tutkii ihmisen suhdetta ympäröivään esinemaailmaan ja elinympäristön muokkaamista. Se tutkii käsityötä, käsityömuotoilua ja esineellisen kulttuurin vuorovaikutusta ympäristöönsä. Käsityötiede analysoi käsityöhön liittyvien ilmiöiden ja toiminnan teoreettisia perusteita. Käsityötieteen tutkimuskohde kattaa laaja-alaisesti käsityön eri osa-alueet ja muodot useasta eri ...." HY

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Pitäisi ensin määäritellä tiede, ennenkuin on mielekästä puhua siitä, mikä on tiedettä ja mikä ei.

Paras kuulemani tieteen määritelmä kuuluuu: "tiede on sitä, mitä tiedemiehet tekevät".(Pitäisi kai sanoa tiedehenkilöt).

Tämä määritelmä on tietysti tavallaan vitsi, mutta se osoittaa, että on sopimuskysymys, mitä luetaan tieteen piiriin. Tieteeseen liittyy aina epävarmuus, varsinkin empiirisiin ja ennustamaan pyrkiviin tieteenaloihin.

Ei voida vaatia tieteeltä, että se olisi aina tuloksiltaan varmaa. Silloin oltaisiin jonkin triviaalin toiminnan puolella, jota ei olisi mielekästä kutsua tieteeksi. Tieteen tarkkuutta korostaen voidaan puhua eksakteista ja epäeksakteista (ei-eksakteista)tieteistä.

Monet pitävät vain luonnontieteitä (Science) tieteinä, mutta tämä on turhan suppea (ja ylimielinen) määritelmä.

Ilmari Pietilä

PP: ""tiede on sitä, mitä tiedemiehet tekevät"".

Vai pitäisikö sanoa, tiede on sitä, mitä tieteeksi kulloinkin ajatellaan?

Minua on aina ihmetyttänyt mittauksiin pyrkivissä oppialoissa se, mistä niiden lähtökohtaiset perustotuudet tulevat. Siis miten mitään tiedettä voidaan rakentaan yhtään minkään varaan? Jokaisen tutkimuksenhan pitäisi lähteä siitä, että ne pyrkivät osoittamaan aukottomasti miksi skeptikko on väärässä, miten tosiaan voimme luottaa aisteihimme, saada tietoa ulkomaailmasta jne.

Mittaukseen liittyy toinenkin merkillinen seikka. Sanotaan, että jokin on yhden metrin. Kuinka pitkä se sitten on? No, yhden metrin, siis sata senttimetriä, se on mitattu mittanauhalla. Mistä sitten mittanauhan mitta on saatu? No, toisesta mitasta jne. jne. ad infinitum, kunnes tullaan kysymykseen siitä, mihin metri oikein perustuu? Ranskassa säilytettyyn ns. perusmetriin? Mistä tämä metri sitten on mitattu?

Metri on kuitenkin meidän elämässämme kätevä. Kun on sovittu, että metri on olemassa, niin sitten voidaan tehdä mittauksia ja todeta, että tämä tai tuo on tai ei ole yhden metrin mittainen.

Jos tilanne on tämä metrin kohdalla, niin miten talous"tiede" voisi edes yrittää pitää rahaa arvon mittana? Arvon mittahan on vielä labyrinttimaisempi käsitesokkelo. Onko Pariisissa kenties säilytetty perusarvon mittaa, johon on voitu kaikkiea rahassa mitattavaa verrata?

Jos yksinkertaisimpienkin mittausten tekeminen aiheuttaa skeptisismiin taipuvaiselle epistemologisen kylmän ringin takapuoleen, kuinka taloustieteen tekemä "tiede", joka on siis mitä suurimassa määrin ihmisten päänsisäisiin käsitekoneistoihin perustuva, voisi olla mitenkään totta?

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Vai pitäisikö sanoa, tiede on sitä, mitä tieteeksi kulloinkin ajatellaan?"

Itse asiassa sama tai samanhenkinen määritelmä kuin esittämäni.

Metri on tosiaan sovittu juttu, ninkuin moni muu asia tieteessä. Tieteen perustuvat paljolti tietoisiin aksiomiin ja myös lausumattomiinkin periaatteisiin. Niin ei tarvitse joka tutkimuksessa lähteä alusta alkaen, vaan rakennetaan vanhan pääälle.

"Jos yksinkertaisimpienkin mittausten tekeminen aiheuttaa skeptisismiin taipuvaiselle epistemologisen kylmän ringin takapuoleen, kuinka taloustieteen tekemä "tiede", joka on siis mitä suurimassa määrin ihmisten päänsisäisiin käsitekoneistoihin perustuva, voisi olla mitenkään totta?"

En voi väittää vastaankaan. Mikä on "totta". Taloustiede (kansantaloustiede) on pitkälti tutkijoiden valistuneita (tai valistumattomiakin) arvauksia. Siksi totuus on siinä hyvin suhteellinen käsite - kuten yleensäkin, niin tieteessä kuin muuallakin.

Muuten olen sitä mieltä, että taloustiede kiinnittää liian vähän huomiota "ihmisen päänsisäisiin" asioihin, eli ihmiseen ja tämän ominaisuuksiin päätöksentekijänä (ja myös tutkijana). Pelkkä homo economicus on heppoinen oletus.

Lopuksi: älkäämme siis uskoko taloustieteilijöitä liian herkästi. Taloustieteilijä osaa kyllä selittää uskottavasti, miksi ei tapahtunutkaan niin kuin hän ennakoi. Siis epävarmuudesta on tässä oleellisesti kysymys.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll Vastaus kommenttiin #8

P.P.>... Siksi totuus on siinä hyvin suhteellinen käsite - kuten yleensäkin, niin tieteessä kuin muuallakin....

oooo

Eikö voisi ajatella, että totuus on täysin ehdoton käsite, mutta ymmärryksemme totuudesta ovat erilaisia ja saattavat vaihdellakin.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #15

Voi olla näinkin, mutta määritelmä ei ole kovin operatiivinen. Totuus on siis ainakin joissakin tapauksissa intressisidonnainen ja siksi käsitykset siitä vaihtelevat. Tieysti myös epävarmuus estää näkemästä totuutta, joka selviää vasta kun aikaa on kulunut riittävästi.

Käyttäjän ErnoMarttila kuva
Erno Marttila

Itseasiassa metriä ja muitakin mittayksikköjä on muutettu ja tarkennettu ajan saatossa useaankin kertaan. Nykypäivänä kaikki SI järjestelmän suureet perustuvat johonkin maailmankaikkeuden lakiin yhtä lukuunottamatta. Tämä suure on massa, koska vieläkään ei taideta ymmärtää painovoimasta, ja siitä mitä massa "todella" on, riittävästi että kilolle saataisiin yksiselitteinen määritelmä.

Esimerkkinä käytetty metri on esimerkiksi sidottu valon nopeuteen eli 1m on valon tietyssä ajassa kulkema matka. Tietenkin nämäkin ovat jossain määrin sopimuskysymyksiä, koska kieli on sopimuskysymys.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Kehäpäätelmä:

"tiede on sitä, mitä tiedemiehet tekevät"

Tieteessä ei ole termiä "totuus". Jätetään se uskovaisille.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

L.G.>Tieteessä ei ole termiä "totuus".

oooo

Onko tieteessä termi "sattuma"? Tuskin, tai sitä ei kuulemma osata määritellä.

No, jos näin on, sanat ovat olemassa, mutta merkitykset ovat keksimättä?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #30

Osuit harhaan. Tieteessä ksikki vakiintuneet teoriat voivat muuttua tai täydentyä. Tuossa on tieteen voima. Uskonnot ja pseudotieteet, esim. grafologia, astrologia ja homeopatia toistelevat ikivanhoja totuuksiaan.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Kyllä puhutaann tieteellisestä totuudesta, joka on tosin suhteellinen. Yleisesti käytössä olevia sanoja ei voi, eikä kannata edes yrittää, rajata vain jonkin tietyn alueen käyttöön (esim. uskonnon).

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Lisättäköön vielä tämä Wikipediasta lainaamani katkelma:

"Mikä tahansa tietoa tarjoava taho, joka esiintyy tieteenä tavoitteenaan saavuttaa sitä kautta asema, jota se ei muuten saavuttaisi, ei edusta tiedettä. Tällöin voidaan puhua näennäistieteestä (pseudotieteestä) tai epätieteestä. Merkittävin näennäistieteiden puute on yleensä se, että niistä puuttuvat huolellisesti suoritetut, tulkitut ja toistettavissa olevat kokeet, jotka ovat luonnontieteiden perustana. Näennäistieteiksi luetaan yleensä muun muassa astrologia ja kreationismi[29].

Kaikki ei-tieteelliset käytännöt eivät kuitenkaan ole epätiedettä:[29] esimerkiksi taide ja urheilu eivät ole tiedettä, mutta ne eivät ole epätiedettä, koska ne eivät pyri esiintymään tieteenä. Lisäksi voidaan erottaa myös yksinkertaisesti huono tiede, joka pyrkii olemaan tiedettä, mutta epäonnistuu ollen esimerkiksi virheellistä, vanhentunutta, epätäydellistä tai liian yksinkertaistavaa."

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

Oletetaan että saamme tavalla tai toisella viestin Maapallon ulkopuolelta, joka sisältää sekä meille tunnettua että tuntematonta tietoa.

Olisiko tämän viestin tutkiminen tiedettä, tai jotain muuta? Olisi mukavaa saada hyvin perusteltu vasataus!

Käyttäjän JuhoRimpelinen kuva
Juho Rimpeläinen

Viestin tulkitseminen ja analysointi on tiedettä, mutta pikemminkin kieltä tai kulttuuria tutkivaa tiedettä, ei luonnontiedettä. Aivan samalla tavoin kuin Raamattua voidaan tutkia tieteellisesti. Jos taas tutkitaan viestin sisältämien väitteiden todenmukaisuutta on kyse luonnontieteestä. Silloin ei kuitenkaan tutkita viestiä, vaan ympäröivää todellisuutta.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Käsittääkseni sen tutkiminen on tiedettä, jos siihen käytetään hyväksyttyä tieteellistä metodia.

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist Vastaus kommenttiin #18

"Hyväksytty tieteellinen metodi" tarkoitti minun opiskeluaikanani esim. laskutikun käyttöä tai logaritmitaulukoitten.

Olisiko se nyt sitten PC:n käyttö; ehkä se on liian alkeellista, supertietokone hyväksyttäneen?

Harva kuitenkin luottaa aivojen käyttöön

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #20

Heh. Ei laskutikun, logaritmitaulukon tai PC:n käyttö sinällään mitään tiedettä edusta.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #18

Roskaa: "Käsittääkseni sen tutkiminen on tiedettä, jos siihen käytetään hyväksyttyä tieteellistä metodia."

Vaikkapa postimerkkeilijä tai rikostutkija voi käyttää " tiieteellisiä menetelmiä"

Käyttäjän jhuopainen kuva
Juhani Huopainen

Erehdyin vastaamaan vanhempaan kirjoitukseesi. Ehkä lukijoita kiinnostaa kommenttini: http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/159773-talou...

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Gröhn, mikä sitten on tiedettä?

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Tietääkseni ainakin sellainen tiedekunta on yliopistolla kuin teologinen tiedekunta. Se kai on yksi tieteen kivijalka, että yliopisto pitää alaa tieteenä. Joskus epäilys tosin lirahtaa mieleen, mutta pyrin sen häivyttämään ilman suurempaa tuskaa.

*

Delfoista tuli mieleeni, että aikansa suurimpia hautausmaita oli temppelin takana. Oliko sitten sairauksiin liittyvät neuvot huonoja vai joku muu syy.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Teologisessa tiedekunnassa taitaa olla enemmän tiedeaineita kuin kasvatustieteellisessä...

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Taloustiteeen Nobel-palkinto ei ollut alunperin Nobelin-veljesten asettamien tiedepalkintojen joukossa, vaan Ruotsin keskuspankin myöhemmin itse lisäämä palkinto. Sen virallinen nimikin on:

Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinto Alfred Nobelin muistoksi

Tätä meille ei esimerkiksi Helsingin Sanomat kerro, kun se uutisoi Nobel-palkinnoista, koska HS haluaa kirjoituksillaan mieleistellä talouseliittiä.

Käyttäjän JuhoRimpelinen kuva
Juho Rimpeläinen

Tunnut välttelevän tieteen määrittelyä. Ilman määritelmää blogauksesi vaikuttavat lähinnä provokaatioilta.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Turhaan kyselet. Tieteellä ei ole yleistetty määritelmää.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Demarkaatio-ongelma

Aki Häkkilä

Voit mielestäsi sanoa, että joku ei ole tiedettä, mutta et suostu sanomaan, mikä on tiedettä. Et ole vastannut yllä esitettyyn kysymykseen:
http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/160535-talou...

Lisäksi myönnät, että ei pystytä määrittelemään mikä on tiedettä.

Jos sinulla ei ole määriteltynä kriteerejä, miten voit tehdä valinnan? Taitaa tiedeoppisi olla lähempänä astrologiaa kuin tiedettä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #35

Lukemaan pystyvät ymmärtävät, ettei mitään yleistä tieteen määritelmää ole mahdollista esittää. Kukin tapaus on käsiteltävä erikseen. Tuollaista määritelmäintoilua harrastettiin aikoinaan lukiossa ...

Käyttäjän JuhoRimpelinen kuva
Juho Rimpeläinen

En kysellyt. Kunhan pohdin mitä ominaisuuksia käytät oman määritelmäsi pohjana, kun kerran voit sanoa mikä on tiedettä ja mikä ei. Matematiikka tutkii muotoja, lukumääriä, säännönmukaisuutta ja muutosta ja niiden ominaisuuksia, mutta ei mielestäsi ole tiedettä. Ilmeisesti kuitenkin pidät ainakin joitakin humanistisia tieteitä tieteinä?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #37

Ei matematiikka oikeastaan tutki mitään, vaan selvittää luomiensa artefaktien ominaisuuksia. Pelkkä matematiikkaa ei kerro yhtään mitään maailmasta ja sen ominaisuuksista. Mutta matematiikka on mainio apuväline monille tieteille.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

"Kaksi surullisen kuuluisaa tutkimusta nousi erityisen vaikutusvaltaiseen asemaan, toisesta vastasivat Alberto Alesina ja Silvia Ardagna, toisesta Kenneth Rogoff ja Carmen Reinhart. Edelliset väittivät, että suuret menoleikkaukset johtavat melkein yhtä usein reippaaseen kasvuun kuin vastaavat menolisäykset, jälkimmäisten viestinä taas oli, että valtion velan noustessa 90 prosenttiin kansantuotteesta talouskasvu alkaa väistämättä hidastua. Molemmat tutkimukset murenivat käsiin, kun niitä tarkasteltiin lähemmin. Rogoffin ja Reinhartin teesin paljasti virheelliseksi taloustieteen opiskelija, joka havaitsi maailmankuulujen professorien sortuneen alkeelliseen laskuvirheeseen."
http://antiaikalainen.blogspot.fi/2014/03/teospari...

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Throwing his considerable weight behind the post-autistic economics movement, Robert Skidelsky offers a calm but blistering critique of the “mainstream economics” curriculum that has come to dominate university teaching. Arguing that mainstream economics, with its pseudo-scientific mathematical models, is at heart an “ideology of the free market” that can circumscribe thinking and excuse failed policies, Skidelsky argues that the context of economics teaching needs to be broadened to include history, philosophy, politics, and psychology — to reflect the true economic lives of people.
Nicholas Carr

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Jos ns. tiedeyhteisö ei pysty harjoittamaan laadunvalvontaa, vaan hajautuu klikeiksi, on kyseessä rappiotiede.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Valintakauppa tieteenä:

"Kysyntä on avainsana. Toinen yhtä tärkeä on tarjonta. Ne jakavat taloustieteen oppikunnat karkeasti kahteen: keynesiläisiin ja uusklassisen teorian kannattajiin. Jälkimmäiset ovat Suomen talouskeskustelussa nyt valtavirrassa ja keynesiläiset marginaalissa. Puolisen vuosisataa sitten oli toisin, sitä ennen taas toisin."

http://m.kauppalehti.fi/uutiset/ekonomisti-seka-so...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset