Helsingin yliopiston "missio"ei ole missio
Missio on organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy.
Tämä ei ole missio alkuunkaan:
”Helsingin yliopisto on Suomen monipuolisin tieteen, sivistyksen ja henkisen uudistumisen instituutio, tulevaisuuden rakentaja ja edelläkävijä.”
Tämä joukkio on tuon kelvottoman mission hyväksynyt:
TTT ministeri Antti Tanskanen, (pj), ministeri
ELT Jaana Husu-Kallio, (varapj), pääjohtaja
FT Ari Helenius, biokemian professori, Swiss Federal Institute of Technology
TT Eero Huovinen, Helsingin hiippakunnan piispa
FM, MBA Gunvor Kronman, Hanasaaren kulttuurikeskuksen johtaja
VTM, DI, MSc (Econ.) Jorma Ollila, Nokian ja Shellin hallituksen puheenjohtaja
LT Elina Ikonen, solu- ja kehitysbiologian professori
TkT Markku Leskelä, akatemianprofessori
FT Arto Mustajoki, Venäjän kielen ja kirjallisuuden professori
D.Phil, VTM Juhana Aunesluoma, poliittisen historian yliopistonlehtori, dosentti
FT Ragna Rönnholm, tutkimuskoordinaattori
fil. yo.
valt. yo. Johanna Ahola, perinnöllisyystiede, käytännöllinen filosofia
HuK, kasvatust. yo. Lari Ahokas, historia ja kasvatustiede
http://www.helsinki.fi/vaalit/hallitus.html
Eikä Helsingin yliopiston visiokaan ole mikään visio. ”Aseman lujittaminen” ei tarkoita yhtään mitään. Aktiivisuus on trivialiteetti eikä ylipäätänsä kuulu visioon.
”Visio vuoteen 2020: Huipulle ja yhteiskuntaan
Helsingin yliopisto lujittaa asemaansa maailman parhaiden monitieteisten tutkimusyliopistojen joukossa. Se toimii aktiivisesti ihmiskunnan hyvinvoinnin ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan puolesta.”
Ilmoita asiaton viesti
Positiivista on, ettei Helsingin yliopisto ole langennut puhumaan opiskelijoita asiakkaana:
”Strategian toteuttavat yliopiston henkilökunta ja opiskelijat.”
Mutta höpsöä tuokin on! Saavatko opiskelit strategiakoulutusta muka?
Ilmoita asiaton viesti
Eipä ole hurraamista Aallonkaan visiossa. Tunnettuus on vain seurausta jostakin. Mitähän tuolla ”vaikuttavuudella” tarkoitetaan?
”Visio
Aalto-yliopistossa alojensa parhaat kohtaavat ja menestyvät. Yliopisto tunnetaan kansainvälisesti tieteen, taiteen ja oppimisen vaikuttavuudesta.”
Ilmoita asiaton viesti
Systeemiteorian ”Kolmas paradigma keskittyy systeemien itseorganisoitumiseen. Siinä systeemi nähdään kompleksisena kokonaisuutena, jonka käyttäytyminen voi muuttua yllättäen tasapainoisesta epätasapainoiseksi ja kehittyä kohti kasvavaa epäjärjestystä ja kaapsta. Mekanistisessa maailmankuvassa epämääräisyys ja epäjärjesrys ovat yhtä kuin häiriö, kun taas dynaamisessa maailmankuvassa ne ovat systeemin uutta luova voima.” (Ståhle &Åberg/Innostava yliopisto)
Tuossa Pirjo Ståhle jatkaa kaaoshömppäänsä, jota olen aikaisemmin kritisoinut mm. täällä:
http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2009/03/19/s…
Ilmoita asiaton viesti