FAKTANTARKASTUS 1 Ei tullut tietoyhteiskuntaa. Tuli markkinointihöpöinen tietoistettu yhteiskunta.

Tulevaisuusvaliokunta peruutuspeilaili

Lauri Gröhn:
Kommentteja eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan mietintöön 
18.10.1998  

>Luku V MURROSTEN HALLINTA JA OSAAMISEN SUOMI 
>Määrärahoja tutkimus-ja kehitystoimintaan on Suomessa lisätty siten,
>että niiden osuusbruttokansantuotteesta nousee 2,9 prosenttiin vuonna
>1999. Nämä panostukset ovat myös tuottaneet tulosta. Esimerkiksi
> huipputekniikan osuus viennistä on kasvanut vuoden 1991
>kuudesta prosentista 16 prosenttiin vuonna 1997.

Väite panostusten tuloksellisuudesta on pahasti virheellinen.
Huipputekniikan vienti on pääosin Nokian, ABB:n ja ICL:n
hallussa. Niiden saamat "määrärahat" ovat karkeasti
arvioiden luokkaa viideskymmenesosa niiden omista panostuksista.
Suomalaista teknologianpolitiikkaa ei ole olemassakaan.

> Valiokunta pitää välttämättöminä valtioneuvoston
>tulevaisuusselonteon keskeisiä linjauksia osaamisesta. Niiden
>mukaan tutkimus-ja kehitystoiminnan suhteellista osuutta
>bruttokansantuotteesta lisätään myös vuoden 2000 jälkeen,

Tekesin määrärahat pitäisi päinvastoin puolittaa ja Tekesin
tulisi keskittyä hankearvioinnin laadun parantamiseen.
Päätösten nopeuttaminen ja rahojen saannin nopeuttaminen
on etenkin pienten yritysten harras toive.
Isot yritykset eivät tarvitse tukea, teknologiaohjelmat ovat
menneen talven lumia, EU on niiden foorumi.

>Suomi hakee itselleen roolin EU:n tietoyhteiskuntalaboratoriona

Pahasti ristiriidassa mietinnön eräiden muiden kohtien kanssa.
Lisäksi valiokunta ehdottaa teknologian arvottamisen aloittamista,
mikä olisi olennainen edellytys ennenkuin ihmiset laitetaan
"tietoyhteiskuntalaboratorioon".

>sekä sivistyksemme ja kilpailukykymme perustetaan elinikäisen
>oppimisen kansalliseen strategiaan. Valiokunta edellyttää, että
>hallitus edistää toimenpiteitä, joiden tuloksena Suomi profiloituu
>osaamisen ja sosiaalisten innovaatioiden edelläkävijäksi.
>Tutkimus-ja kehitystoiminnan määrärahoja edelleen lisättäessä
>lähivuosina valtion osuus pidetään vähintään 40 prosenttina.

Pkt-rahoitusosuus voisi olla suurempi, suuryrityksille nolla.
Kokonaisprosenttiluku putoaisi huimasti.

>Suomalaisen innovaatiotoiminnan ongelmana on tuotekehitys-
>prosessien pitkä kesto. Kansainvälisille markkinoille ei osata
>edetä riittävän nopeasti. Tarvitaan toimenpiteitä, jotka

Pahasti käsitevammainen väite. Tuotekehityssyklit ovat
todistetusti luokkaa 10 vuotta. Kulutustavaroiden mallit
toki putkahtelevat markkinoille yhä tiuhemmin.
Kansainvälistyminen on sitten taas ihan toinen juttunsa.

>lisäävät teknologia-ja muihin pienyrityksiin suoritettavien
>investointien houkuttelevuutta. Eri maissa suunniteltujen ja
>toteutettujen onnistuneiden käytäntöjen perusteella voitaisiin
>kehittää paljon myös Suomeen sopivaa.

Parhaat käytännöt (best practices) on uutta EU-slangia
ja on hyödystä takapajuisille jäsenmaille ja alueille,
MUTTA ei missä nimessään mikään lääke Suomelle!

> Valiokunnan mielestä kansallisesti tarpeellinen toimenpide
>on myös design-ohjelma, jonka tavoitteena on edistää
>suomalaisten tuotteiden ja palveluiden kilpailukykyä kohottamalla
>suomalaisen muotoilun tasoa sekä tiivistämällä muotoilun
>toimijoiden yhteistyötä eri alojen tuotekehityksen ja tuotannon

Valiokunta ei taida tietää, että design-ohjelmia on ollut ja
mennyt. Alue vaan on sellainen, että keskusjohtoisuus ei pure!

>kanssa. Valiokunta edellyttää, että hallitus lisää ja kehittää
>toimenpiteitään, joilla tutkimus-ja kehitystoiminnan tulosten
>siirtymistä kansainvälisiksi menestystuotteiksi voidaan nopeuttaa.
>Tällaisia ovat muun muassa investoinnit yritys-ja tiedepuistojen
>kehittämiseen, määrärahojen lisäys innovaatiotoimintaan sekä
>yliopistojen ja tutkimuslaitosten tietopalvelutoimintaan.

Puistoja on tarpeeksi, määrärahat eivät ole ongelma.
Tietopalveluun satsaaminen lähinnä naurettavaa tässä
vaiheessa.

>Työelämän nopeat muutokset nostavat aikuiskoulutuksen
>ydinkysymyksiksi ammatillisen osaamisen ja liikkuvuuden
>lisäämisen sekä työprosessien määrätietoisen kehittämisen.
>Tarvitaan voimakkaasti työhön ankkuroituja koulutusmuotoja,
>jotka turvaavat jatkuvan yksilöllisen kehittymisen ja työyhteisöjen
>sisäisen uusiutumisen.

Hyvä. Tietoliikennekoulutus voidaan antaa Nokian hoidettavaksi
"työhön ankkuroituna koulutusmuotona". Tosin 3-5 vuoden
päästä ei lisäporukkaa enää tarvita, työttömyysterapiaa
entisille Nokialaisille kylläkin.

> Valiokunnan mielestä viime vuosien kehityksessä on
>selvästi nähtävissä eriarvoisuuden kasvu. Pk-yritykset ja
>julkishallinto eivät pidä riittävästi huolta henkilöstönsä koulutuksesta
>eivätkä panosta työprosessien ja tarpeellisten tukipalvelujen
>kehittämiseen. Valiokunta korostaa toimenpiteitä, joilla parannetaan
>erityisesti pk-yritysten ja julkisen sektorin työntekijöiden ammatillista
>täydennyskoulutusta kehittämällä monipuolisia yleisiä ja
>alakohtaisia täydennyskoulutusohjelmia ja koulutustukijärjestelmiä.

Kannatettava ajatus. Kunhan julkishallintokin pääsisi
irti teeskentelemästään "tulosjohtamisesta".

>Valiokunta edellyttää, että työelämää uudistavia toimenpiteitä
>jatketaan syventäen hallituksen selonteossa määriteltyjä
>oppivan organisaation periaatteita. Erityisen merkittäväksi
>nostetaan työntekijöiden ammatillisen kehittymisen jatkuva
>turvaaminen sekä sen olennaisena perustana työssä
>jaksaminen ja työprosessien yhteisöllinen kehittäminen.

Tuo jäi epäselväksi: tarkoitetaanko tuolla että koulutuksen
yhtenä perustana on "työssä jaksamisen kehittäminen"?
Ajatus on vähintäänkin sairas, manipulatiivinen.

> Lisäksi valiokunta edellyttää, että hallitus tukirahoituksellaan
>ja muilla toimenpiteillään käynnistää julkisen sektorin läpikäyviä
>pilottihankkeita, joiden avulla luodaan henkilöstön
>osaamistason nostamiselle ja ammattitaidon ylläpidolle hyviä
>käytäntöjä.

"Hyviä käytäntöjä" Kreikasta ja Portugalista vai?

>Tietoyhteiskunnan kehittämisen ongelmaksi on muodostunut
>uuden tekniikan avulla luotavien ja välitettävien sisältöjen hidas
>kehittyminen. Kansallisen tietoyhteiskuntastrategian
>painopisteeksi onkin otettava oppimateriaalien sisältötuotanto

Pahasti käsitevammainen ajatus. Multimedian sisältötuotanto
on VAIN sisältöjen paketointia uusiin paketteihin. Sisältöjä
on tuotettu iät ajat, mutta tv-ohjelmien, kirjojen, filmien, sävellysten
tuottaminen ei ole tekniikasta kiinni, eikä mikään Suomen vahvuus. Ei nyt
eikä tulevaisuudessa. Sisältötuotanto on yksi tietoyhteiskunnan
säälittävimpiä mantroja.

>sekä verkostoja apunaan käyttävien oppimismuotojen pedagogiikan
>ja oppimisympäristöjen kehittäminen. Opettajien täydennys-
>koulutuksen laatuun ja määrään on valiokunnan mielestä
>tehtävä tähänastista huomattavasti suuremmat investoinnit siten,
>että jokainen opettaja kykenee vastaamaan tietoyhteiskuntakehityksen
>haasteisiin.

Pedagogiikan kehittäminen lähtee lasten tarpeista ja kyvyistä,
ei tekniikasta tekniikan ehdoilla. Lasten lahjakkuuserot
olisi jälleen tunnustettava, eikä heikkolahjaisia tulisi
pitää opetuksen keskeisenä kohteena. Opettajien arvostus
olisi palautettava ja siihen puree vain tasokurssien palauttaminen
ja palkkauksen nostaminen vähintään tietoliikenneinsinöörien
tasolle. Kouluihin olisi perustetta erityinen "päiväkoti" sitä
tarvitseville heikkolahjaisille vähän Steiner-koulujen tyyliin.

> Valiokunta korostaa, että valtion määrärahapolitiikalla on
>kannustettava tieto-ja viestintätekniikan toimijoita ja oppilaitoksia
>verkostomaiseen yhteistyöhön siten, että jo lähivuosina on
>käytettävissä kaikkialla maassamme ja kaikilla koulutuksen tasoilla
>korkeatasoiset virtuaaliopetusverkostot. Valiokunta edellyttää,

Verkostojen hyötyjä ei ole osoitettu. Korkeatasoisuus ei
ole seurausta tekniikasta vaan ihan muusta.

>että Tekes organisoi uutena kansallisena teknologiaohjelmana
>käyttäjäystävällisen tietoyhteiskuntaohjelman, jonka avulla
>koulutuksen laadullista kehitystä nopeutetaan kulttuurisen
>sisältötuotannon ja uuden tieto-ja viestintäteknologian kehittäjien
>yhteistyönä ja jonka tavoitteena on kansainvälisten
>menestystuotteiden synnyttäminen.

Mietinnön uskomattomin ajatus. Toistettakoon vielä kerran,
että sisältötuotanto on puhdasta triviaalia paketointia,
Sisällöt on LUOTAVA ja siinä tekniikan osuus on
usein olematon. "Menestystuotteet". Tekesin insinöörikunnalla
ei ole mitään kompetenssia ruveta ohjailemaan kirjailijoita,
säveltäjiä, muusikoita. Eikä oppikirjojen tekijöitä, joista
tuskin kansainvälisiksi menetystuotteiksi. Herätkää nyt jo!

>Tietoyhteiskunta koostuu erilaisten ihmisten erilaisista
>arvoista ja odotuksista, tiedonvälityksen teknologiasta ja
>monesta lähteestä tulevasta tiedosta, joka sanan, kuvan ja
>äänen lisäksi koostuu myös moninaisista aistimuksista.

Aistimuksista? Joo. Törmäsin kyllä Lappeenrannassa
yhdessä konferenssissa "hajulevysoittimeen" joskus
kymmenen vuotta sitten, elokuvateattereissa on kokeiltu
liikkuvia tuoleja...mutta tietoyhteiskunnan "koostumus"...?
Virallinen kansallinen tietoyhteiskunnan määritelmä ja
vastaava EU:n määritelmä ei näytä olevan "tulevaisuus-
valiokunnan" tiedossa.

>Menestymiseen tarvitaan herkkyyttä ymmärtää monipuolisesti
>ihmisten ja tietojen monimuotoisuutta sekä kykyä tietoyhteiskunnan
>välineiden käyttöön ja mallien kehittämiseen. Sukupuolten
>väliset erot ja niihin perustuvat erilaiset odotukset sekä
>yhteiskuntaan kohdistuvat toimenpidetarpeet ovat sekä
>tasa-arvokysymys että voimavara.

Joopa. Voisipa tässä todeta, että tietoyhteiskunnan
"menestymiseen tarvitaan herkkyyttä ymmärtää monipuolisesti
ihmisten ja tietojen monimuotoisuutta". Siitä olisi aloitettava.
Sukupuolieroilla ei ole merkitystä, jos tietoyhteiskunta
ymmärretään muunakin kuin teknologian koelaboratoriona.

> Valiokunnan mielestä tietotekniikka ja tietoyhteiskunta
>eivät ole sukupuolineutraaleja. Erityisesti tyttöjen ja poikien
>välillä on huomattavia eroja. Oppimisilo on korkeimmillaan,
>kun oppija löytää itse. Lapsen kokeilun, seikkailun ja oppimisen
>halun herättämiseen tarvitaan monia erilaisia ratkaisuja.

Minun ja monen muunkin mielestä tietoyhteiskunta ei ole
LAHJAKKUUSNEUTRAALI. Erityisesti lahjakkaiden ja
>vähemmän lahjakkaiden välillä on huomattavia eroja.
Oppimisilo on korkeimmillaan, kun oppija saa tasoaan
vastaavaa opetusta muiden sitä häiritsemättä.

>Valiokunta edellyttää, että hallitus ottaa tietoyhteiskunnan
>kehittämistoimenpiteissä huomioon sukupuolinäkökulman,
>kehittää onnistuneisuuden arviointiin tarvittavia menetelmiä
>sekä tukee erityisesti naisten ja tyttöjen osallistumista
>teknologian ja sen sovellusten kehittämiseen ja käyttöön.

Paremminkin valiokunta voisi edellyttää,
että hallitus ottaa tietoyhteiskunnan kehittämistoimenpiteissä
huomioon lasten erilaisuuden pohjautuvan lahjakkuusnäkökulman,
kehittää onnistuneisuuden arviointiin tarvittavia menetelmiä.

>Työelämän tarvitsemien tietoyhteiskunta-ammattilaisia
>ei ole riittävästi. Erikoisen vaikea on tilanne elektroniikassa
>ja tietoliikennetekniikassa, jossa osaajien puute rajoittaa pahasti
>teollisuuden ja myös palvelusektorin kehittymistä.

Mutta ei pitkään. Kun peruskännyköiden hinta putoaa
kolmeen sataan, Nokia siirtää bulkkituotannon muualle.

>Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tekniikan alan
>tutkinnon suorittaneiden määrää on pyritty nostamaan
>aloituspaikkojen nopealla lisäämisellä. Koulutus on muuttunut
>entistäkin enemmän massaopetukseksi. Valiokunnan
>mielestä koulutuksen laatua ei ole kyetty turvaamaan.

Ei varmaan. Kuka nyt viitsisi opettaa puolella palkalla
siitä...

>Opetusresurssit ovat jääneet jälkeen, ja opiskelijoiden
>lähtötasossa on puutteita. Tyttöjä ei ole saatu riittävästi
>kiinnostumaan tekniikan opinnoista. Lisäksi esimerkiksi
>diplomi-insinööritutkinnon suorittaa vain noin 2/3
>opintonsa aloittaneista.

Voi olla fiksuuden merkki?

> Valiokunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tehokkaisiin
>toimenpiteisiin yliopistokoulutuksen laadun parantamiseksi
>sekä erityisesti elektroniikan ja tietoliikennetekniikan
>tutkinnon suorittaneiden määrän saattamiseksi työelämän kysyntää
>vastaavaksi.

Kouluttakoon suuryritykset itse työntekijänsä optiorahojen
hinnalla vaikka.

>Perustutkimuksen sekä syvällisen tieteellisen näkemyksen
>välittyminen yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi on
>tietoyhteiskunnassa merkittävä. Suomessa tieteen edistämisestä
>vastaa Suomen Akatemia, johon hallinnollisesti kuuluu myös
>akatemiaprofessoreita tieteen eri aloilta.

"Perustutkimuksen sekä syvällisen tieteellisen näkemyksen
välittyminen yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi" esteenä
ei ole ollut tutkimus vaan vastaanottajat. Eduskunnastakin
löytyy kaikenlaisia seiväshyppääjiä ja missejä, populisteista
puhumattakaan. Akatemia varat menevät varmasti harakoille
aina silloin kuin rahoitusta annetaan "yhteiskunnalliselle
tavoitetutkimukselle." FUTU...

> Valiokunta edellyttää, että hallitus selvittää mahdollisuuksia
>vahvistaa tieteellistä tutkimusta ja tieteenarvostusta esimerkiksi
>muodostamalla nykyisestä Suomen Akatemiasta tieteen
>kehittämiskeskus ("Tikes") ja erillinen Suomen Akatemia.

Paras avaus olisi huippuyksikkö-villityksen poistaminen
ja korkeakoulujen tulosajattelun hautaaminen voisi mennä perässä.

>Yliopistojen opetus on joutunut vaikeuksiin, kun valtion
>talousarvion kautta tulevia resursseja on jouduttu viime vuosina
>vähentämään. Erityisen vaikea tilanne on aloilla, joilla teollisuuden
>nopea kasvu on vaatinut opiskelijoiden huomattavaa lisäystä.

Niinpä. Korkeakouluthan kurjistuvat "tietoyhteiskunnassa"
ja kouluihin hankitaan miljardilla tarpeetonta ja haitallista
pian kaatopaikalle joutuvaa tietokonekamaa.

>Yliopistoilla, korkeakouluilla ja ammattikorkeakouluilla on
>rajoitetut mahdollisuudet vastata elinkeinoelämän muuttuviin
>ja kasvaviin tarpeisiin. Useissa maissa tuetaan verohelpotuksin
>yksityisiä ihmisiä ja yrityksiä, jotka tekevät lahjoituksia
>yliopistoille. Kansantalous ja sitä kautta valtio hyötyy monin
>tavoin, jos ulkopuoliset lahjoittavat voivat tukea yliopistojen
>toimintaa niiden nykyisissä vaikeuksissa.

Perustutkimus "vastaa elinkeinoelämän muuttuviin
ja kasvaviin tarpeisiin" parhaiten asettamalla ITSE tavoitteensa.
Aikajänne on luokkaa 10 vuotta! Vaikeudet ovat poliitikkojen
aiheuttamia. Tekesin rahojen puolittaminen auttaisi jo
kummasti. Luokkaa kolme miljardia on jo mennyt kankkulan
kaivoon.

> Valiokunta esittää, että selvitettäisiin onko perusteltua
>nostaa nykyistä verotonta ylärajaa tehtäessä lahjoituksia yliopistoille.

Tuollainenko kuuluu "tulevaisuusvaliokunnan" toimenkuvaan?

>Valtaosa Suomen kunnista on sopivan kokoisia hoitamaan
>paikallisia asioita, mutta liian pieniä useisiin tulevaisuuden
>hyvinvoinnin ja kansainvälisen kilpailun vaativiin tehtäviin.
>Tutkimus-ja kehitystyön lähtökohtana on tarpeeksi laaja
>väestöpohja ja tiivis ihmisten ja heidän yhteisöjensä
>vuorovaikutus ja yhteistyö.

Lienee valiokunnan lapsus. Eikö ne tietoyhteiskunnan
verkostot ulotu....

> Valiokunnan mielestä alueellisen tasa-arvon
>vahvistamiseksi tulisikin maakuntatasolle rakentaa
>tietoyhteiskuntakehityksen turvaava infrastruktuuri sekä
>luoda kehitykseen kannustavia toimintoja. Nykyinen
>yhteiskunta ei tarvitse enää entisenkaltaista vahvaan
>keskushallintoon ja ihmisen alamaisuuteen perustuvaa
>hallintoa. Valiokunta edellyttää, että hallitus selvittää

Niin. Kansalliset strategiatkin kyllä viittaavat
"keskushallintoon". Ja keskushallintohan niitä
strategioiden toteutusrahoja jakelee itselleen, jopa
ennen strategian valmistumista ovat kohteet kirkkaita.

>eduskunnalle maakunnallisen autonomisen hallinnon
>toteuttamisvaihtoehtoja Suomessa tarkoituksena lisätä
>kansalaisten osallisuutta kuntien ja maakuntien
>päätöksenteossa. Silti myös valtion on kannettava
>oma vastuunsa tasapuolisesta aluekehityksestä. Uusia
>alueiden kehittämismalleja tulee edistää mahdollistamalla
>alueelliset kokeilut.

Juu. Tulee "edistää" "mahdollistamalla" "kokeilut".
Ja mitä tuleekaan sitten "tietoyhteiskunnan" jälkeen, kiitos.

>Globaalit haasteet kuten ympäristö-ja kehityskysymykset
>sekä kansainvälisen talouden kehittyminen vaativat
>globaalia vastausta. Tarvitaan ylikansallisia tehokkaita ja
>toimintakykyisiä ohjaus-ja hallintajärjestelmiä, jotka

Jaa. Vielä ylempi "keskushallinto" siis?

>kykenevät käsittelemään yhdessä eri osalohkojen kysymyksiä,
>kuten ympäristöä, sosiaalista kehitystä, turvallisuutta ja talouden
>suuria linjoja. Riittävän toimintavaltuuden takaaminen ja
>valvonta vaativat demokratiaan perustuvaa pohjaa. Suomi
>on ollut aktiivinen politiikassaan ihmiskunnan tulevaisuuden
>kysymysten osalta.

Mitä mahtanee tarkoittaa tuo "demokratian pohja"?

> Valiokunnan mielestä Yhdistyneet Kansakunnat,
>ongelmistaan huolimatta, muodostaa foorumin näiden
>asioiden käsittelylle. YK:n yleiskokouksessa vuosituhannen
>vaihteessa tullaan käsittelemään järjestön tulevaisuuteen ja
>globaaliin hallintaan liittyviä kysymyksiä. Valiokunta
>edellyttää, että hallitus asettaa päämääräkseen ja
>EU-puheenjohtajakautensa tavoitteeksi aktiivisen toiminnan
>YK-järjestelmän uudistamiseksi ja demokratisoimiseksi sekä

Nyt taisi pompata. EU:ssa ei kyllä YK:ta ruveta rukkaamaan.

> tehokkaiden ylikansallisten hallintajärjestelmien luomiseksi.
>Sen osana on tarpeellista etsiä toimivia muotoja ylikansallisille
>rakenteille kuten valuuttakaupan verotukselle.

YK:lla on tuskin mitään tekemistä valuuttakaupan kanssa.
Tobin vero silti saattaisi olla hyödyllinen.

>Tulevaisuusvaliokunnan toimintaedellytysten takaamiseksi
>valiokunta on syytä asettaa yhtä aikaa muiden valiokuntien
>kanssa ja päättää sille tietty kokoontumisaika eduskunnan
>päiväjärjestykseen.

Mietintö osoittaa, ettei valiokuntaa nykyisessä muodossaan
tarvita. Ajan voisi käyttää paremminkin.

>Tulevaisuusvaliokunnan työtä tulisi kehittää siten, että
>tulevaisuusmietinnön lisäksi se antaisi lausuntoja sellaisiin
>erikoisvaliokuntien käsittelemiin asiakokonaisuuksiin, jotka ovat
>yhteiskunnan kehittämisen kannalta olennaisia ja joissa
>on selvä tulevaisuusulottuvuus.

Jaahas. Eikö kaikissa eduskunnan asioissa ole
"tulevaisuusulottuvuus"?

>Valiokunnan tehtäväksi tulee myös jatkossa osoittaa teknologian
>yhteiskunnallisten vaikutusten arviointi. Teknologian arviointityön
>raportit tulee käsitellä täysistunnossa ajankohtaiskeskustelun mekaniikalla.

Oli minäkin aikaisemmin samaa mieltä. Mutta yllä oleva
mietinnön osa osoittaa, ettei valiokunnasta ole myöskään teknologian
ARVOTUKSEEN (assesment).

Tulevaisuusvaliokunnan jäsenet, mietintöön syylliset (hävetkää!):

Janina.Andersson@eduskunta.fi,
Klaus.Bremer@eduskunta.fi,
Tarja.Filatov@eduskunta.fi,
Jukka.Gustafsson@eduskunta.fi,
Kyösti.Karjula@eduskunta.fi,
Kimmo.Kiljunen@eduskunta.fi,
Markku.Markkula@eduskunta.fi,
Kalevi.Olin@eduskunta.fi,
Risto.Penttilä@eduskunta.fi,
Sirpa.Pietikäinen@eduskunta.fi,
Juha.Rehula@eduskunta.fi,
Aino.Suhola@eduskunta.fi,
Martti.Tiuri@eduskunta.fi,
Pentti.Tiusanen@eduskunta.fi,
Pia.Viitanen@eduskunta.fi,
Markku.Vuorensola@eduskunta.fi,
Jarmo.Wahlström@eduskunta.fi

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset