FAKTANTARKISTUS 1 Ei tullut tietoyhteiskuntaa. Tuli markkinointihöpöinen tietoistettu yhteiskunta.

Tarvittiinko Tekesiä 1995/2012

  • Tekesin evaluoinnista 1995
    Tekesin evaluoinnista 1995
  • Tekesin evaluoinnista 2012
    Tekesin evaluoinnista 2012

Vain noin viidennes projektirahaa Tekesiltä hakeneista tarvitsee itse asiassa Tekesin rahaa eikä tuo luku ole merkittävästi muuttunut 20 vuodessa. Kuvat. Tekesin evaluointi 2012

Tekesin uusi pääjohtaja Pekka Soini kirjoittaa blogissaan

"Rahoitetuista yrityksistä noin puolet on ollut kunakin vuonna Tekesille uusia asiakkaita.

Kuitenkin Ylen MOT toteaa ohjelmassaan "Yritystukien kanta-asiakkaat": 

"Erityisen toistuvia ovat Tekesin maksamat tutkimus- ja kehittämistuet, mutta myös ELY-keskusten investointitukia valuu toistuvasti samoille yrityksille."

Kuvaan kuuluu myös se, että Suomessa toimii iso joukko konsultteja, joiden bisneksenä on kirjoittaa yritysten puolesta hakemuksia Tekesille. Esimerkiksi:

"Sinunkin yrityksesi kannattaa hakea Tekes rahoitusta ... Olen liikkeenjohdon konsulttija olen vetänyt 18 vuoden urani aikana lähes 200 konsultointihanketta."

 


Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän reijoruotsalainen kuva
Reijo Ruotsalainen

Jo 80 luvulla totesin, kun Nokian T&K:n palavereissa kierti osallistuja lista , että taas tuli juotua kalliit ilmaiset kahvit :) Aluksi sitä luuli, että virma tarjoaa, mutta omista veromarkoista se tekesin kautta tuli maksettua. Kaikki olis tehty ilman tekes rahaa, mutta kun helppoa rahaa sai, niin sillähän voittoa pystyi kasvattamaan.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Nokian ainoa tarkoitus osallistua Tekesin teknologiaohjelmiin oli testata ja rekrytoida tutkijoita. Tietotekniikan kehittämisohjelmassa kehitettiin 80-luvulla reititin, mutta sen merkitystä ei Nokian tutkimuskeskus tajunnut. Cisco tajusi toisaalla ja oli isompi kuin Nokia.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset